Jos historiasta alkaa kaivaa merkkejä suhdanteista, niin ollaan mielestäni hyvin lähellä kevättalvea 2007.
Puutuotteiden markkinatilanne on äärettömän hyvä, noususuhdanne tuntuu vain jatkuvan yleismaailmallisesti ja pienetkin odottamattomat seisokit saavat aikaan melkoisia markkinahäiriötä.
Lisäksi Balttian puunhinnat ovat etenkin kuitupuun osalta nousseet alkuvuonna kohti taivasta ollen kannolta jopa reilusti tupla Suomeen. Kysymys ennemmin on kuinka pitkään tämä hinnantasauspuu Baltiassa riittää ja kenen hermo pettää ensimmäisenä. Balttian hintoja pidän lähinnä kuumemittarina ja kesä jo varmasti näyttää miten ”pahaksi tauti pääsee” päämarkkina-alueilla (puunhankinta) Suomessa ja Ruotsissa.
Harrastelijan satsausta aurinkopaneeleihin ihailen ja näitä ylimalkaan toivoisi lisää puukauppatulojen sijoituskohteeksi. Senverran omakohtaistakin kokemusta pienimuotoisesti että kyllä tässä kevätkuukausina nytkin harmittaa kun aurinkoa on runsaasti näkynyt ja omassakin taloudessa sillä helposti hoitaisi käyttöveden ja hiukan lämmityksenkin puolelle riittäisi, senverran kuin kylmät yöt vielä kaipaakin.
Kyllä sillä puulla silti toisinaan on parempi hinta ja kysyntä kuin toisinaan. Jokunen vuosi sitten ei kuusitukki kelvannut ollenkaan ja joku vuosi ei koivupölli. Nyt kelpaa ja hinta kuitenkin ylöspäin menossa. Eihän metsä kultakaivos ole, mutta en itse ainakaan kertaakaan ole joutunut maksamaan kun on harvennuskauppaa tehnyt, olipa kyseessä miljoonakone tai 200€ husku. 2007 hintoja tuskin päästään ylittämään. Kyllävain se hinta tuppaa kesällä olemaan pikkusen parempi kuin talvella.
Puukaupan suunnittelun ja myynnin aika on kesän aikaan, puunkäyttäjillä on pienet varastot kun vanhat talvikohteet saatu korjattua hyvän talvijakson aikaan.
Myyjän kannattaakin tässä markkina tilanteessa myydä päätehakkuun lisäksi niitä harvennus kohteita, josta ei aiemmin ole syntynyt kiinnostusta, nyt niille saa molemmille oikean hinnan.
Joskus voi metsärahojen sijoituskohde määritellä kannattavan metsänmyynti ajankohdan, lainaraha on aina lainarahaa, ja kun korotkin on pian nousemassa !
Ei sitä puun hintaa kannata määräänsä enempää tuijottaa, varsinkaan harvennusleimikoissa. Se on isossa kuvassa aika samantekevää maksetaako esim. ensiharvennuskuidusta pystyyn 10, 11 tai 12 euroa. Enskatuloilla ei rikastumaan pääse, mutta jos harvennusta lykkää useamman vuoden parempien kantohintojen toivossa, niin siinä metsätalouden kannattavuus kärsii rajustikin, kun metsä riukuuntuu ja päätehakkuutulot siirtyvät pitemmälle hamaan tulevaisuuteen. Uudistuskypsien metsien kohdalla asia on toki hieman eri, mikäli puut ovat terveitä ja kohtuullisessa kasvussa. Silloin voi vähän katsoakin ettei ihan polkuhinnoilla myy.
Vuosikymmenen alussa oli esim. pienialaisen, pieniläpimittaisen ja raivaamattoman eh:n kantohinta 10 -12 € / kuutio. Nykyään pitää samaan tai vain vähän sitä parempaan hintaan olla jo paljon paremmat leimikkotekijät.
Sillä hinnalla saa metsän harvennettua tulevaisuuden tuloja varten, joka usein on parempi vaihtoehto sekin kuin antaa sen riukuuntua ylitiheyden takia. Mutta jos homma tehdään isolla koneella ja korjuuvaurioita aiheuttaen, niin jokin kevyempi menetelmä toisi paremman lopputuloksen vaikka olisi vähän kalliimpikin. Ihannetilannehan olisi omatoiminen manukorjuu mutta siihen ei kovin monella ole mahdollisuutta tai haluja.
Ei mitään välia vuoden ajalla, se on milloin mitäkin. Minä tein kuin ”Jätkän Tyttö” Keräsi juhannuksen tienoilla tarjoukset. Vähän alkoi kylmätä kun ilmassa oli jo hiipumisen merkkejä. Ostomies ehti lähteä lomalle. Soittelin perään ja kahden päivän päästä soitteli jostain Tunturin Laelta ja rauhoitteli että hän jatkaa voimassaoloa elokuun loppuun, soittelen kun olen töissä. Kaupat tehtiin ja oli kyllä ainakin minulla vuosisadan ajoitus.
Täällä puhutaan, tosi asiana ettei harvennuksen ole niin tarkkaa, mutta onko joku tosissaan nähnyt liian aikaisin ensiharvennetun metsän. Minä luulen että ne siirto lisävuodet tulevat aina, muun myöhästymisen, päälle.
Taneli oikeassa, itelläni hyvin vertailtavissa rinnakkain ajoissa harvennettu ja vielä harventamaton sekametsä. Kyllä tuo harventamaton aika paljon laihempaa runkoa edustaa ja sen näkee jo muutaman vuoden jälkeen selvästi silmälläkin. Toki siinä piilee optinen harhakin kun tietysti harvennettaessa pienemmät lähtee ja isot jää. Eli isot nyt sitten erottuu oikeasti isoina kun väleissä ei ole sitä pienempää riukua hämäämässä. Mutta jo se että metsä näyttää oikeasti ensiharvennuksen jälkeen enemmän metsältä antaa mielihyvää kyllä. Minä kyllä ensiharvennan niin aikaisin kun vain ostaja suostuu ostamaan.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.