Keskustelut Luonto Miksi vaihtoehdoista puhuminen pelottaa?

  • Tämä aihe sisältää 142 vastausta, 28 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.Jalkanen toimesta.
Esillä 2 vastausta, 141 - 142 (kaikkiaan 142)
  • Miksi vaihtoehdoista puhuminen pelottaa?

    Metsäkeskustelu on junnannut paikallaan puoli vuosisataa. Samat argumentit ovat käytössä, vaikka metsätalous on tehnyt tutkimuksissakin vahvistetusta tuloksellista työtä metsäluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Olen yrittänyt saada keskustelua seuraavalle, mielestäni sekä luonnon, että ilmaston kannalta kriittisellä tasolle. Siinä surkeasti epäonnistuen..

    On selvää, että hakkuut näkyvät aina maastossa ja niillä on aina vaikutusta lajien menestymiseen juuri sillä paikalla. Toiset kärsivät ja toiset hyötyvät. Isossa kuvassa kuitenkin mennään parempaan. Puustoa on enemmän, kuin koskaan. Puusto on järeämpää, sekapuustoa suositaan, lahopuuta tehdään ja kaikki monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet paranevat koko ajan. Sillä ei tunnu olevan mitään merkitystä, kun hakkuiden vähentämistä vaaditaan.

    Hakkuita kuitenkin tarvitaan enemmän kuin koskaan. IPCC:n selkeä ratkaisuesitys ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kestävän metsätalouden lisääminen. Vielä ei ole tullut vastaan maata, jossa metsätalous olisi Suomea kestävämpää. Tästä on helppo tehdä johtopäätös. Kaikki Suomessa kaadettava puu on selkeästi maailmanluokan ekoteko. Vai onko? Sitä emme tiedä, kun asiasta ei suostuta edes keskustelemaan.

    Kysymys, ”mikä on suomalaista puuta parempi vaihtoehto?”, Saa kaikki hakkuiden vähentämistä vaativat hiljenemään. Joka ikinen kerta. Siihen ei vastaa aktivistit, luontopaneeli, ilmastopaneeli, Kotiaho, Halme, ympäristökeskus, ympäristöministeriö, biologit tai poliitikot. Yksikään hakkuiden vastustaja ei suostu keskustelemaankaan  aiheesta. Mikä aiheessa pelottaa? Kannattaako globaalien ilmiöiden, ilmastonmuutoksen ja luontokadon aikakautena vastustaa potentiaalisesti parasta vaihtoehtoa, jos ei pysty esittämään mitään muitakaan vaihtoehtoja? Maailman kulutus kasvoi viime vuonna 28%. Uusiutuvia raaka-aineita tarvitaan enemmän tähän vastaamiseen. Ei vähemmän.

  • Puu Hastelija

    ”Uudistusalojen maanmuokkaukseen käytettiin vuonna 2019 noin 38 mij. euroa”

    Näyttää kantorahatulot olleen 3,1 miljardia 2023. (LUKE)

    VOI VAIKKA PALKATA JONKUN TAMPPAAN JA KATTELLA ILMASTOIDUN MERSUN TAKAPENKILTÄ. KULKETTAJA KÄY KYSELEMÄSSÄ HYVINKÖ HEINÄ LAKOAA MAAHAN JA SAMALLA, KUN TARJOAA TAMPPAAJALLE RAILASTA LÄHDEVETTÄ SUO SILMÄKKEESTÄ JA TARJOAA TAKAPENKILLE LISÄÄ VIILEÄÄ SANGRIAA. SIITÄ HYVÄ LÄHTEÄ ILLANVIETTOON KUN METSÄT TARKASTETYU

    A.Jalkanen

    Kurkistus Koneen Säätiön metsädialogiin. Uutta tietoa: säätiö on nykyään täysin irti Kone-hissiyhtiöstä. On yksi Suomen varakkaimmista säätiöistä ja sitä kautta omanlaisensa vallankäyttäjä.

    http://www.vaara.fi/ajankohtaista/vaaran-puupodi-17-mita-pelkaamme-metsassa/

Esillä 2 vastausta, 141 - 142 (kaikkiaan 142)