› Keskustelut › Metsänhoito › Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 8 9 10 … 22 23 24

  • Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

    Lähetetty: 13.12.2018, 15:04

    Merkitty: 

    Näin kysytään tuolla yhdessä otsakkeessa. Ilmeisesti kansan muisti on lyhyt, tämä on tosin tullut vaalienkin suhteen usein todettua. Juuri kun harsinnalla pilatut metsät on saatu pääosin kasvukuntoon. Niitä löytyy tosin vieläkin omastakin metsästä. No menneen perusteella voi sanoa, että on paikkoja joissa metsä pysyi hyvänä ja kasvoi hyvin, mutta suuressa osassa metsiköistä taas metsä nuutui nuutumistaan vajaatuottoiseksi. Harsituista metsistä ei juuri pitkiä juoksevia puita löydy, vaan lyhyitä tannareita ovat ne suurimmatkin puut. Aukkoista puistomaista metsää. Kanalinnut siellä tosin viihtyvät. Näin männiköissä näytti menevän. Jutussa ollaan tosin suolla ja siellä voi alikasvoksen hyödyntäminen olla usein se paras ratkaisu, mutta onko sekään mitään jatkuvaa kasvatusta. Tuntuu, että nyt ollaan jatkuvasta kasvatuksesta tekemässä yleismenetelmää kaikille kasvupaikoille kun se mielestäni soveltuu vain harvoille paikoille.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • harrastelija 24.5.2019, 15:00

    Taannoin tuli luonto-ohjelma Tsernobylin metsistä tuhoutuneen ydinvoimalan ympäristöstä. Metsää ei oltu hakattu, eläimiä oli ja varsin hyväkuntoisen näköisinä. Eläimen elinikä on niin lyhyt, ettei kasvaimet ja syövät ehdi kehittyä – tiedä sitten onko tullut epämuodostomia, mutta nehäb eivät luonnossa pärjää.

    Joitakin vanhoja mummoja siellä lähistöllä kyllä näytti olevan. Siellähän voisi käydä ihastelenmassa vaikka luonnon monimuotoisuutta!

    Naarasteeri 2.6.2019, 12:42

    Jostakin lukaisin, että niityt ovat katoamassa kun karjaa ei enää laidunneta. Olisiko hakkuuaukosta jonkinlaiseksi niityn korvikkeeksi ? Tällaisessa hakkuuaukossa on toisinaan aika monenlaisia kasveja, ja valoa tarvitsevat lajit saavat oivan tilaisuuden.

    Myös eläimet saavat ruokaa, haukat ja pöllöt myyriä, hirvieläimet heinää ja horsmaa,  perhoset ja kimalaiset mettä. Ihminenkin saa yhtä ja toista: villivadelmia, sieniä, puolukoita, lopulta mustikoitakin.

    Eikö voisi ajatella, että hakkuuaukot – sellaiset muutaman hehtaarin – ovat myös tärkeitä monimuotoisuudelle.

    puunhalaaja 2.6.2019, 13:24

    Niityt ja metsälaitumet ovat käyneet tosi vähiin. En kuitenkaan näe että avohakkuut olisi tähän ratkaisu, sillä aukot yleensä metsittyvät. Erilaiset sähkölinjat, pientareet ja muut säännöllisesti raivattavat alueet sen sijaan osin korvaavat niittyjä.

    Jotkut lajit hyötyvät toki aukoista. Jos avohakkuuta ei olisi ollenkaan, nämä lajit taantuisivat nopeasti. Jonkinlaista tasapainoa pitäisi löytyä peitteisyyden ja avohakkuun välille. On ihan ok jos valtion metsissä ja meidän piiperöiden mailla jatkuva kasvatus lisääntyy ja järjellisemmin metsiään hoitavat keskittyvät varmistamaan vattujen, horsmien ja korvasienten riittävyyden.

    Halutessaan niittymäisyyttä voi koettaa tavoitella ilman eläimiäkin. Kaadatin järeitä havupuita mökin läheltä. Nyt jäljelle jääneiden isojen haapojen ja muiden puiden alle nousee kukkia ja heinää. Pitää vaan jaksaa niittää niittää alue säännöllisesti.

    mehtäukko 2.6.2019, 13:27

    Tottakai näin on. Esim. biologi SVuokko on tästä useasti kertoillut. Ja kun se aukko aikansa toimii kasvaen pikkuhiljaa umpeen, toinen toisessa paikassa aloittaa sen parinkymmenen vuoden pyrähdyksensä… Kuka kehtaa väittää ettei toiminta ole jatkuvaa monimuotoisuutta?

    Jätkä 2.6.2019, 13:29

    Eihän se sovi mitenkään, että metsien avohakkuualueille laitumia perustettaisiin. Sehän sotkisi luonnon monimuotoisuuden. Laidunnusta pitää ja saa harjoittaa – ja siihen täytyy saada tukea, mutta se pitää aina perustaa vanhalle laidunpaikalle. Vaikka siinä kasvaisi sankka metsä, niin nurin vaan ja luonnonmukainen niitty siihen ja pässejä naruun, nautoja riukuaidan sisään ja A` vot.

    Metsä on silloin luonnollisen monimuotoinen, kun se on kauttaaltaan samanlaista- täysin hoitamattoman näköistä ryteikköä! Silloin siellä voisi nauttia monimuotoisesta metsästä, ja kun sitä olisi kaikkialla, missä metsää vain on, niin se se vasta monimuotoista olisikin.

    A.Jalkanen 2.6.2019, 13:32

    Tontteja ja puistoja on jo alettu hoitaa niittyinä, samalla tulee säästöä nurmikonleikkuukuluissa.

    Planter 2.6.2019, 13:59

    ”Ei sovi mitenkään, että metsien avohakkuualoille perustettaisiin laitumia”

    Kyllä tuntuu sopivan. Niitä kutsutaan hirvien talvilaitumiksi tai kesälaitumiksi. Kunpa saataisiin mahdollisuus perustaa myös mänty-ja lehtipuutaimikoita laitumien sijaan.

    puunhalaaja 2.6.2019, 14:05

    Muutama kuva niittyihin ja monimuotoisuuteen liittyen.

    https://aijaa.com/Rm420Z

    https://aijaa.com/VSz1j7

    https://aijaa.com/ywlhk0

    Pidän pihan niittynä. Pörriäisiä ja perhosia piisaa. Kakkoskuvan alueelta poistettiin reippaasti puuta. Nyt on valoa ja kasvillisuus muuttuu. Avoimena pitäminen vaatii toki jatkuvaa puuhaa. Kolmannessa kuvassa yksi kyhäämäni kiviaita. Pellonomistajan luvalla olen raivannut ojat puhtaaksi ja koonnut omalle puolelle muurin. Tuo on pienimuotoinen paahdeympäristö, johon on nopeasti tullut ihan eri lajeja kuin mitä on muurin toisella puolella.

    harrastelija 2.6.2019, 19:35

    Onpa mahtavia kuvia 🙂

    jees h-valta 2.6.2019, 20:28

    Hienoja kuvia ja sinällään ihan kannatettava ajatus. Mutta,kun se mutta. Jos tuo on lähes pihapiirissä myös punkit viihtyvät joten isoa riskiä siinä omalla terveydellä pelataan. Mökkinaapureissa on näistä ikäviä kuulunut ja se on siellä myös ”muotia” tuo luonnollisuus.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 8 9 10 … 22 23 24