Tuossa otettiin esille  koneellisen raivauksen huonous.Kun siirryttiin vesureista raivaussahoihin niin nehän olivat alkuun onnettomia.painavia,täriseviä ja meluisia.Mutta kuitenkin niistä tuli huikea hyppäys yhden työntekijän työsaavutukseen.Ei enää löytyisi semmoista laumaa vesurimiehiä joilla taimikot hoidettaisiin.

No onko koneellinen raivaus seuraava kehitysaskel.Todennäköisesti ei.Toisin kuin Nokia,on metsäalan kehitettävä jo seuraavaa teknologiaa eli uusien robottien ja konenäön ja gps:n  mahdollistamaa metsänhoitoa.Tämä on pakko koska tulevaisuudessa ei löydy tekijöitä edes raivaussahalla tehtäviin taimikohoitoihin.

On varmaan ontto klisee, mutta maksimaalisen puuntuotannon tavoittelusta ei tule siirtyä tehottomaan toimintaan vaan johonkin muuhun. Esimerkiksi: ei yritetä uudistaa heikkotuottoisia tai hankalia kohtia maastossa vaan keskitetään niihin monimuotoisuustoimet. Tehokkuus ja laatu on oltava mukana kaikessa toiminnassa tavoitteesta riippumatta.

Mitä tuohon turhaan työhön tulee , se juontaa juurensa taimikonhoitojen laiminlyönneistä. Ennakkoraivaus on minunkin mielestäni turha ja vain hakkuun onnistuneen toteuttamisen kannalta välttämätön toimenpide. Jos taimikot hoidetaan suositusten mukaan ajallaan, työmenekki ja turhan työn tekeminen vähenee ja ennakkoraivauksen tarve poistuu monessa tapauksessa kokonaan. Mitä pidemmälle välttämättömiä työvaiheita lykätään ,sitä enemmän joudutaan tekemään turhaa työtä . Lisäksi menetetään puuston laadussa ja tuotossa .

”mikä on suomalaista puuta parempi vaihtoehto?”

Tyhmä ja yksikertaistettu ajatus sinulla, että maailmalla on vain tietty kysyntä joka täytetään joka tapauksessa.

Päättymätön argumentti sanoa, että jos tuotanto jossakin lopetetaan, niin se siirtyy muualle. Mietin vastaava esimerkkiä vaateteollisuudesta tai turkistarhauksesta. Jos Bangladesh kieltää lapsityön, orjatyön ja saastuttamisen vaateteollisuudessa, siirtyykö se seuraavaan maahan ja sitä seuraavaan.

Miksi emme voisi tehdä tieteeseen perustuen ympäristölle parempaa metsänhoitoa. Ja kehittää puunkäyttöä uuteen suuntaan nykyisen kasvavaan kulutukseen sijasta. Nyt teemme metsäteollisuuden oppien mukaista metsienhoitoa, johon kuuluu ajatus, että luonto sopeutuu metsäteollisuudelle edukkaisiin tapoihin hakata ja sitä pidetään ”tieteenä”

Mihin me tarvitaan pakkausmateriaaleja, että netistä pakettien tilailu voisi jatkua kasvavasti ja loputtomasti. Paperin tarvekin on vähentynyt digitalisaation vuoksi. Ennemmin maailma kehittyy tuotannosta kulutuksen vähentämiseen ja kierrätykseen.

Suomi ei todellakaan ole edelläkävijä metsäosaamisessa. Suomessa ”osataan” tehdä avohakkuuta tuottaa sellua. Tyhmät mopokuskit ajelee metissä ja metsäinssit suunnittelee yksinkertaisia toimenpiteitä. Sveitsi ja Saksa on puurakentamisesta ja metsänhoidossa edellä Suomea ja sieltä löytyy vastaus sinulle missä osataan paremmin.

Suomessa metsäkoulutus on tehty metsäteollisuuden tarpeista ja heidän intresseistään. Diktatuureissa väestöä koulutetaan haluttuun suuntaan ja osa omaksuu opit. Tuoreimpana Venäjällä isänmaallisuuskoulutus, jossa Putinin ihanne on, että väestö asuu köyhissä oloissa parakeissa viljellen pientä palstaa, kulkien sotateollisuuden tehtaalla töissä ja tekevät seitsemän lasta jotka laitetaan tykinruoaksi sotiin.

Osa opiskelijoista nielaisee Suomessakin metsäteollisuuden propagandan, kuten sinä kirjoituksistasi päätellen. Ja vievät sanomaa eteenpäin työssään ja kertomalla selluteollisuuden mahtavuudesta. Kieltämättä ovelasti rakennettu on Suomessakin koneisto, koulutetaan sanomaa julistavia metsäammattilaisia ja yksityismetsät pyritään saamaan tämän tavan alaisuuteen. Että jokin muu tapa omistaa metsää on väärin kuin orjana selluteollisuudelle.

Koivujen ja mäntyjen alle syntyy kuusen taimia vaikka kaikki raivaukset olisi tehty ajallaan ja oikeaan tiheyteen. Kyllä kuusten ennakkoraivaus männiköstä on sen terveyttäkin edistävä. Jos männikössä on kuolleita mäntyjä niin moni ei edes tajua, että niissä aliiskuusiin on tullut edellisessä harvennuksessa laho joka on männyt tappanut. Ennakkoraivatessa kyllä tälläisiäkin tapahtuma ketjuja huomaa. Varsinkin mitä karumpaa niin sitä vähemmän kannattaa vauritoitunetta aliskasvustoa siellä pitää. Kyllä aika epärealista, että kaikesta ennakkoraivauksesta luovuttaisiin.