› Keskustelut › Luonto › Miksi ympäristöhallinto salasi GTK:n turvetutkimuksen?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4

  • Miksi ympäristöhallinto salasi GTK:n turvetutkimuksen?

    Lähetetty: 9.4.2019, 18:37

    Ympäristöhallinto sai Geologian tutkimuskeskuksen 62 järveen kohdistuneen, turvetuotannolle synninpäästön antaneet tutkimustulokset jo marraskuussa 2018, mutta salasi ne julkisuudelta. Maaseudun Tulevaisuus sai vihdoin tiedot käyttöönsä ja julkaisi ne. Mitä tämä kertoo Suomen ympäristöhallinnon tilasta? Miksi julkisilla varoilla hankittua tutkimustietoa ei kohdella tasapuolisesti?

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Luonto Luonto
  • A.Jalkanen 10.4.2019, 08:31

    Päästöjen jaossa investointien osuus 19 prosenttia vaikuttaa aika pieneltä, jos ajatellaan että sen pitäisi sisältää koko teollisuuden käyttämä energia. Toisaalta voisi ajatella niinkin päin, että kulutuskäyttäytymisemme muutoksilla pystytään isoihin päästövähennyksiin koska osuutemme on noin suuri.

    Laskin aikoinaan Metlassa ( nyk. Luke) khk-inventaarion kehittämishankkeessa turpeen polton ominaispäästöt. Uusiutumisnopeutta ei silloin kysytty, mutta laskin sen itse kun alkoi kiinnostaa. Päädyin siihen moneen kertaan esiteltyyn tulokseen että turpeen uusiutuminen likimain kattaa sen vuotuisen käytön. Tase myös paranee koko ajan, kun polttoturpeen käyttö vähenee ja uusia heikosti metsää kasvavia soita ennallistuu (ei kunnostusojiteta).

    Turpeen tuotanto voi aiheuttaa paikallisia päästöjä mutta suurempi ongelma vesistöjen kannalta ovat isot metsäojitusalueet, joiden päästöt vain jatkuvat turpeen hajoamisen myötä.

    Jos khk-inventaarion tarkempi laskenta kiinnostaa, pitää turvautua englanninkieliseen ohjeistoon. Linkit löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta.

    Puuki 10.4.2019, 09:16

    Miksiköhän metsäojituksille ei ole samanlaista ohjeistusta kuin soiden ojituksille on ollut jo pitkään ?  Vaikka suurin osa mo:sta haluaa ja varmaan osaa  muutenkin estää vesistöpäästöjä, niin vastaavaa ohjeistusta kaivukatkojen , lietekuoppien , -altaiden ja suodinalueiden tekemisestä ei ole olemassa kuin kunnostusojitukselle on. Isoille metsäojitusalueille pitäisi olla samanlainen vesiensuojelusuunnitelma ,  joka hyväksytään ennen ojitusluvan saamista.

    Sopivan matala metsäoja on parempi kasvihuonekaasupäästöjen estämisen kannalta kuin ennallistettu suo.  Naveromätästys-tyylinen ojitus siis parantaa eikä heikennä hiilitasetta suhteessa kokonaan ennallistettuun turvemaahan. Ei se ennallistaminenkaan muuta koskaan aluetta juuri samanlaiseksi kuin se suo on joskus ollut.

    suorittava porras 10.4.2019, 09:35

    Järvien ravinnekuormmaa ovat varmasti lisänneet 60-80-lukujen metsäojitukset. Monesti ojat johdettiin jopa suoraan lampeen tai järveen. Hyvin nopeasti kaivettujem ojien varsille kehittyi lehtipuu- tai havupuutiheiköitä ,joista karisi ja karisee edelleen ravinteikasta nulas-ja lehtimassaa ojien pohjalle. Tulva-aikaan tämä ravinnemössö kulkeutuu voimakkaan virtauksen viemänä alapuoliseen vesistöön. Ongelma on ja pysyy.

    Turvetuotannossa tätä ongelmaa ei nykyisin esiinny , kun liete pysähtyy altaisiin tai imeytyskenttiin. Vain poikkeustulvat voivat aiheuttaa lietteen kulkeutumisen hetkellisesti väärään paikkaan.

    A.Jalkanen 10.4.2019, 10:41

    Kaikessa ojituksessa huomioidaan nykyisin vesistöjen suojelu. Turvekerroksen hupenemisen haittoja voidaan lieventää kaivamalla kunnostusojat vain tarpeelliseen syvyyteen saakka.

    Sen verran vielä turpeen käytöstä, että energiakäytön hiilidioksidipäästö on suuri, joten käyttöä kannattaa alentaa mahdollisuuksien mukaan nyt, kun päästövähennyksillä on kiire. Turvekerros, vaikkakaan ei ole fossiilista, on kuitenkin syntynyt tuhansien vuosien aikana ja jos vain mahdollista, kannattaa jättää maahan odottelemaan.

    Kalle Kehveli 10.4.2019, 11:28

    Turpeennoston kriminalisointi on samaa luokkaa, kuin nykyinen ”ihmisen aiheittama”  ilmaston muutos. Kumpikaan ei pidä paikkaansa, mutta ihmiset saadaan uskomaan, kun sitä hoetaan tarpeeksi. Vrt. tukholman syndrooma.

    Kalle Kehveli 10.4.2019, 11:38

    Minä kaivan turvemaan ojat aina perämaahan asti (1-2m). Näin ne pysyvät auki seuraavat 30-50 vuotta ja ovat kustannustehokkaita ja kuivattavat tehokkaasti. Suo on muuten kuin pesusieni. Lisäksi minun laskeutusaltaat ovat kuin pieniä lampia, joissa viihtyvät hyvin kahlaajat kuin vesilinnutkin, joita ennen ei ole ollut lainkaan. Minusta ympäristöteko parhaasta päästä.

    Scientist 10.4.2019, 11:52

    Jostain syystä teollisuuden CO2-päästöjä usein aliarvioidaan. Pelkästään metalliteollisuuden (suurin SSAB/Rautaruukki) energian kulutus ja CO2 päästöt ovat noin 10% Suomen päästöistä. Energiasektori vastaa kaiken kaikkiaan noin 60% Suomen CO2-ekv päästöistä.

    Esimerkiksi netissä on CO2-raportti www-sivut, joissa teollisuuden päästöjä ei ole ollenkaan, mutta maatalous kuitenkin on osattu laskea.

    Kurki 10.4.2019, 12:05

    Turpeen tuotantoa voidaan nostaa nykyisestä ainakin 2-kertaisesksi, sillä turvetta muodostuu 2..3 kertaa enemmän kuin on käyttö ja nyt tutkimus heittää romukoppaan yhden sitä vastaan käytetyn perustelun ”pilaa vesistöjä”. Sipilän hallitukset perustelut turpeen polton verottamiselle olivat vailla kestäviä perusteluja. Turveverot pitää poistaa, että sen kannattavuus paranisi. Samalla se luo uusia työpaikkoja maaseudulle ja on metsä-ja maatalouden ohella huomattava tekijä pitää maaseutu asuttuna. Paljon puhuttua koulutustakaan ei tarvita näiden vanhojen(turvetuoanto romahtanut puoleen 2000-luvun huippuvuosista) työpaikkojen luomiseksi. Työttömät turvemiehet saadan nopeasti töihin, kunhan turpeennostolupien jarruttaminen lopetetaan.

    Turveteollisuuden työpaikoilla Suomen suurin ongelma kestävyysvajekin paranee.

    Kannattaa kuunnella herkällä korvalla vaalikeskustelejuja, josko nyt löytyy muitakin turpeen puolestapuhujia kuin perusuomalaiset. Uskomatonta, että keskustakin on lähtenyt mukaan tähän huuhaahan aiheuttamaan työttömyyttä maaseudulle. No näkyy kannatuksessa.

    Hallitus kiristää veroa, johon pettyvät kaikki – ”Turpeen poltto on kertakaikkisen kiusallista”

    https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/257437-juha-sipilan-hallitus-kiristaa-veroa-johon-pettyvat-kaikki-turpeen-poltto

    A.Jalkanen 10.4.2019, 12:12

    Periaatteessa kasvihuonekaasujen laskennassa voitaisiin huomioida turpeen vuotuinen kasvu, mutta tässä on ilmeisesti ongelmana se rajanveto, että inventaariossa tarkastellaan vain ihmisen muuttamia ja hoitamia (”managed”) ekosysteemejä – esimerkiksi vesistöt ovat laskennan ulkopuolella. Tämän periaatteen mukaisesti ulkona ovat myös luonnontilaiset kosteikot, jotka juuri sen uuden turpeen meille tuottavat.

    Kurki 10.4.2019, 12:40

    jotka juuri sen uuden turpeen meille tuottavat.

    Minulla on kilometri keväisin tulvan alle jäävää turvepohjaista jokirantaa 50 … 100 m leveydeltä, joka saa aina kevättulvien myötä ravinteita aivan kuten on saanut tuhansien vuosienkin kuluessa ja kasvattanut turverantaa lopulta leveän jokiuoman umpeen vedenpintaa korkeampien kivennäiden reunoja myören ja jättänyt vain kapean 50m levyisen jokiuoman. Minusta tuo hyvin mäntymetsää kasvava turvepohjainen jokiranta kasvaa turvetta ja lisää korkeutta joka kesä, kun siinä vallitseva pohjakasvi on rahkasammal ja suopursu.

    Eli kyllä sitä turvetta kasvaa tällaisella kuivatetulla metsäpohjallakin ihan samoin kuin luonnotilaisella avosuolla.

    Miksi ei kasvaisi ja ovatko mukana laskelmissa?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4