› Keskustelut › Metsänhoito › Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 232)
1 2 3 4 … 22 23 24

  • Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

    Lähetetty: 13.12.2018, 15:04

    Merkitty: 

    Näin kysytään tuolla yhdessä otsakkeessa. Ilmeisesti kansan muisti on lyhyt, tämä on tosin tullut vaalienkin suhteen usein todettua. Juuri kun harsinnalla pilatut metsät on saatu pääosin kasvukuntoon. Niitä löytyy tosin vieläkin omastakin metsästä. No menneen perusteella voi sanoa, että on paikkoja joissa metsä pysyi hyvänä ja kasvoi hyvin, mutta suuressa osassa metsiköistä taas metsä nuutui nuutumistaan vajaatuottoiseksi. Harsituista metsistä ei juuri pitkiä juoksevia puita löydy, vaan lyhyitä tannareita ovat ne suurimmatkin puut. Aukkoista puistomaista metsää. Kanalinnut siellä tosin viihtyvät. Näin männiköissä näytti menevän. Jutussa ollaan tosin suolla ja siellä voi alikasvoksen hyödyntäminen olla usein se paras ratkaisu, mutta onko sekään mitään jatkuvaa kasvatusta. Tuntuu, että nyt ollaan jatkuvasta kasvatuksesta tekemässä yleismenetelmää kaikille kasvupaikoille kun se mielestäni soveltuu vain harvoille paikoille.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Pihkakintas 18.1.2019, 12:55

    Täälläpäin (Lounaassa) näkyy huonoja kuusia, kun 70-80 -luvulla on poimittu männyt pois ja alikasvoskuusikko on ollut liian vanhaa. Pohjia ei tuolloin yleensä raivattu.

    Jos on kiinnostunut kuusen jk:sta, mielestäni se on aloitettava nimenomaan raivaamalla pohjat ihan puhtaaksi. Sitten alaharvennus, jossa tietysti poistetaan myös isot roskapuut.  Kun taimettuu, harvennettava taimiryhmät,  vasta sitten voi tehdä yläharvennuksen. Aikaa prosessiin kuluu 10-20 v.

    Omat metsäni ovat nyt tässä kunnossa, en tähtää kuitenkaan jk:een, vaan luontaiseen uudistamiseen sopivissa paikoissa. Hyviä kokemuksia mm istutuskuusikoiden reunoilla, kun tulee myrskytuhoja. Hallanaroilla paikoilla. Suon reunan muuttumalla. Huonolaatuisen ja harvan puuston pienaukoilla.

    Männyllähan sitä on aina harrastettu harvoilla kallioilla, joissa hyvää maata kallion välipaikoissa, huonot pois ja hyviä poimintana. Soilla olen nyt tehnyt pienakkoja vanhosta huonoista mäntyryhmistä, kun nuoremmat vieressä näyttää menevän ohi.

    Hyvinkin kannattavaa työtä omatoimiselle metsänomistajalle. Voi tuntua, että ”joutuu” tekemään monta työvaihetta, tai moneen kertaan. Kannattaa muistaa, ettei istuttamallakaan metsä aina uudistu niinku Strömsöössä. Yleensä johonkin jää joku huonompi paikka, vaikka kuinka olisi yrittänyt.

    Jalostuksen hyöty jää saamatta. Se on iso miinus varsinkin männyllä. Täällä on nyt niin paljon riistapeltoja ja ruokintaa, että on uutta toivoa männyntaimikossa.

     

     

    omapäinen 18.1.2019, 13:22

    Jatkuva kasvatus ja luontainen uudistus..

    Kummatkin menetlmät oikeassa paikassa säästää rahaa metsänmyyjällä.

    Karjanhoidossa ei pistetä parhaita yksilöitä teuraaksi. Jos jäljellejäävä puusto kasvukuntoista ,niin miksi ei.

    Bisnesmiehet ostavat tilan.hakkuuttavat kaiken mahdollisen puuston alas. Aukkohakkuissa joka kuviolla on luontainen uudistus ilman maanmuokkausta.

     

    Gla 18.1.2019, 13:49

    Pihkakintas: ”Täällä on nyt niin paljon riistapeltoja ja ruokintaa, että on uutta toivoa männyntaimikossa.”

    Ruokinta pitää huolen siitä, että taimituholaisten määrä pysyy metsästyksestä huolimatta kohtuuttoman korkeana. Ei siis ole ruokinta ratkaisuna männyn kasvatukseen, vaikka metsästäjät niin haluavat uskotella.

    Pihkakintas 18.1.2019, 13:52

    Naulankantaan. Kasvukuntoista kannattaa kasvattaa. Eikä pohtia mitä termiä kuuluu käyttää.

    Pihkakintas 18.1.2019, 15:34

    Ruokintapaikalla hirvet syö porkkanaa mahantäydeltä. Polku tulee keskeltä 2 metristä taimikkoa, ei syöty. Peurojen ja kauriiden hankausjälkiä sensijaan on ihan kohtuuttomasti. Ruokintapaikka naapuritilalla n. 0,5 km. Mitäköhän tapahtuu kun porkkanat loppuu…Ainoa hyvä ja tehokas ruokinta on kyllä lyijyruokinta.

    Puuki 20.5.2019, 16:04

    Bisnesmiehet ostavat tilan.hakkuuttavat kaiken mahdollisen puuston alas. Aukkohakkuissa joka kuviolla on luontainen uudistus ilman maanmuokkausta.

    Uuden Maastullin liitteessä juttua metsärahaston tekemistä hakkuista. Kaikki tehty jk:n hakkuina.  Jäljelle jäänyt rujon näköinen harsitty metsä, joka näyttää aika vähän ”luonnonmukaiselta”. Tulevasta tuotosta voi sanoa jo heti kättelyssä , että hitaasti elpyy metsä, jos edes puut pysyy pystyssä . Kun varsinkin männiköissä jätetään huonolatvuksisia alus-/välipuita harvakseltaan pystyyn ei ole odotusarvo kovin kummoinen.

    mehtäukko 20.5.2019, 16:23

    Kyllä syletti ihan oikeesti se rahaston kuppaus. K Jeskanen toteaa: ”omissa metsissä en koskaan hyväksyisi tällaista käsittelyä”. Vaikka ppa on 13-14…!

    Visakallo 20.5.2019, 18:44

    Kaikki tämä oli täysin odotettavissa silloin kun metsälakia uudistettiin. Muistan oikein hyvin, mikä mölinä syntyi joka kerta, kun asiasta huomautettiin ja uutta lakia kritisoitiin. Tällä menolla Suomen metsät ovat kymmenessä vuodessa taas pilalla.

    pikkutukki 20.5.2019, 20:12

    Itä-Kainuulaisittain katsottuna kuvassa oli taustalla hyvin kasvavan näköinen metsä .

    Rane2 20.5.2019, 21:41

    Kävin katsomassa erään palstan taimikonhoitotarvetta ja huomasin naapurin puolella tehdyn harvennusta.Kyseessä oli ikäänkuin rauhassa ihmisen toimenpiteiltä kasvanut tiheä kuusikko.Siihen oli tehty yläharvennus/jatkuvan kasvatuksen hakkuu ja kasvamaan jätetyt olivat pahasti riukuuntunutta ja kilpailussa jälkeenjäänyttä puuainesta.Yllätys tässä oli se että leimikko oli nauhoitettu Mhy:n nauhalla.Saattoi toki olla harhautustakin.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 232)
1 2 3 4 … 22 23 24