› Keskustelut › Metsänhoito › Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 22 23 24

  • Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

    Lähetetty: 13.12.2018, 15:04

    Merkitty: 

    Näin kysytään tuolla yhdessä otsakkeessa. Ilmeisesti kansan muisti on lyhyt, tämä on tosin tullut vaalienkin suhteen usein todettua. Juuri kun harsinnalla pilatut metsät on saatu pääosin kasvukuntoon. Niitä löytyy tosin vieläkin omastakin metsästä. No menneen perusteella voi sanoa, että on paikkoja joissa metsä pysyi hyvänä ja kasvoi hyvin, mutta suuressa osassa metsiköistä taas metsä nuutui nuutumistaan vajaatuottoiseksi. Harsituista metsistä ei juuri pitkiä juoksevia puita löydy, vaan lyhyitä tannareita ovat ne suurimmatkin puut. Aukkoista puistomaista metsää. Kanalinnut siellä tosin viihtyvät. Näin männiköissä näytti menevän. Jutussa ollaan tosin suolla ja siellä voi alikasvoksen hyödyntäminen olla usein se paras ratkaisu, mutta onko sekään mitään jatkuvaa kasvatusta. Tuntuu, että nyt ollaan jatkuvasta kasvatuksesta tekemässä yleismenetelmää kaikille kasvupaikoille kun se mielestäni soveltuu vain harvoille paikoille.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 25.6.2019, 12:44

    Niin. Se on toisten kukkarolla helppo huudella kierto-aikoja. Yhtä lailla mo voisi laittaa vaatijalle kellopommin leuan alle: jos et tee töitäsi 90 v saakka, poksahtaa.

    Jovain 25.6.2019, 13:30

    Pitäisi mehtäukolle vähin erin avautua mitä tarkoittaa korjuun kilpailun puute. Se nostaa korjuun hintaa ja alentaa puun hintaa. Metsänomistajien sulkemista on vaikea perustella muuten kuin vasemmiston yhteiskuntahyvänä. Mistäpä sitä muualta mitataan kuin puujalasta. Näemmä voidaan perustella jopa maailman markkinahinnalla ja sen kilpailukyvyllä, mutta ulos mitataan kuitenkin puunhinnasta. Liikkumavaraa tuntuu olevan.

    mehtäukko 25.6.2019, 14:23

    Koeta nyt suhteuttaa näitä asioita. Kun ei ymmärrys millään raksuta, kannattaa kiivetä välillä vaikka savusaunan lauteille. Jos on vielä lämmitetty kiuas, se helpottaa patoumien purkua… 🙂

    A.Jalkanen 25.6.2019, 14:27

    Kuitupuun hinnassa olisi liikkumavaraa, mutta kun meillä on ylitarjontaa siitä, hintataso on se minkä ostaja armollisesti suostuu maksamaan.

    Metsuri motokuski 25.6.2019, 15:09

    Onko siitä ylitarjontaa muualla kuin Lapissa ? Minusta tuntuu että kysyntää olisi puhtaille kuitupuuleimikoille, mutta kun kylkiäisenä tulee tukkipuuta niin siihen se leimikko viimeistään toppaa. Nyt taitaa olla ongelma huonon tukkipuun menekki. Meillä ainakin UPM , Versowood ovat sanoneet että tälle kesälle ei enää tukkipuuta.  Lumituhojen korjuu on pysähtynyt lähes kokonaan huonon tukkipuu menekin vuoksi.

    Minusta kuitupuun hintaa pidetään tarkoituksella nykyisessä tasossa, koska hinta on lähes sama pohjoismaissa. Jos jossain aletaan selvästi paremmin maksamaan niin paineita muillekkin puuntoimitajalle tulee hinnan nousuun. Eiköhän tämä nykyinen hintataso ole ihan tarkoituksen mukainen toimi.

    Puuki 25.6.2019, 15:28

    Ainakin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa on kuitupuusta ylitarjontaa. Pohjois-Karjalassa myös ja varmaan jossain muuallakin. Ensiharvennuksia on rästissä paljon.

    mehtäukko 25.6.2019, 15:29

    Oli hinta mikä hyvänsä, ei se riitä vaan kaikille. Jos saavutus olisi kohtuullisuus, olisin tyytyväinen.Parasta on että kauppa kävisi tasaisesti. Monet mo:t kun itse tekee suurimmat kannattavuusmokat.

    Taviokuurna 27.6.2019, 17:18

    Vastauksena otsikon kysymykseen: ensimmäisen tukkien keruun jäljiltä paremmalta kuin toisen tukkien keruun jäljiltä, toisen tukkien keruun jälkeen paremmalta kuin kolmannen tukkien keruun jäljiltä, kolmannen tukkien keruun jälkeen paremmalta kuin neljännen tukkien keruun jäljiltä, viimeisen raivausluontoisen puhdistushakkuun ja metsänviljelyn jälkeen tosi hyvältä.

    Puuki 14.7.2019, 08:37

    Voi se jk-metsä näyttää ihan hyvältäkin jossain puistomaisuutta vaativassa sekametsä-maisemakohteessa esimerkiksi.  Rehevissä metsissä, joissa alikasvoskuusikkokin parhaiten kasvaa, uudistuminen on sielläkin hidasta. Taimikko aukkoista kun yleensä heinittyminen estää taimien syntymisen muualle kuin puiden lähelle.

    Yksi kohde on esimerkiksi lehtomaisen kankaan puistomaisen harvaksi v. -87 harvennettu vanha istutuskuusikko/koivikko.  Kuusen taimia on 32 vuoden aikana syntynyt ryhmittäin koivujen alle paljon. Kuusten alle vähän, n. 1-3 m pituisia puun alkuja.  Muutama heinittynyt ala (n. 10-15 m puiden väli)  , joissa ei kasva kuin aluskasvillisuutta.

    Kiertoajan taloudellinen kannattavuus on melko huono, jos vertaa tilanteeseen, jossa olisi tehty päätehakkuu ja istutettu koko alue v. -87 . Mutta sitähän ei ap:ssa kysyttykään  (Eikä pinta-alakaan ole kovin iso, joten j-peitteisestä maisemasta on joutunut ”maksamaan” vain ehkä muutaman satasen tähän mennessä).

     

    Puuki 18.7.2019, 11:23

    ” Väittely jk:n ja tasaikäisen kasvatuksen paremmuuden välillä on laantumaan päin ” (MU) .

    Hyvä niin.   Mutta uutisen lopussa ollut väitöskirjan tekijän mukaan keskimäärin jo alle 3 %;n korolla laskien kuusikon jatkuvakasvatus olisi taloudellisesti kannattavampaa kuin normi istutuskuluilla uudistaminen.    Vähän ihmetyttää .  Mitkähän lienee olleet ko. päätelmän syntymiseen johtaneiden laskelmien  lähtöarvot ja – tilanteet ?

     

Esillä 10 vastausta, 221 - 230 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 22 23 24