Keskustelut Luonto Miksi vaihtoehdoista puhuminen pelottaa?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 142)
  • Miksi vaihtoehdoista puhuminen pelottaa?

    Metsäkeskustelu on junnannut paikallaan puoli vuosisataa. Samat argumentit ovat käytössä, vaikka metsätalous on tehnyt tutkimuksissakin vahvistetusta tuloksellista työtä metsäluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Olen yrittänyt saada keskustelua seuraavalle, mielestäni sekä luonnon, että ilmaston kannalta kriittisellä tasolle. Siinä surkeasti epäonnistuen..

    On selvää, että hakkuut näkyvät aina maastossa ja niillä on aina vaikutusta lajien menestymiseen juuri sillä paikalla. Toiset kärsivät ja toiset hyötyvät. Isossa kuvassa kuitenkin mennään parempaan. Puustoa on enemmän, kuin koskaan. Puusto on järeämpää, sekapuustoa suositaan, lahopuuta tehdään ja kaikki monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet paranevat koko ajan. Sillä ei tunnu olevan mitään merkitystä, kun hakkuiden vähentämistä vaaditaan.

    Hakkuita kuitenkin tarvitaan enemmän kuin koskaan. IPCC:n selkeä ratkaisuesitys ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kestävän metsätalouden lisääminen. Vielä ei ole tullut vastaan maata, jossa metsätalous olisi Suomea kestävämpää. Tästä on helppo tehdä johtopäätös. Kaikki Suomessa kaadettava puu on selkeästi maailmanluokan ekoteko. Vai onko? Sitä emme tiedä, kun asiasta ei suostuta edes keskustelemaan.

    Kysymys, ”mikä on suomalaista puuta parempi vaihtoehto?”, Saa kaikki hakkuiden vähentämistä vaativat hiljenemään. Joka ikinen kerta. Siihen ei vastaa aktivistit, luontopaneeli, ilmastopaneeli, Kotiaho, Halme, ympäristökeskus, ympäristöministeriö, biologit tai poliitikot. Yksikään hakkuiden vastustaja ei suostu keskustelemaankaan  aiheesta. Mikä aiheessa pelottaa? Kannattaako globaalien ilmiöiden, ilmastonmuutoksen ja luontokadon aikakautena vastustaa potentiaalisesti parasta vaihtoehtoa, jos ei pysty esittämään mitään muitakaan vaihtoehtoja? Maailman kulutus kasvoi viime vuonna 28%. Uusiutuvia raaka-aineita tarvitaan enemmän tähän vastaamiseen. Ei vähemmän.

  • mehtäukko

    ’…voidaan tehdä pienaukko, kun halutaan edistää valopuiden…”

    Että ihanko totta moinen toimii? Täällä on sen sataan kertaan toistettu aivan muuta heinistä, horsmista,vesakosta, lumesta, varjoisuudesta…

    A.Jalkanen

    En siihen ota kantaa toimiiko pienaukko, kun en itse tee jatkuvaa kasvatusta – tai ehkä SE on eräänlainen kannanotto itsessään mutta en sano ettei voi koskaan missään toimia jos tähdet osuvat oikeaan asentoon ja on aikaa odottaa… siis: sen voi tehdä mutta onnistuminen ei ole taattua! (Volter Kilpeä mukaillen).

    Jovain

    Valopuille pienaukko 0,3 ha on usein liian pieni. mutta vapautettavasta valmiista taimistosta (lähinnä kuusi) nimityksenä pienaukko voi olla. Sellainen käsitys on ollut.  Pienaukko taimilla kuulostaa hyvälle, tai jotain sinne päin, valmistaimikko tai vapautettava taimikko…

    Ammatti Raivooja

    ”Useilla kasvupaikoilla on vaarana kuusettuminen, mikäli lehtipuiden ja männyn kasvu- ja uudistumismahdollisuuksista ei huolehdita. Siksi on syytä tehdä myös pienaukkoja poimintahakkuiden yhteydessä. ”

    Niin eikös nuo pienaukot aiheuta melkoisia jääkausia JK:ssa kun laatu on lähinnä energiaa ja kuitua ja metsänhoitosuositukset suosittelevat taimikonperkauksia, joiden kulujen laskenta-aika paljon pitempi kuin jaksollisessa?

    mehtäukko

    Kysympä taas kerran: jos se pienaukko jotenkin täystiheästi taimettuisi, mikä on niitten p….een kokoisten länttien metsätalouspuoli? Kun niitä jotkut >50 vuoden jälkeen jk:esti hakkaa, sitä noitumista ei olla kuulemassa. Ja rahan tulvaa!

    Jovain

    Kyllä kehityskelpoinen taimikko/metsä kannattaa säästää. Niitäkin on ja ei se ole pinta-alaan sidottu. Säästetään ajassa ja metsän tuotossa. Jaksottaisessa raivataan ja siitä maksetaan (palvelu). Puutili voi olla vähäinen ja uudistaminen maksaa ja sen jälkihoito.

    Visakallo

    Eipä taida tulla vastausta, miten taimeton pienaukko saadaan taimettumaan muulla kuin pihlajalla yms. rojulla? Työlästä se tahtoo olla istuttamallakin.

    Ammatti Raivooja

    Kyllä tuossa metsänhoitosuosituksissa selvästi sanotaan, että pienaukkoja pitää raivata, et se siitä miksilään muutu kuluttomaksi rahakoneeksi, vaikka energiapuun hinta onkin nyt hyvä. Pienaukkojen raivaaminen maksaa enemmän ja niihin on vaikea löytää tekijä jos ei ole ison puuyhtiön sopimusasiakas, ainakin jos minulta kysytään.

    Perko

    ( jk:ssa ha-kasvu ja myynti säilyy plussalla hyvänä ). Mikä niissä jonkun pienaukoissa  häiritsee  suuraukontekijöitä?     Suurentakaa vaan vapaata horisonttia niin mieli korjautuu!

     

    Ammatti Raivooja

    Mieluummin sitä pihlajaa kasvattaa ison metsän aliskasvoksena, tai no jo taimikosta ast,  sillähän pihlajahan on yksi parhaimmista lajeista uudistumaan varjoon ja muokkaamattomaan maahan. Jatkuva kasvattaja kasvattaa sitä pääpulajina pienaukoissa ja pelkästään puhuu suurista tuloista. Ihan vapaasti saa kasvattaa monimuotoisuutta tukevaa metsää mutta samalla kannattaa ehkä puhua taloudellisesta jääkaudesta.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 142)