Keskustelut Luonto Miksi vaihtoehdoista puhuminen pelottaa?

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 142)
  • Miksi vaihtoehdoista puhuminen pelottaa?

    Metsäkeskustelu on junnannut paikallaan puoli vuosisataa. Samat argumentit ovat käytössä, vaikka metsätalous on tehnyt tutkimuksissakin vahvistetusta tuloksellista työtä metsäluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Olen yrittänyt saada keskustelua seuraavalle, mielestäni sekä luonnon, että ilmaston kannalta kriittisellä tasolle. Siinä surkeasti epäonnistuen..

    On selvää, että hakkuut näkyvät aina maastossa ja niillä on aina vaikutusta lajien menestymiseen juuri sillä paikalla. Toiset kärsivät ja toiset hyötyvät. Isossa kuvassa kuitenkin mennään parempaan. Puustoa on enemmän, kuin koskaan. Puusto on järeämpää, sekapuustoa suositaan, lahopuuta tehdään ja kaikki monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet paranevat koko ajan. Sillä ei tunnu olevan mitään merkitystä, kun hakkuiden vähentämistä vaaditaan.

    Hakkuita kuitenkin tarvitaan enemmän kuin koskaan. IPCC:n selkeä ratkaisuesitys ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kestävän metsätalouden lisääminen. Vielä ei ole tullut vastaan maata, jossa metsätalous olisi Suomea kestävämpää. Tästä on helppo tehdä johtopäätös. Kaikki Suomessa kaadettava puu on selkeästi maailmanluokan ekoteko. Vai onko? Sitä emme tiedä, kun asiasta ei suostuta edes keskustelemaan.

    Kysymys, ”mikä on suomalaista puuta parempi vaihtoehto?”, Saa kaikki hakkuiden vähentämistä vaativat hiljenemään. Joka ikinen kerta. Siihen ei vastaa aktivistit, luontopaneeli, ilmastopaneeli, Kotiaho, Halme, ympäristökeskus, ympäristöministeriö, biologit tai poliitikot. Yksikään hakkuiden vastustaja ei suostu keskustelemaankaan  aiheesta. Mikä aiheessa pelottaa? Kannattaako globaalien ilmiöiden, ilmastonmuutoksen ja luontokadon aikakautena vastustaa potentiaalisesti parasta vaihtoehtoa, jos ei pysty esittämään mitään muitakaan vaihtoehtoja? Maailman kulutus kasvoi viime vuonna 28%. Uusiutuvia raaka-aineita tarvitaan enemmän tähän vastaamiseen. Ei vähemmän.

  • Nostokoukku

    Jk- keskustelu leviää kuin corona voimainsa päivinä kaikille  keskustelun aihealueille. Varmaan kohta saastuu osio Sähkö tällä vuosia käydyllä saman asian jankuttamisella. Antakaa jo olla.

    Jovain

    Metsuri Motokuski olet oikeassa, meno tällä hetkellä on sitä mitä kerrot. Mutta ei kannata unohtaa, peitteistä metsänhoitoa on harjoitettu menestyksellä julkilausuman aikaan ja sen jälkeen.  Metsänhoitoa on tulkittu sikäli väärin, että hoitomuotona jatkuva kasvatus asetettiin sulkuun. Ei se minnekään ole kadonnut. Noremmilla sukupolvilla on vaikeus sitä tulkita ja metsänhoidolle on eduksi, että sitä tutkitaan.

    Metsuri motokuski

    Meillä on ilmeisesti melkoinen tulkinta erimielisyys mitä on peitteinen metsänkasvatus. Minä ymmärrän peitteisenä metsänkasvatuksena lähinnä jk metsänkasvatus määritteet. Kaikki muu ovat jaksottaista ja niiden erilaisilla hoitotavoilla kuten yläharvennuksella ja jne muutetaan tai jatketaan lopullista korjuun hyödyntämistä.

     

    mehtäukko

    EDIT

    Jovain

    Sopii kysyä, mitkä ovat jk metsänkasvatuksen määritteet? Ovat joka tapauksessa päällekkäisiä ja voidaan yhteensovittaa.

    mehtäukko

    Kaikki metsänkäsittelyn määritteet ovat selkeät. Mo:n valinta on soveltaa paikallisiin olosuhteisiinsa tuottoisinta menettelyä.

    Jk:n soveltuvuus yleisesti on Jojovainin huuhaata.

    Metsuri motokuski

    Jovain: Sopii kysyä, mitkä ovat jk metsänkasvatuksen määritteet? Ovat joka tapauksessa päällekkäisiä ja voidaan yhteensovittaa.

    Onhan nyt jk kasvatukselle olemassa selvät määritteet ja harvennusmallit. Jos näitä ei ole sisäistänyt niin miten asiasta voi keskustella ?

    Jovain

    Metsuri motokuski: Meillä on erilaiset käsitykset jk metsänhoidosta. Tuo ”kaikki muu on jaksottaista”, sopii hyvin myös jk metsänhoittoon, joten tuskin kannattaa alkaa väittelemään. (Teksti on muutettu klo 22:44)

    mehtäukko

    Vanutuksesi ei kuulu aloituksen aiheeseen.

    Perko

    ”Uudistusalalla voidaan joutua suorittamaan valmistelevia toimenpiteitä ennen
    maanmuokkausta. Tällaisia ovat esimerkiksi raivaus ja lehtipuuvesakon ennakkotorjunta.
    Äijälä ym. (2019, 125) huomauttavat, että vain selvästi taimettumista ja metsänviljelyä
    haittaava alikasvos on aiheellista raivata. Heidän mukaansa männyn uudistusalat vaativat
    usein raivausta, kun taas kuusen uudistusaloilla vähäinen alikasvos ’sallitaan’. Äijälä ym.
    (2019, 133) suosittelevat tekemään uudistusalalle maanmuokkauksen riippumatta siitä,
    onko metsikön viljelytapana istutus vai kylvö. Vuonna 2019 Suomessa tehtiin tilastojen
    mukaan metsiköiden uudistamiseen tähtäävää maanmuokkausta 107 000 hehtaarilla.
    Maanmuokkauksesta 68 % tehtiin mätästämällä, 20 % äestämällä, 10 % laikuttamalla ja
    2 % muulla tavoin. Uudistusalojen maanmuokkaukseen käytettiin vuonna 2019 noin 38
    milj. euroa. (Luke.fi 27.8.2020.)”  Tästä jatkuu palkkion odotus  tamppauksen lomassa  60  – 140 vuotta!

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 142)