› Keskustelut › Metsänhoito › Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 10 11 12 … 22 23 24

  • Miltä jatkuva kasvatus näyttää?

    Lähetetty: 13.12.2018, 15:04

    Merkitty: 

    Näin kysytään tuolla yhdessä otsakkeessa. Ilmeisesti kansan muisti on lyhyt, tämä on tosin tullut vaalienkin suhteen usein todettua. Juuri kun harsinnalla pilatut metsät on saatu pääosin kasvukuntoon. Niitä löytyy tosin vieläkin omastakin metsästä. No menneen perusteella voi sanoa, että on paikkoja joissa metsä pysyi hyvänä ja kasvoi hyvin, mutta suuressa osassa metsiköistä taas metsä nuutui nuutumistaan vajaatuottoiseksi. Harsituista metsistä ei juuri pitkiä juoksevia puita löydy, vaan lyhyitä tannareita ovat ne suurimmatkin puut. Aukkoista puistomaista metsää. Kanalinnut siellä tosin viihtyvät. Näin männiköissä näytti menevän. Jutussa ollaan tosin suolla ja siellä voi alikasvoksen hyödyntäminen olla usein se paras ratkaisu, mutta onko sekään mitään jatkuvaa kasvatusta. Tuntuu, että nyt ollaan jatkuvasta kasvatuksesta tekemässä yleismenetelmää kaikille kasvupaikoille kun se mielestäni soveltuu vain harvoille paikoille.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • pihkatappi 4.6.2019, 07:49

    Naveromätästys täysmuokkauksella lienee termi. Nuo laikkumätästyksen montut oppii jotenkin huomaamaan, mutta niissä kyllä lentää joskus turvalleen. Tämä jatkuva muhkurainen alusta käy selän päälle ja tulee kovasti kiertoliikettä, kun askeleita alkaa iltapäivällä välttämään ettei polvet hajoa kun jaloista on iskunvaimennus loppu.

    suorittava porras 4.6.2019, 10:48

    Olisi mielenkiintoista tietää , miltä Jyväskylän ympäristön alarajoille harvennetut jk-yritelmät näyttävät viime talven lumituhojen jäljiltä .  Saattaa mennä kasvatusmenetelmä vaihtoon . Tuhojen määrä normaaleissa talousmetsissäkin on melkoinen. Parhaiten on kuitenkin menestynyt hyvin hoidettu talousmetsä huonommalle hoidolle jääneeseen verrattuna .  Edelliseen saattaa jäädä vielä riittävä puumäärä tuhojen jälkeen . Jälkimmäiseen ei välttämättä ,alarajoille harsitusta metsästä puhumattakaan. Yllättävän paljon löytyy tuhopuuta vielä 160 mpy-tasoltakin. Yli 200 metrissä ollaan jo todellisissa ongelmissa laajoilla alueilla.

    lintumies 4.6.2019, 13:06

    Näitä lumituhopuita on yllättävän paljon Pohjois-Pirkanmaallakin. Melkein sama onko metsä hoidettu tai ikimetsä. Olen kuorinut omissa metsissä ainakin toistasataa lähes tukkipuukoista puuta  alaosistaan 2 metriin, jotta ytimenävertäjät vähemmän lisääntyisivät. Latvukset maassa jäävät kaikki  kuorimatta, liian iso työ kerta kaikkiaan. Ei näitä puita millään  pysty keräämään perämetsistä.  Sinne jää enin osa.  Osan kerään sitten polttopuuksi. muutaman vuoden sisällä.  Ikinä en ole tällaista jälkeä metsissä ennen nähnyt.

    suorittava porras 4.6.2019, 13:20

    Multialla todettuja tuhoja 1700 ha. Sieltä länteen ja ainakin Mänttään ja Jämsään  saakka hajatuhoja riittää. Muutamasta motista kymmeniin/ha mäkisillä mailla varsinkin.

    A.Jalkanen 4.6.2019, 13:32

    Hyvää työtä lintumieheltä! Mietiskelin kuitenkin että mahtaisiko kuoriaisten lisääntymisen pystyä estämään jo sillä että kaulaa moottorisahalla vahingoittuneet ja kaatuneet rungot ympäri muutaman sentin syvyyteen. Tämä toimenpide katkaisee sekä sokereiden että veden kulkeutumisen rungossa ja se alkaa välittömästi kuivua.

    Timppa 4.6.2019, 13:53

    Meillä oli tuhoja n. 70 ha:n alalla yleensä 30-55-vuotiaissa  kuusikoissa.  Arvioitu tuhopuumäärä on 630 m3, minkä mukaan saatiin vahingonkorvaus.  Osasta puista oli vain latva pudonnut, joten ne eivät kuole ainakaan muutamaan vuoteen.  Kerättyä saatiin viimeisillä hangilla 250 m3.

    Pystyssä olevat vihreää oksistoa omaavat puut kuolevat tuskin heti, joten antaisin niiden kasvaa, jolloin kerralla ei olisi niin  paljon kuollutta puuta.  Kerääminen  vahingoittaa juuria, koska tarvittavaa havusuojaa ei saa, joten vähän riskialtista olisi kderääminenkin.

    A.Jalkanen 5.6.2019, 11:35

    Tapio on päivittänyt metsänhoitosuositukset. Muun muassa jatkuvaan kasvatukseen tarkennetut ohjeet.

    https://www.metsanhoitosuositukset.fi/suositukset/metsanhoidon-suositukset/

    Puuki 7.6.2019, 10:57

    Joko löytyy ”otantatutkimusta” jk:n metsien tuulenkestävyydestä ?  Tunnetusti harvat kuusikot pysyy pystyssä vaihtelevan heikosti. Mutta joskus onnistuu sekin , jos on harventaminen aloitettu riittävän varovasti eikä kasvupaikka ole liian tuulinen kriittiseen aikaan.

    A.Jalkanen 7.6.2019, 11:06

    Tuulituhojuttuja Metsätieteen Aikakauskirjasta ja Silva Fennicasta voi hakea juttuja. Laajemmin google scholar. Meillä tutkimusta aiheesta ovat tehneet mm. Ulla Mattila, Anneli Jalkanen, Marja-Leena Päätalo ja Heli Peltola. Ai niin, ja nythän on julkaistu jo tuulituhoriskiä kuvaavat kartat, jotka taitavat perustua tuulisuuteen ja maastonmuotoihin? Kolmas vaikuttava tekijä ovat – kuten Puuki kirjoitit – puuston ominaisuudet: puun muoto, puun pituus, puuston harvuus ja hakkuusta kulunut aika.

    Puuki 7.6.2019, 16:03

    Sen erään tutkimuksen mukaan pienaukot ( 10, 20 ja 25 m lpm) oli pohjoisessa korpimailla taimettuneet kohtalaisen hyvin.   Mutta ei voi sitäkään yleistää.  Aukoissa oli ennestään taimia olemassa (ei oltu laskettu kuinka paljon). Simuloinnissa oli sitten oletettu lähtötilanne, jossa taimien pituus olisi 30 cm.  Siitä saatu 10 vuoden kasvun pituudeksi n. 1,1 m.

    Isommat pienaukot (0,2-0,3 ha) ei luultavasti taimetu yhtä hyvin kuin kokeessa olleet( tutk. yhteenveto).  Kangasmailla ei toimi yhtä hyvin kuin korvilla joissa on rahkasammalta.

    Siis sopii lähinnä maisemametsien kasvatukseen ja silloin kun sopivia taimia on jo valmiiksi riittävästi olemassa. Usein toistuvat hakkuut lisää korjuukuluja mutta työllistävä vaikutus on tietysti merkittävä etu jossain erit. tapauksessa.   (Oma mielipide).

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 10 11 12 … 22 23 24