Uusi metsälaki on tulossa.
Milloin tätä Innoforin omiin tarpeisiinsa lobbaamaa lakia muutetaan ensimmäisen kerran, kun sen aiheuttamat haitat huomataan käytännössä?
Veikkauksia?
Muokauksella saadaan joskus vain risukkoa, kuten tuolla edellä todettiin. Meillä on kivisiä maita, joissa muokkaus ei aina edes onnistu. Näillä mailla taimet kasvavat yhtä hyvin laikussa tai kiven vieressä. Muokkauksella saadaan joskus kuitenkin vain harmia, kun hyvä istutuspaikka pilataan kaivamalla kuntta pois kivikon päältä, jossa menestyy vain hieskoivu. Muokkaus ei siis ole ole aina mikään laadun tae vaikka tietenkin yleensä onkin.
Kyllä se perkaus on avainasemassa. Miten siitä huolehtemisen saa lainsäädännöllisestä varmistettua, onkin sitten vaikeampi kysymys. Ei kukaan taida osata ratkaista.
Mitäs täällä oikein taivastellaan. Jää hoitamatta???
Tavoitehan oli luonnonmukainen metsäntalous eli jatkuva hasvatus (JK)???
Sillä Suami pelastuu ja puuta tulee. Ei kerkiä alta pois, kun kasvaa niin, että menee housun persuksesta sisään.
Mustikatkin ovat vähintään 2 litraa/marja.
Ei muuta hoitoa tarvita kuin alkuun avohakkuu. Kyllä luonto hoitaa. 50 vuoden päästä entisellä aukealla on nätti jatkuvan kasvatuksen taimikko. Osa puista voi olla jo ihan kuitupuumittaa. Niistä saa hyviä tervaspuita kun viittii vähän aisailla pystyyn.
Muokkausjälkeen syntynyt itseharventuva risukkokin on parempi lähtökohta kuin heinittynyt kunttainen ja puuton alue, jossa ei viihdy kuin uneliaat hirvet.
Kuusessa ollaan: ”Jos metsittyminen halutaan varmistaa, lakiin pitäisi määrätä pakollinen muokkaus.”
Sirkka-Liisa Anttilan aikana lakiin meinattiin muokkausvelvoite lisätä samalla, kun tehtiin perustuslain edellyttämät muutokset valtuussääntöihin. Tuo kuitenkin sai aikaan niin valtavasti vastustusta, että Anttila päätti kartoittaa metsien käytölle asetettuja tavoitteita. Kävi ilmi, että puun tuotannon määrä ei ole kestävä pohja, vaikka nykyinen laki siihen KKO:n tulkinnan mukaan perustuu. Yksi lakimuutoksen kulmakiviä onkin se, että metsälaki ei voi edellyttää metsänomistajalta yli-investoimista. Puun tuotannon määrä ei ole taloudellista tarkastelua kestävä nimike, koska taloudellisessa toiminnassa on tavoitteena maksimoida omaisuuden nettonykyarvo. Muokkausvelvoite olisi tässä suhteessa kehitysken ohjaamista täysin väärään suuntaan.
Lakimuutos on siis monilta osin onnistunut, mutta keinottelun mahdollisuuden estämistä en vastusta. Jos hakkaa, pitää siitä laueta automaattisesti velvoite saada uusi puusto aikaan riippumatta aukon koosta. Ja nimenomaan saada uusi kehityskelpoinen puusto, ei ainoastaan olla uudistavinaan metsää.
Jees: ”Ja itse tilasin juuri muokkauksen sille tyvitervaksen runteleman männikön hakkuuaukkoon vaikka ala oli 0,3ha.
Ja aion sen myös istuttaa. Mikään pakko ei olisi.”
Pienaukkoja ei ole voimassa olevassa laissa rajattu uudistamisvelvollisuuden ulkopuolelle.
Minä en kyllä ymmärrä, miksi 0,3 ha alalle pitää ottaa kaivuri. Eri asia on, jos teettää samalla muutakin, mutta siitä et maininnut mitään.
Tuollaisen alan laikuttaa vaikka lapiolla ja istuttaakin yksin 1-2 päivän aikana.
Maanmuokkausvelvoite ei ole metsätalouden yli-investointi.
Ne jotka ovat tällaisen ajatuksen saaneet läpi lainvalmisteluun asti, ovat häikäilemättömiä pelureita.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.