› Keskustelut › Metsänhoito › Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 20 21 22 23 24

  • Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

    Lähetetty: 13.12.2018, 15:04

    Merkitty: 

    Näin kysytään tuolla yhdessä otsakkeessa. Ilmeisesti kansan muisti on lyhyt, tämä on tosin tullut vaalienkin suhteen usein todettua. Juuri kun harsinnalla pilatut metsät on saatu pääosin kasvukuntoon. Niitä löytyy tosin vieläkin omastakin metsästä. No menneen perusteella voi sanoa, että on paikkoja joissa metsä pysyi hyvänä ja kasvoi hyvin, mutta suuressa osassa metsiköistä taas metsä nuutui nuutumistaan vajaatuottoiseksi. Harsituista metsistä ei juuri pitkiä juoksevia puita löydy, vaan lyhyitä tannareita ovat ne suurimmatkin puut. Aukkoista puistomaista metsää. Kanalinnut siellä tosin viihtyvät. Näin männiköissä näytti menevän. Jutussa ollaan tosin suolla ja siellä voi alikasvoksen hyödyntäminen olla usein se paras ratkaisu, mutta onko sekään mitään jatkuvaa kasvatusta. Tuntuu, että nyt ollaan jatkuvasta kasvatuksesta tekemässä yleismenetelmää kaikille kasvupaikoille kun se mielestäni soveltuu vain harvoille paikoille.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 23.6.2019, 19:53

    Kiinnostaako kilpailu vai ei kiinnosta. Metsälehden agendaa ei tunnu kiinnostavan. Pidetään vaan kiinni näistä klusterin solmukohdista, monopolista ja kartellista, kuin myös pystykaupan kytkystä, korjuupalvelusta, josta on kilpailuviranomaisen päätös ja puhutaan korruptiolausekkeesta.

    Saa nähdä miten Mhy pärjäilee, on jäämässä nopen osaan, korjuupalvelua vain rajoitetusti ja hoidon työt ovat valumassa puutavarayhtiöille.

    mehtäukko 23.6.2019, 20:11

    Myhistys ei ole mikään itse-oikeutettu pulju mihinkään maksulliseen metsissä, kuin ainoastaan asiakkaan tilauksesta. Kait se on päivän selvä asia?

    Sitten kun Jovain saat kaikessa alkutuotannossa tuotteen jalostajat hätisteltyä rahoineen, laitteineen ja markkinoineen ulos, siirry metsän kimppuun. Kaikkein arvokkaimpana sitä ei kannata ensimmäisenä tärvellä yhden ukkelin päännousemille.

    Jovain 23.6.2019, 20:54

    Onhan Mhy menettämässä myös edunvalvonta roolinsa, jos sitä on ollutkaan, mutta että puutavarayhtiö, en ole kuullukkaan. Kestä sinä vaan niissä tallintakusissa.

    Visakallo 23.6.2019, 21:26

    Kilpailutus on olennainen osa päivätyötäni, sama koskee myös omia projektejani. Itseäni en kuitenkaan aio kilpailuttaa, vaikka Jovain sitä täällä esittääkin.

    Jovain 23.6.2019, 21:58

    En minäkään kaikissa hopöpuheissa ole käytettävissä.

    Visakallo 24.6.2019, 06:14

    Otetaanpa Jovain taas yksi esimerkki: Yrittäjä tekee laskentatöitä suuremmalle yritykselle. Tällä suuremmalla yrityksellä on toimintaan hankittu ja kehitetty ohjelmisto, joka ottaa huomioon kaikki ne vaatimukset mitä yrityksellä on. Jonakin päivänä pienempi yrittäjä valaistuu, sanoo isomman yrityksen johtajalle: ”Minulla on nyt oma laskentaohjelma, jolla haluan kilpailla teidän ohjelman kanssa!”

    Isompi yritys tarttuu oitis tarjoukseen, vai mitä Jovain?

    Jovain 24.6.2019, 07:35

    Eihän kilpailun toteutuminen tarkoita sitä, että tarvitaan erilliset ohjelmistot ja kauppatapansa. Vaan, että mennään samalle ohjelmistolle ja kauppatavalle. Eli osapuolet kehittävät ja sopivat siitä, että myös metsänomistajat voivat toimia samalla sopimuksella.

    Tästä ei pidä tehdä liian vaikeaa, onhan myös metsänomistajalla oltava tämä mahdollisuus. Oltava senkin suhteen, ettei päästä syyttämään monopolista kartellista tai mahdollisesta muusta.

    Ei toteudu kuitenkaan hetkessä, on metsänomistajan vallassa, toimittaako puunsa itse, yhteistyökumppaninsa kautta tai ottaako palveluna. Näinhän se toimii tälläkin hetkellä, mutta erillisillä sopimuksilla.

    Vie aikansa, ennen kuin metsänomistajalla on valmius toimia klusterissa, siihen kuuluu motot ohjelmistot mittaus ym. ja teollisuuden esittämät vaatimukset.

     

    A.Jalkanen 24.6.2019, 10:22

    Yksi avohakkuun kiistaton etu on se, että alueella voidaan tehdä ennallistamispolttoja, eli polttaa esimerkiksi säästöpuuryhmiä tai jopa kulottaa.

    Avohakkuut haittaavat sienilajistoa – vaikutuksia voidaan lieventää säästöpuilla

     

    Timppa 24.6.2019, 13:53

    Vielä uudestaan.  Entiset aukot kasvavat huimasti puuta, kun niitä hoidetaan oikein.  Ei ole pulaa sienistäkään.  Kuten tuossa edellä kirjoitin, niin sienet ja puut lisääntyvät samassa tahdissa.  Karuilla mailla hitaammin, rehevillä nopeammin.  Missä se ongelma on?  Vaiko vain tutkijan asenteissa?

    Olen lukenut jostain, että metsäpalossa häviää typpi taivaalle.  Taitaa vaikuttaa aika kauan paloalueen kasvuun?

    isotee 24.6.2019, 14:03

    Niitä sopimuksia joita itse olen nähnyt metsäkoneurakoitsijoiden tehneen puun ostajien kanssa on kate ollut välillä 0,95 – 1,50 %.

    Huonoja sopimuksia näytetty kuskille, ettei oo vaatimassa lisää palkkaa. 😉 Jos isännälläsi on tuollaisia sopimuksia, neuvoisin heti lopettamaan liiketoiminnan, lyömään koneet lihoiksi ja laittaa rahat vaikka Bank Norwegianin tilille jos ei muusta ymmärrä – saa lähes saman tuoton tekemättä mitään. Oikein hurjaksi jos heittäytyy niin puskee kuukausittain tonni kerrallaan johonkin rahastoon vaikka suomisuperiin niin kauan kuin konerahoja riittää, niin alkaa 6-7 % p.a. juosta taas tekemättä mitään. Sääliksi käy jos prosentin katteella pyöritellään satojen tuhansien – miljoonien liiketoimintaa… Millin vaihdosta kymppi lapaan vuodessa, ei paljon naurata.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 20 21 22 23 24