› Keskustelut › Metsänhoito › Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 19 20 21 22 23 24

  • Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

    Lähetetty: 13.12.2018, 15:04

    Merkitty: 

    Näin kysytään tuolla yhdessä otsakkeessa. Ilmeisesti kansan muisti on lyhyt, tämä on tosin tullut vaalienkin suhteen usein todettua. Juuri kun harsinnalla pilatut metsät on saatu pääosin kasvukuntoon. Niitä löytyy tosin vieläkin omastakin metsästä. No menneen perusteella voi sanoa, että on paikkoja joissa metsä pysyi hyvänä ja kasvoi hyvin, mutta suuressa osassa metsiköistä taas metsä nuutui nuutumistaan vajaatuottoiseksi. Harsituista metsistä ei juuri pitkiä juoksevia puita löydy, vaan lyhyitä tannareita ovat ne suurimmatkin puut. Aukkoista puistomaista metsää. Kanalinnut siellä tosin viihtyvät. Näin männiköissä näytti menevän. Jutussa ollaan tosin suolla ja siellä voi alikasvoksen hyödyntäminen olla usein se paras ratkaisu, mutta onko sekään mitään jatkuvaa kasvatusta. Tuntuu, että nyt ollaan jatkuvasta kasvatuksesta tekemässä yleismenetelmää kaikille kasvupaikoille kun se mielestäni soveltuu vain harvoille paikoille.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • MaalaisSeppo 22.6.2019, 20:23

    Jovain vedättelee, ettekö sitä jo ole huomanneet? Kun vedätykseen ei reagoi, jää jauhamaan itsekseen.

    Jovain 22.6.2019, 23:01

    Metsuri motokuski: Pidän metsänomistajien neuvotteluvarana korjuun kustannuksia, jotka metsänomistajat maksavat viimeistä kalikkaa myöten. Onhan siinä marginaalia kilpailla, mikä on sitten metsäomistajien kate. Sitähän ei tiedetä, koska metsänomistajia ei ole hyväksytty kilpailuun mukaan. Tässä mielessä puhutaan aika paljonkin eri asioista.

    Mehtäukon ”maleksiminen” tarkoittaa juuri tätä. Metsänomistaja ei ole asianosainen pystykaupassa. Kilpailuviranomainen katsoo puunkorjuun olevan puunjalostamista ja näillä perusteilla torjuu kilpailurikkomuksen. Eli metsänomistajien oikeuden toimia puuntoimittajana. Tuossa jossain vanhassa tilastossa metsänomistajien osuus oli enää 13 %.

    Eihän se näin mene, kysymys on teollisuuden monopolista ja kartellista, että metsänomistajalla ei ole oikeutta toimittaa omia puitaan.

    Pystykauppahan on todellisuudessa metsänvuokrausta. Mehtäukko tarjoaakin metsänomistajalle vain tallintakusia, säilyttää etuudet ja ehdollistaa. Tarjoaa mo. vain hankintaa ja vain rattorin käyttö metsänomistajalla on mahdollista. Tai Visakallo, paraskin metsälehden ja klusterin arkkitehti, jalostaja.

    Sitä samaa mieltä on metsäklusteri ja kilpailuviranomainen. Myös metsälehden agenda, joka ajaa kiivaasti samaa linjaa tällä keskustelupalstallaan. Vähemmän annetaan painoarvoa kilpailuviranomaisen päätöksille tai päättämättä jättämiselle.

    mehtäukko 23.6.2019, 06:18

    Jovainilla outo käsite ”korjuun kustannusten neuvotteluvara”. Ei siinä ole löysiä senttiäkään kun tarjouskilpailut on käyty!

    ”Kilpailuviranomainen katsoo puunkorjuun…” ja ” sitä mieltä on klusteri, kilpailuviranomainen…” Ei ota erkkikään selvää Jovainin loogisuudesta.

    MaalaisSeppo on vedätyksestä oikeassa. Se on kuitenkin Jovainilla niin onnettoman ristiriitaista ja tökeröä, että pitäisihän ukko saada poterostaan ylös.. 🙂

    Visakallo 23.6.2019, 06:47

    Luulisi Jovainia itseäänkin jo kyllästyttävän vuodesta toiseen tämän saman aiheen pyörittely, etenkin kun ketään toista ei ole saanut juttuunsa mukaan.

    Jovain 23.6.2019, 07:05

    Höpö höpö, mehtäukko kilpailuttaa vaan omiaan ja jättää metsänomistajat kilpailun ulkopuolelle. Eiköhän tämän asian käsittely ole vasta alussa, turhaa kankeutta, näyttää asian sisäistäminen vievän aikansa.

    mehtäukko 23.6.2019, 08:11

    🙂

    A.Jalkanen 23.6.2019, 10:35

    Näyttää siltä että ainakaan kovin suurin joukoin emme ole innostuneita kilpailusta. Siinä on tarpeeksi kilpailua kun koettaa löytää puilleen ostajan. Se on markkinataloutta. Nyt vaikuttaisi siltä että puille olisi tulossa uusi ostaja eli hiilimarkkina. Pitää vaan varoa ettei käy kuin Kreikassa jossa joudutaan hätähakkuisiin pystynävertäjän tuhojen vuoksi. Pääsääntöisesti suojelualan lisääminen 10 prosenttiin  ei ole metsätuhoriski jos alueista huolehditaan ja isot hyönteistuhot ja tuulituhot korjataan pois. Sen sijaan laaja metsien hoitamattomuus on iso riski. Toisin sanoen hiilimarkkina ei saa johtaa siihen että talousmetsien laajamittainen harventamattomuus lisääntyy. Se olisi metsäpolittisesti huono veto ja ymmärtänevät myös EU:ssa tämän kun Keski-Euroopassa tämä riski on arkipäivää.

    mehtäukko 23.6.2019, 11:51

    Jovain, sitä kun on kertynyt taitoa kilpailuttaa eri jutskuja eikä vaan vatukosta tiirailla tuulimyllyjen pyörimistä. Ja jokainenhan saa vapaasti päteä markkinoiden rattaissa tai valtuuttaa muita.

    Jos Jovain ei ole saanut vielä yhtään informaatiota näistä keskusteluista, on parasta uppoutua LV tutkimuksiin.

    Metsuri motokuski 23.6.2019, 12:22

    Mitenkä luulette metsänomistajan käyvän tarjouskilpailussa korjuussa kun leimikon koko alkaa olemaan 300 – 500 motin välillä ? Syntyykö avointa kilpailua korjuusta kun katteet ovat noita mitä kirjoitin ? Ennustan jo nyt että suurin osa pienistä leimikoista jäisi tekemättä. Se että noin pienellä katteella operoidaan niin perustuu suureen puumäärään. Siitä ehkä hyötyvät pienemmät puunmyyjät kun siivellä saavat leimikon kaupaksi.

    mehtäukko 23.6.2019, 12:34

    Luulen käyvän niin kuin Mm otaksuu, että pikku myyjät jäisivät soittelemaan lehdellä.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 19 20 21 22 23 24