Puun takaa:
””Hirvimäärän saattaminen puuntuotannon näkökulmasta oikealle tasolleen on äärimmäisen vaikea toteuttaa.
Tämä johtuu yhteiskunmtarakenteestamme.””

– Tässä asiassa olen täysin eri mieltä. Metsätamikoiden hirvivahnkojen määriin ja niiden vaikuttavuuteen vetoamalla hirvitilanne tuskin nykyisestään olennaisesti korjaantuu. Sitävastoin olemassa oleva korrelaatiosuhde vuosittain haettavien hirvenpyyntilupien ja vuotuisten hirvikolaritilastojen kanssa pitäisi panna oikeusoppineita ajattelemaan pyyntilupien laillisuutta perustuslain henkeä ajatellen. Esimerkiksi ihmisen turvallisuus on perustuslain mukaan turvattu.

Nykyisellään metsästysseurat hirvieläinten pyyntilupia anoessaan ikäänkuin ovat päättämässä maanteillä sattuvien hirviturmien määrästä. Pyyntiluvista luopumalla vältyttäisiin tällaiselta syy- ja seuraussuhteelta. Ihmettelen suuresti, jos vielä heinäkuun alkupuolella hirvieläinten pyyntilupien määristä kiistellään.

Tuskin perustuslakia lähdetään muuttamaan hirvieläinten pyyntilupien laillistamiseksi vielä jatkossakin. Tulkinnan mahdollisuuksiahan aina riittää.

Selailin Lauri Hetemäen ym:n katsausta Suomen metsäalan kehitykseen ja tulevaisuuden vaihtoehtoihin: ”SUOMEN METSIIN PERUSTUVA HYVINVOINTI 2015”. Tämä katsaus oli tarkoitettu pohjaksi KANSALLISELLE METSÄOHJELMALLE.

Mielestäni ko. katsaus oli rakennettu ajatukselle, että perinteinen metsätalous on peruuttamattomasti hiipumassa, ja siksi on tarpeen valjastaa myös yksityisten omistamat metsät enemmän virkistyskäytön ja yritysmuotoisen luontomatkailun käyttöön.

Katsauksesta en löytänyt seikkaperäistä selvitystä, mitä nämä käyttömuodot tarkkaan ottaen olisivat. Vilkas mielikuvitukseni kertoo kuitenkin, että suurempia tuloja tuottavana käyttömuotona pidetään Keski-Eurooppaan markkinoitavia hirvenmetsästysmatkoja. Koska hirvet ja puuntuotanto ovat sovittamattomassa ristiriidassa keskenään, ei sanaa, hirvi, ole rohjettu katsauksssa edes mainita.

Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että myös voimassa olevaan metsälakiin sisältyvä ”KANSALLINEN METSÄOHJELMA” on rakennettu metsätalouden ennusteiden ja siten myös tulevaisuuskaavailujen osalta epävarmalle, jopa harhaanjohtavalle, pohjalle. Meneehän kaikki tarjolla oleva puu kohtuhinnalla kaupaksi, ja monet metsäyhtiöt ovat juuri ilmoittaneet suurista uustuotantoinvestoinneista. Siksi hallituksen tulisi turvata teollisuuden raakapuun tuotanto kajoamalla harjoitettuun hirvipolitiikkaan. Mielestäni hallituksen tilaamat metsästrategiatkin ovat muuttuneessa tilanteessa vanhentuneina jopa vahingollisia.

Mielestäni Eduskuntaa ja hallitusta on pyritty johtamaan harhaan. Ministeriöiden hirvestystä harrastavat virkamiehet määrärahoja ohjaamalla ovat saaneet läpi haluamiaan tutkimusohjelmia, joilla päällimmäisenä tarkoituksena tuntuu olevan hirvi- ja karhukannan kohottaminen omiin sekä metsästysturismin tarpeisiin.

Puhdistukset tulisi aloittaa sieltä.