Suomen metsätalouden historia on aika lyhyt. Sveitsissä ja Saksassa on pitkät perinteet puurakentamiseen, erilaisiin hakkuutapoihin ja metsänhoitoon. Kun Suomessa ei osata hirsirakentamisen perusteita, niin oppi ja välineet haetaan Euroopasta. Kaikki sahat, arboristien työvälineet, hirsirakentamisen työvälineet ja rakennusopit on Sveitsistä ja Saksasta. Suomen osaaminen on siis aika ohutta ja tyhmää.

Tällä palstalla tuskin on kovin vasemmistolaista tai hakkuuvastaista porukkaa. Yhtä niminerkkiä epäilen kommunistiksi mutta ei siitä enempää

Itsekin metsänomistaja ja ”metsäalan ammatillaisena” annan kirvestä metsilleni ja rahaa tehdään niillä raameilla jotka taloudelliseen hyötymiseen on tämän alueen metsillä. Mutta aika kriittisesti suhtaudun metsäteollisuuteen, sen viherpesuun ja puheisiin kestävyydestä.

Sinä voisit vastata miksi suomalainen puu on parempaa kuin muut? Onko faktaa tuohon mitenkään?

Pelottaako metsäteollisuutta ja sen lobbareita, jos yksityismetsänomistajia alkaa siirtymään jatkuvan kasvatuksen ja suojelun piiriin. 80-luvulla lähes kaikki yksityismetsätilat oli saatu valjastettua metsäteollisuuden haluamilleen hakkuuopeille ja suojelun rajat niin vähäiset kuin voi. Kehitys menee vääjäämättä siihen suuntaan, että seuraavina vuosikymmeninä yksityismetsät eivät ole enää valjastettu sellupuun tuotantoon yhtä suurilta osin.

Sinun ajatus on oletus, että ainoa vaihtoehto on suomalainen avohakkuu kaikki kasvumahdollisuudet käyttäen. Ja etsit omalle agendallesi edukkaita tutkimuksia, että se tapa on luonnolle myös isossa kuvassa hyvä ja luontokatoa ei tule.

Suomen nykyisenkaltaisen metsäteollisuuden historia on siis vain yhden sukupolven mittainen kusenluikaus historian mitassa ja pidän todennäköisenä kehityksenä, että sellunkeitto ja avohakkuut loppuvat Suomesta. Metsäteollisuus vetäytyy pois, koska homma todetaan vastuuttomaksi ja kestämättömäksi. Nythän UPM alkaa jo uuden toimitusjohtajan alla muuttua energiayhtiöksi ja siirtyä enemmän sähköntuotantoon. Eli aika aikansa kutankin, joskus oli paperi hyvä bisnes, tulevaisuudessa muut tavat.

Luultavasti seuraavan sukupolven aikana Suomessa puunkäyttö muuttuu nykyisenkaltaisesta keskieurooppalaiseen suuntaan. Eli järeää hyvälaatuista ja maanomistajalle hyvähintaista tukkia kasvatetaan ja korjataan. Pienpuuta lähinnä energiakäyttöön. Eli pitkässä historiassa satojen vuosien päästä tämä nykyhetki nähdään lyhyenä ja pöljänä ajanjaksona, kun sellutehtaita oli Suomen rannikoilla ja metsät puitiin luonto paskoen kattiloihin.

Aloittaja haluaa keskustelua, ja onkin jo päättänyt valmiiksi lopputuloksen. Suomessa on parasta metsän hoitoa. Sitä lienee se 50 vuotta jauhettu. Kai se on parasta kun aloittaja itse sitä ponnekkaasti työkseen edistää, metsäpuolueesta käsin.

Googlettamisen perusteella, useampi vuosi näyttää menneen saman kysymyksen parissa.

Pari sivua päästiin, kun varmat kopioijat sai samat rivinsä näkyviin. Nekin rivit luultavasti 50 vuotta vanhoja.

Ostin aikoinaan vanhan savottakämpän. Siellä tulee vietettyä paljonkin aikaa. Hetekalla aikaa tappaessa on tullut ajateltua monenlaisia asioita. Aikoinaan tälläkin kämpällä oli kämpäemäntä, joka huolehti kaikkien ruokapuolesta. Oli kämppäisäntä, joka huolehti emännälle polttopuut uuneihin, huolehti ruoka-aineiden logistiikasta kämpälle, piti kämpän lämpimänä ja saunan valmiina kun työmiehet illalla palaskvat savotalta. Oli hakkuumiehet ja hevosmiehet. Jakomiehet merkitsivät kaadettuihin ja karsittuihin runkoihin katkaisukohdat jätkille. Oli laanimiet, jotka pinosivat hevosmiesten heittokasoihin ajamat puut. Hevosmiehille maksettiin urakkataksa ajetuista moteista. Taitavimmat tekivät niin harvoja pinoja, että puumäärä olisi tuplaantunut, siksi laanimiehet erikseen. Oli tiemiehet, jotka jäädyttivät hevosille runkotiet, aurasivat lumisateen jälkeen, höyläsivät raiteet runkoteihin ja kuokkivat turpeita pahimpiin alamäkiin. Oli kämpän terävässä päässä ukkoherra ja lukuisia kymppejä ja seitenvitosia. Rahasalkku tuotiin konttorille kämpälle ja siellä laskettiin tilit. Ja kaikki pärjäsivät, ei varmaan kaikki mitenkään loistavasti, mutta toimeen tulivat. Nyt yksi moto hakkaa saman mitä kämpällinen jätkiä, ajokoe ajaa puita enemmän kuin koko hevosmiesten lauma, kartat ja tilit kulkevat digitaalisena, pomoja ei käy metsässä kuukausikausiin. Ja kuulopuheiden mukaan kukaan ei pärjää mitenkään. Tehostaminen ja tehokkuus on syönyt kannattavuuden kaikilta.

”Tehostaminen ja tehokkuus on syönyt kannattavuuden kaikilta.”

Tehostaminen ja tehokkuus ovat mahdollistaneet että Suomessa on metsäteollisuutta ja metsätaloutta.