› Keskustelut › Metsänhoito › Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 7 8 9 … 22 23 24

  • Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

    Lähetetty: 13.12.2018, 15:04

    Merkitty: 

    Näin kysytään tuolla yhdessä otsakkeessa. Ilmeisesti kansan muisti on lyhyt, tämä on tosin tullut vaalienkin suhteen usein todettua. Juuri kun harsinnalla pilatut metsät on saatu pääosin kasvukuntoon. Niitä löytyy tosin vieläkin omastakin metsästä. No menneen perusteella voi sanoa, että on paikkoja joissa metsä pysyi hyvänä ja kasvoi hyvin, mutta suuressa osassa metsiköistä taas metsä nuutui nuutumistaan vajaatuottoiseksi. Harsituista metsistä ei juuri pitkiä juoksevia puita löydy, vaan lyhyitä tannareita ovat ne suurimmatkin puut. Aukkoista puistomaista metsää. Kanalinnut siellä tosin viihtyvät. Näin männiköissä näytti menevän. Jutussa ollaan tosin suolla ja siellä voi alikasvoksen hyödyntäminen olla usein se paras ratkaisu, mutta onko sekään mitään jatkuvaa kasvatusta. Tuntuu, että nyt ollaan jatkuvasta kasvatuksesta tekemässä yleismenetelmää kaikille kasvupaikoille kun se mielestäni soveltuu vain harvoille paikoille.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • sitolkka 23.5.2019, 08:32

    On tosiaan ihme ettei metsähallituksen  valtavalta pinta-alalta löydy aukoksi hakattavaksi nykyistä vanhempaa metsää.

    Kalle Kehveli 23.5.2019, 08:33

    Kyllä mh:n pojat osaa laskea. Yksityisten vikana on usein venyttää päätehakkuuta liikaa, kun raha tuottaisi muualla paljon paremmin. Tarkoitus ei ole kasvattaa suuria puita hinnalla millä hyvänsä.

    sitolkka 23.5.2019, 09:06

    Tuloutusvaatimushan se määrää paljonko metsähallituksen rahaa metsästä on revittävä. Hakataan vaikka taimikko hakkeeksi ellei muuten puuta olisi. Siinä sitä laskemista. Ei parhaassa arvokasvussa olevan metsän hakkuuta saa laskettua kannattavaksi millään laskukoneella.

    A.Jalkanen 23.5.2019, 10:13

    Tarkistin viimeiset luvut lehtijutusta: avihakkuuna 18 tuhatta hehtaaria kokonaishakkuualasta 75000 hehtaaria. Siemenpuuhakkuuta lienee myös paljon kun omistus painottuu pohjoiseen. Metsähallituksen osuus avohakkuista (18/120 000) on suunnilleen samaa luokkaa eli 15 prosenttia kuin sen osuus metsäpinta-alasta (3/20)?

    Löysin Matti Kärkkäisen esitelmän viime syksyltä, sisältää mm. kattavan listan avohakkuista luopumisen haitoista, hakuosoite:

    Suomen avohakkuut 1950-2017.

    Jätkä 23.5.2019, 11:56

    Käkkäräinen on säilyttänyt järkensä ikääntymisestään huolimatta.

    Terminä kuitenkin tuo yleinen ”monimuotoisuus” pitäisi korottaa luonnonmukaisuus-asteelle.

    Tosin silloin pitäisi aivan ensimmäiseksi polttaa kaikki metsät, jotka vain palaisivat, eikä sen jälkeen tehtäisi mitään toimenpiteitä missään.

    Olisi siellä luonnontilaisessa metsässä ihan asamoilla joskus viidenkymmenen vuoden kuluttua, kun ainoat kasvua hyödyntäneet olisivat metsän eläimet. Metsä olisi luonnonmukainen, kun sieltä ei olisi edes marjoja ja sieniä kerätty.

    Eikö olisi ihanan monimuotoista? ?

    A.Jalkanen 23.5.2019, 12:04

    Jätkällä myös sana hallussa. Mutta: termeillä ei voida operoida ellei niitä osata mitata. Monimuotoisuus on helpompi määritellä ja mitata kuin luonnonmukaisuus.

    Hieman vastaava ongelma tulee vastaan kun halutaan määritellä metsien hakkuutaso niin että toteutuu metsien kestävä käyttö. Joidenkin mielestä se täyttyy kun noudatetaan lakia ja metsäsertifioinnin sääntöjä. Toisten mielestä vasta kun yksikään metsässä elävä laji ei ole enää uhanalainen. Jälkimmäinen eli ekologinen kestävyys varmaan toteutuisi tuossa Jätkän visiossa kyllä hienosti, mutta ei enää metsien taloudellinen eikä sosiaalinen kestävyys.

     

    sitolkka 23.5.2019, 14:35

    On täysin mahdoton tilanne, että yksikään laji ei olisi uhanalainen. Lajeja häviäisi koko ajan ihan ilman ihmistäkin. Luontoon kuuluu se, että uusia lajeja syntyy ja osa häviää. On toki niin, että kun ihminen ottaa tehokkaasti luonnon käyttöönsä niin uusien lajien syntyminen vaikeutuu.

    A.Jalkanen 23.5.2019, 14:55

    Ei tiedä jos evoluutio vaikka saisi vauhtia intensiivisesti käytetystä metsästä. Joka tapauksessa se toimii koko ajan.

    JK-menetelmään palatakseni, kävelin sisareni palstalla jossa on paljon hakkuukypsää metsää. Onneksi ei ollut kuusikossa kuoriaisia; ei tarvita pelastushakkuita. Osalle kuvioista käsittelypäätös syntyy aika suoraviivaisesti: vanha tasaikäiskuusikko avohakkuulla, rantametsät ja harvat kallioalueet poimintahakkuilla. Sitten on sellaisia joita saa pähkäillä: jotenkin tuntuu että iäkkään kasvunsa lopettaneen sekametsän ainut järkevä käsittely on avohakkuu. Ei tule varmaan kasvu enää toipumaan pelkällä yläharvennuksen aikaan saamalla valon lisäämisellä; maata tarvitsisi myllätä. Kun siinä kasvaa nyt suopursua ja rahkasammalta sekä mustikkaa.

    pihkatappi 24.5.2019, 05:54

    Jos naveromätästys, istutus, mahdollinen ruohous, varhaisperkaus ja taimikonhoito eivät ole liian arvokas yhdistelmä tuleviin tuottoihin verrattaessa, niin silloin on ainakin taloudellisesti järkevintä uudistaa. Ravinteisuus ja lämpösumma, juurikääpä, tuholaiset sekä vesitalouden järjestely ovat niitä perus palikoita, joilla tulevia tuottoja voi arvioida. Eteläsuomessa kannattaa useammin kuin pohjoisessa, jossa edellytykset jatkuvapeitteiseen kasvatukseen ovat muutoinkin paremmat.

    kuusessa ollaan 24.5.2019, 07:37

    Jätkän mainitsema ”luonnonmukaisuus” paloineen ja tuhoineen on nyt torpattu ilmastokeskustelun ”dosenttiosaston” toimesta, kuulemma tuhojen kokoluokat ovat olleet pieniä ja pienaukkohakkuu vastaa menneisyyttä paremmin…näin ne asiat ja näkökulmat muuttuvat sen mukaan mikä milläkin hetkellä suosii omaa agendaa parhaiten…

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 7 8 9 … 22 23 24