Onko kokemuksia ko. vempaimen käytöstä ojien kunnostuksessa?
Ja miten verottaja suhtautuu tuollaisen hankkimiseen eli saako laittaa kalusto hankinnaksi vai tehdäänkö tuntivähennyksenä (paljonko) ?
Olisi suht näppärä ja sopisi ahtaista paikoista.
Perattavan ojan päälle asetetaan lava, jonka päältä kone perkaa ojaa. Lavoja on vähintään kaksi peräkkäin. Kun kone on perannut ojaa lavan reunaan saakka, kone siirtyy seuraavalle lavalle, siirtää jättämänsä lavan kaivukoneen kauhalla taakseen ja perkaa ojaa lavan leveyden verran lisää. Ja sama uudelleen.
Menetelmä oli aikoinaan käytössä maanviljelysinsinööripiireissä, kun piirit kaivoivat valtaojia upottavilla soilla. Metsäojien perkauksessa menetelmä mahdollistaisi nykyistä kapeampien ja kevyempien koneiden käytön, mikä vähentäisi ojanpientareitten ja ojitusalueen puuston menetystä.
Kun ojat on kaivettu enimmillään 1,5 metrin levyisiksi, lavan pituus voisi olla noin kaksi metriä. Leveys voi vaihdella, sillä lavoja voi asettaa peräkkäin kahta enemmänkin. Leveän lavan voi myös kuljetuksen helpottamiseksi saranoida kahteen tai kolmeenkin osaan taittuvaksi. Lavoja kuljetettaisiin maastossa koneen perässä ketjuilla vetämällä. Lavojen avulla voitaisiin helposti ylittää ojia, kun liikutaan ojitusalueella.
Kaupungeissa johtokaivantojen tilapäisinä siltoina käytetyt teräslavat saattaisivat olla kelvollisia kaivulavoja, kun niihin liitetään ripustimia, joista lavoja voidaan liikutella kaivukoneen kauhalla.
Lava-alustalta perkaukseen soveltuvat vain ympäripyörivällä rungolla varustetut koneet. Kun ojien perkaus ei vaadi hydrauliikalta yhtä paljon tehoa kuin uuden ojan kaivu, perkaukseen soveltuisivat minikaivukoneet, joita kaupungeissa käytetään johtokaivantojen tekemiseen. Internetissä esitellään New Holland, Kobelco -merkkisiä koneita, jotka ovat kapeita ja tela-alustaisia ja joita on saatavissa vaihtelevan tehoisina ja painoisina.
Lauri Vaaran ajatus toimisi ympäripyörivällä kaivurilla, mutta alustat olisi minusta parempi olla ainakin 1-2 metriä ojan leveyttä pitempiä.
Alla on linkki videoon, jossa tuollaiset alustat ovat käytössä. Kaivuri tosin ei ole mikään mini, mutta kohdekin on jotain muuta kuin metsäoja. Alustojen periaate kuitenkin selvinnee hyvin.
Huomattavaa videossa on minusta se, että kaivurissa on nomaalin kauhan lisäksi ”peukalo”, jolloin alustojen siirtely on huomattavan helppoa. Ao. kuski on myös erittäin taitava (hänen videoitaan löytyy tuubista runsaasti).
Lauri Vaaralta mielenkiintoinen idea, mutta kannattaa muistaa, että kaivulavojen käsittely ja siirtely vaativat ison tilan. Elikkä kunnostusojituksessa pitää olla ainakin toisella puolella reilusti tilaa, jotta levyjä voi siirrellä. Minikaivurin ulottuvuus on aika onneton ja ottaisin hommaan silti vähintään midi-koneen.
Tulipa mieleeni ratatyömaiden keksintö, jossa kaivinkoneissa on näppärät ratapyörät. Voisiko samaa soveltaa metsäojiin:
Tela-alustainen sopivankokoinen kone, jossa olisi edessä ja takana hydrauliset lisätelat. Lisäteloilla konetta voisi tukea kunnostettavan ojan pohjaan, seinämiin tai penkkoihin – tilanteen mukaan. Teloja ei tarvitsisi nostaa ylös siirtymisen ajaksi. Ratatyömailla on isoissa koneissa jo valmista tekniikkaa kokeiltavaksi.
Yksi vaihtoehto ojahommiin voisi olla myös levitettävä alavaunu. Telojen haarojenleveyttä voisi säädellä tilanteen mukaan.
Maailmanmittakaavassa kunnostusojitus ei taida olla kaivubisneksessä kovin suuri työlaji. Jos se olisi iso työlaji, olisi koneitakin jo tarjolla yllin kyllin. Silti pohjoisella havuvyöhykkeellä luulisi olevan paljon lisää kaivettavaa.
Kaiva ojaa ja kunnosta entiset, niin hiili sitoutuu ilmakehästä luonnollisella tavalla!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.