Blogissa on laajemmin selitetty miksi hakkuiden vähentäminen meillä saattaisi aiheuttaa haittoja muualla. Toisaalta silloin hakkuiden haitat meidän luonnossamme vähenisivät varmasti. Eli on varma vaikutus ja epävarma vaikutus vastakkain. On varmaan aliarviointia esittää että kiinalaiset tai brasilialaiset eivät osaa perustaa ja hoitaa istutusmetsiä. Brasiliaan on jo julkistettu uusi iso sellutehdashanke.

https://homotiaisenlaulu.wordpress.com/

Tässä on hyviä kysymyksiä. Minkälaisia hakkuita pitäisi vähentää, vai pitäisikö hakkuita itse asiassa lisätä? Onhan metsiemme kasvu jo hiipunut alihakkuiden vuoksi.

Tuo kasvun hiipuminen tulee jatkumaan, kun metsien ikärakenne vanhenee: suuria pinta-aloja vyöryy vähemmän kasvaviin ikäluokkiin lähivuosina. Vanhimmasta päästä pitäisi siis uudistaa, mutta ei hyvässä kasvussa olevaa metsää. Tarpeellisista nuorten metsien harvennushakkuista tulee huolehtia.

Eipä ole aloittaja tullut vastaamaan tänne

Taitaa vain huulet heilua tuulessa vailla vastuuta

Ensisijaisesti meidän täytyy saada oman kotimaamme metsätalous kestäväksi myös todellisen tieteen mittareissa. Nyt ollaan kestäviä vain metsäteollisuuden omissa päätelmissä. Ensisijaisesti omassa kotimaassa asiat kuntoon, vaikka ne muissa maissa tekisikin asiat huonommin. Tärkeintä olisi saada hakkuiden haitat vähenemään varmasti

Täysin älytöntä olisi paskoa oma lähiluonto sen vuoksi, että jotkut saattaisi tehdä sen muuallakin.

Tyhmyyttä tahallaan tai tahattomasti on myös väittää, että muualla maailmassa ei osattaisi tehdä samaa kuin Suomessa nykyisin: eli avohakata kaikki mitä lähtee ja istuttaa uusia puita tilalle.

Lisäksi tropiikissa ympärivuotisen kasvun vuoksi metsien hakkuut ovat kestävämpiä kuin vaikkapa Rovaniemen korkeudella Suomessa, jossa metsätalous on verrattavissa uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöön

Ruotsalaiset ovat tutkineet , että nimimerkki ”hussen” kaavailema jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen tietää metsänomistajan tulotason laskua neljänneksellä ja melkoista lovea kansantalouteen. Varsin pian hiilensidontakin alenee metsien ikääntyessä. Milläs tämä kansa sitten tulee toimeen ja huolehtii velvollisuuksistaan ja sakoista , kun hiilitase ei pysy suosituksien mukaisena. Tähän husse voisi kertoa asiantuntevan vastauksen.

Suorittavan portaan esittämä kysymys on asian ytimessä. EU-komissiolle pitäisi nyt jonkun selittää rautalangasta että metsien ikärakenne on meillä nyt sellainen, että hiilinielutavoite ei mitenkään voi pysyä ennallaan, kun kasvu alenee lähivuosikymmeninä ikääntymisen vuoksi.

Ainakin vanhojen metsien uudistamisesta ja nuorten metsien tarpeellisista harvennuksista on huolehdittava tai alenevan kasvun kierre voi pahentua entisestään. Aika paljon pitää tehdä, että pysytään edes nykyisissä lukemissa, kun suuria metsäpinta-aloja vyöryy vanhempiin ikäluokkiin.

Jos meillä olisi ns. normaalimetsä, jossa kutakin ikäluokkaa on sama pinta-ala, tilanne olisi helpommin pysytettävissä ennallaan. Toisaalta silloin kasvu olisi pienempi kuin nyt: eniten kasvavissa ikäluokissa on nyt suuret pinta-alat. (Skenaarioiden laatijat voivat mielellään korjata, jos olen hahmottanut tilanteen jotenkin väärin.)

Sopii mäntyihin koko maassa, joita onkin puolet Suomen metsistä. Männyllä kovin kasvuvaihe taittuu  nuorempana kuin kuusilla. 40v mänty alkaa kiivain kasvuvaihe hiipua. Kuusella hyvää kasvua jatkuu vielä 50- 60v asti.