› Keskustelut › Metsänhoito › Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 13 14 15 … 22 23 24

  • Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

    Lähetetty: 13.12.2018, 15:04

    Merkitty: 

    Näin kysytään tuolla yhdessä otsakkeessa. Ilmeisesti kansan muisti on lyhyt, tämä on tosin tullut vaalienkin suhteen usein todettua. Juuri kun harsinnalla pilatut metsät on saatu pääosin kasvukuntoon. Niitä löytyy tosin vieläkin omastakin metsästä. No menneen perusteella voi sanoa, että on paikkoja joissa metsä pysyi hyvänä ja kasvoi hyvin, mutta suuressa osassa metsiköistä taas metsä nuutui nuutumistaan vajaatuottoiseksi. Harsituista metsistä ei juuri pitkiä juoksevia puita löydy, vaan lyhyitä tannareita ovat ne suurimmatkin puut. Aukkoista puistomaista metsää. Kanalinnut siellä tosin viihtyvät. Näin männiköissä näytti menevän. Jutussa ollaan tosin suolla ja siellä voi alikasvoksen hyödyntäminen olla usein se paras ratkaisu, mutta onko sekään mitään jatkuvaa kasvatusta. Tuntuu, että nyt ollaan jatkuvasta kasvatuksesta tekemässä yleismenetelmää kaikille kasvupaikoille kun se mielestäni soveltuu vain harvoille paikoille.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 11.6.2019, 16:11

    ”Jäin miettimään Timpan lukujen pohjalta seuraavaa: jos tuota hyvin hoidetun jatkuvan kasvatuksen metsän tuottoa verrataan huonosti hoidettuun jaksollisen kasvatuksen metsään, niin miten päin suhde menee?”

    Naapurissa Saarijärvellä pikkutilallinen teetti takavuosina pienehköjä aukkoja useampana vuonna vanhaan kuusikkoon (sai jotain tukea, miksi ei voinut kerralla hakata paljoa).  Istutti, kuten laki vaati ja jätti kaikki hoitotoimet tekemättä  erittäin hyväkasvuisella OMT-pohjalla.  Tuloksena, että kuusentaimet kuolivat, tehtiin energiapuuhakkuu ja homma alkoi  alusta.

    Olisiko jatkuva kasvatus ollut tälle kaverille edullisempi vaihtoehto, jos se olisi ollut silloin käytettävissä?  Ehkei kuitenkaan.  Nyt hän sai kaikista niistä kuusistaan  hyvän hinnan.  Jos kuusikko olisi harvennettu, niin hinta olisi ollut ostajayhtiön käytännön mukaan harvennuspuun hinta.  Jätetyistä puista olisi osa kaatunut ja osa kuollut, joten myyntitulo olisi jäänyt merkittävästi pienemmäksi.

    Eikä sitä uutta metsää olisi kuitenkaan syntynyt. 

    Tässä siis eräs tositapaus Puunhalaajalle puitavaksi.

    A.Jalkanen 11.6.2019, 16:32

    Pienaukkoja suositellaan juuri kuusikoihin. Niissä on monenlaisia ongelmia. Selkeämpää olisi tehdä iso aukko (vaikka lopullisena tavoitteena olisi jatkuvapeitteisyys), johon saadaan sekametsä, jonka alle syntyy aikanaan pienempiä kuusen taimia, jotka saadaan harvennuksin kasvamaan nopeammin. Ajatuksena siis sama kuin kaksijaksoiskasvatus, mutta kokorakenne ja puulajijakauma saa olla monimuotoisempi. En oikein vieläkään hahmota, mikä on pienaukon etu verrattuna normaaliin  1-2 hehtaarin aukkoon joka on maisemaan sovitettu.

    Timppa 11.6.2019, 17:20

    ” En oikein vieläkään hahmota, mikä on pienaukon etu verrattuna normaaliin  1-2 hehtaarin aukkoon joka on maisemaan sovitettu.”

    Voisiko ”etuna” olla, että jatkuvan kasvatuksen metsäpalveluja tuottava yhtiö saa koko tilan alueelta 300 euroa/ha konsulttipalkkiona?

    puunhalaaja 11.6.2019, 17:56

    Timppa, mielenkiintoinen esimerkki tuo kertomasi. Mä itse mietin puolestani yhtä omaa rajanaapuria (mahdollisesti perikunta tms). Alue avohakattiin lokakuussa 2016, sen jälkeen alueella ei ole tapahtunut ymmärtääkseni yhtään mitään. Ero toiseen rajanaapuriin (yhteismetsä) on hurja. Avohakkuu kesäkuussa 2018, ja nyt siellä on maa muokattu, ojat aukaistu ja kuuset istutettu. Jälkimmäinen myös jätti isoja lehtipuita ojan varteen, teki tekopökkelöitä jne.

    Visakallo 12.6.2019, 05:24

    Puunhalaajan naapurissa on vain täysimääräisesti hyödynnetty nykyisen metsälain suomia mahdollisuuksia. Kertokaapa ne, jotka asian aivan oikeasti tiedätte, onko metsän uudistamatta jättämiselle olemassa mitään käytännössä toimivaa sanktiota? Onko viisi vuotta voimassa olleen metsälain aikana ollut valtakunnassa yhtään sellaista tapausta?

    Tolopainen 12.6.2019, 05:57

    Aika vaikea on estää metsää uudistumasta hakkuun jälkeen, kyllä lehtipuuta tulee niin perusteellisen paljon ainakin rehevälle maalle. Olen jättänyt uudistamatta jonkin verran kesämökin ympäristössä eikä ole kukaan valittanut ja välillä raivannut puuston pois järvinäkymän takia eli lisäksi vielä estänyt hiilen talteenottoa.

    mehtäukko 12.6.2019, 06:56

    Kun edesmenneen naapurin tukkimetsät korjasi muualta tullut serkkunsa serkku-huijari, maapohjat ovat kellottaneet mahoina monta vuotta. Härskiä silliä on tavat ja tottumukset johon pitäisi kyllä jonkun virkamies-retkun puuttua.

    Tolopainen 12.6.2019, 07:30

    Aika vaikea keksiä mitään laillista syytä miten valtio voisi puuttua yksityisen omaisuuden hoitoon, eli jättääkö metsän hakkaamatta tai istuttamatta uutta. Se on  eriasia, jos toimittaisiin valtion rahoilla. Minua ei valtio pakota mitenkään myöskään kunnostamaan taloani, vaikka katto vuotaisi tai lämmitys ei toimisi, ihan itse joudun päättämään toimenpiteistä.

    Jovain 12.6.2019, 08:00

    Tuskin viidessä vuodessa ehtii, ei ole vielä mittalaistakaan, vaikka joka päivä sovelletaan.

    Ei ole tietoa, mutta jostain syystä myytävillä metsätiloilla on vain aukeaa ja nuoria metsiä. Korkeintaan vähän on uudistettavaa metsää, usein myös vajaatuottoista. Myytävillä tiloilla kehitysluokkajakauma ei ole tasapainossa ja vajaatuottoisuuden kanssa on siinä ja siinä.

    Ettei vaan metsänhoidon soveltavissa ohjeissa todeta vajaatuottoisuudesta. On vajaatuottoinen, jos on alle 50 prosenttia vähimmäisrunkoluvusta tai pohjapinta-alasta. Koskee myös eri-ikäismetsänkasvatusta ja taimistoja. Eli mennään alarajoille ja siitä vielä toinen puoli alas. Ei pidä ihmetellä jos putsataan, sitä ei myöskään vanhan lain läpimittaluokat ole enää rajoittamassa.

    Soveltavissa ohjeissa todetaan myös, että em. puusto voidaan vajaatuottoisuudesta huolimatta katsoa taloudellisesti kehityskelpoiseksi. Eli vältetään kustannuksia vaativa uudistaminen ja vuosikymmenien tuottamaton ajanjakso. Mennään sitten vaikka jk kasvatuksena ja vajaatuottoiset taimistot voivat aina täydentyä tai voidaan täydentää. Että aika löysässä hirressä metsänhoito ja metsät ovat, valtaosaltaan hoidetaan kuitenkin mallikelpoisesti, niin kuin täällä todetaan.

     

    mehtäukko 12.6.2019, 10:52

    Tolopainen, valtion ei pidäkään puuttua metsätalouteen käytännössä. Mutta kun talous ja tila on haalinut kemeroita monipuolisesti,ja sitten lusmutaan, eihän se mene oikein.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 13 14 15 … 22 23 24