Keskustelut Luonto Miksi vaihtoehdoista puhuminen pelottaa?

  • Tämä aihe sisältää 142 vastausta, 28 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 142)
  • Miksi vaihtoehdoista puhuminen pelottaa?

    Metsäkeskustelu on junnannut paikallaan puoli vuosisataa. Samat argumentit ovat käytössä, vaikka metsätalous on tehnyt tutkimuksissakin vahvistetusta tuloksellista työtä metsäluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Olen yrittänyt saada keskustelua seuraavalle, mielestäni sekä luonnon, että ilmaston kannalta kriittisellä tasolle. Siinä surkeasti epäonnistuen..

    On selvää, että hakkuut näkyvät aina maastossa ja niillä on aina vaikutusta lajien menestymiseen juuri sillä paikalla. Toiset kärsivät ja toiset hyötyvät. Isossa kuvassa kuitenkin mennään parempaan. Puustoa on enemmän, kuin koskaan. Puusto on järeämpää, sekapuustoa suositaan, lahopuuta tehdään ja kaikki monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet paranevat koko ajan. Sillä ei tunnu olevan mitään merkitystä, kun hakkuiden vähentämistä vaaditaan.

    Hakkuita kuitenkin tarvitaan enemmän kuin koskaan. IPCC:n selkeä ratkaisuesitys ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kestävän metsätalouden lisääminen. Vielä ei ole tullut vastaan maata, jossa metsätalous olisi Suomea kestävämpää. Tästä on helppo tehdä johtopäätös. Kaikki Suomessa kaadettava puu on selkeästi maailmanluokan ekoteko. Vai onko? Sitä emme tiedä, kun asiasta ei suostuta edes keskustelemaan.

    Kysymys, ”mikä on suomalaista puuta parempi vaihtoehto?”, Saa kaikki hakkuiden vähentämistä vaativat hiljenemään. Joka ikinen kerta. Siihen ei vastaa aktivistit, luontopaneeli, ilmastopaneeli, Kotiaho, Halme, ympäristökeskus, ympäristöministeriö, biologit tai poliitikot. Yksikään hakkuiden vastustaja ei suostu keskustelemaankaan  aiheesta. Mikä aiheessa pelottaa? Kannattaako globaalien ilmiöiden, ilmastonmuutoksen ja luontokadon aikakautena vastustaa potentiaalisesti parasta vaihtoehtoa, jos ei pysty esittämään mitään muitakaan vaihtoehtoja? Maailman kulutus kasvoi viime vuonna 28%. Uusiutuvia raaka-aineita tarvitaan enemmän tähän vastaamiseen. Ei vähemmän.

  • Rane

    ”Pari sivua päästiin, kun varmat kopioijat sai samat rivinsä näkyviin. Nekin rivit luultavasti 50 vuotta vanhoja.”

    Itsekritiikkiä Huskilta??

    mehtäukko

    No kyllä pärjää. Muutama vuosi taapäin oli kireää.

    Scientist

    Varmaan ja toivottavasti korjataan puut tulevaisuudessa isompina, mutta tuskin sellunkeitto loppuu koskaan kokonaan. Ei puusta saada mekaanisesti irti kaikkia kemikaaleja. Sellunkeitossa puusta saadaan irti enemmän erilaisia jakeita kuin tavallinen kansa luulee. Sellaisten tuotteiden valmistus kuin esim viskoosikuitu, selluloosa-asetaatti,  nitroselluloosa, CMC ,  tärpätti, ligniinituotteet, mäntyöljy , erilaiset hartsit jne edellyttää sellunkeittoa. Puhumattakaan paperista ja kartongista. Kuumahierre on paljon energiaa kuluttavaa kun taas sellunkeiton jälkeen mustalipeän poltosta saadaan paljon energiaa.  Tulevaisuudessa hiilidioksidi voitaneen ottaa talteen eri tavoin tai tehdä siitä esim synteettistä metaania.

     

    Nostokoukku

    Puustahan voi tehdä mitä tahansa. Ostajia on vain sellulle ja kartongille sekä ajoittain sahatavaralle.

    Visakallo

    Nostokoukulle kommentoin, että noinhan se aikoinaan oli. Aivan sama kehitys on tapahtunut kaikilla muillakin tuotantoaloilla, teollisuudessa sekä maataloudessa. Päinvastainen kehitys on tapahtunut hallintoalalla. Pelkästään Eduskunta on nykyisin yli tuhannen ihmisen työpaikka, vaikka Eduskunnan todellinen päätösvalta on vain murto-osa siitä, mitä se oli ennen EU-aikaa. Samoin Suomen Pankissa työskentelee noin 375 henkeä seitsemällä eri osastolla, vaikka Suomella ei ole omaa rahaa eikä rahapolitiikkaa.  Joka aamu saamme katsoa TV:stä useammalta kanavalta useamman ”asiantuntijan” mielipiteitä eri asioista. Ymmärtääkseni kukaan heistä ei ole talkoolainen.

    isaskar keturi

    Nyt voi sitten jättää tämäkin keskustelun, kun alkoi vanha jankkaaminen ja toisten kommenttien tahallinen väärin ymmärtäminen…tai luetun ymmärtämisen puutteet nousevat pintaa, kun vain yksittäisiä virkkeitä ymmärretään.

    Rane

    Ok.

    mehtäukko

    Onhan täällä jotkut jankkaajat kokeilleet vuosikausia vaikka minkälaista pyörän muotoilua uudelleen. Mutta läpimurto on jäänyt suutariksi kun piipussa vaan tussahtaa…  🙂

    Jovain

    Paljon riippuu myös suutarista, minkä laisia tussahduksia päästää. Hyvä tästä vielä tulee. Koneen Säätiö jakaa apurahoja. Ei vaan suojeluun ja ympäristön hoitoon (positiiviset ympäristövaikutukset), vaan myös metsänhoitoon (metsänhoitotavasta). Tutkailee myös tehometsätalouden negatiivisia vaikutuksia, vallan verkostoa ja sen vaikutuksia suomalaiseen metsäpolitiikkaan.

    Rane

    Koneen Säätiö jakaa rahaa vain hankkeille joiden lopputulos on tiedossa ja sopii säätiön agendaan.”Tutkaileminen” on juuri oikea termi siihen touhuun…

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 142)