Oikeaan aikaan enska pitäisi tehdä ja sen määrittelee puuston tarpeet. Ei suinkaan se, onko kantohinta hyvä vai huono. Jos on edullisempaa kaataa maahan kokopoistettava puusto, se pitää sitten tehdä niin.
Vanha käytäntö on kylläkin niin, että hyvän tukkileimikon kylkiäisiksi asetettu surkea enska pudottaa tukkipuun hintaa niin paljon, että se pilaa hyvän kaupan varsin helposti.
Nyt tosin saattaa olla sellainen markkinatilanne, että ne enskan kuidut eivät suoraan pudota tukin hintaa, mutta tuskin ne sitä nostavatkaan.
Ainakin Metsä-Group hinnoittelee tarjouksessa erikseen harvennukset ja päätehakkuun ,täysin erikseen. Mielestäni eivät polje toistensa hintoja mitenkään vaan ovat omanansa.
Miten määritellään raja että kuvion voi myydä kakkosharvennuksena. Montako runkoa pitää enskassa poistaa, että sen voi sanoa tehdyksi jos lähtötilanne on 1700 runkoa hehtaarilla.
Eiköhän se raja eh:n ja 2 . harv. välillä riipu kuitenkin hakkuupoistumasta/ha ja hakattavan puun keskikoosta. Niillä alkuperäisillä kpl-määrillä/ha ei niinkään ole väliä.
Jos mennään ihan tavallisen palstalaisen nuoreen metsään, jonka hän on raskaalla kädellä taimikkovaiheessa harventanut 4000 runkoon / ha, niin kasvateltuaan metsää 50 vuotiaaksi, hän voisi tehdä energiapuusavotan, mutta ei uskalla sitäkään, kun pelkää lumi – ja myrskytuhoja.
arto tosin tekaisisi siitä tukkisavotan, jossa tukkien maksimilätvaläpimitta olisi 12 senttiä.
Onko se enska vai toiska, se kai on hänen itsensä päätettävissä.
Meillä konemiehillä ensiharvennus on nimenomaan ensimmäinen harvennus. Toinen harvennus on sitten ensimmäisen harvennuksen jälkeen tehtävä toinen harvennus. Litrakoolla tai runkoluvuilla ei ole niinkään merkitystä harvennusten lukumäärää arvioitaessa. Harvennusten ajankohdat vaihtelevat paljon mutta yleensä toisessa harvennuksessa on jo vanhat ajourat näkyvillä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.