Keskustelut Luonto Miksi vaihtoehdoista puhuminen pelottaa?

  • Tämä aihe sisältää 142 vastausta, 28 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 142)
  • Miksi vaihtoehdoista puhuminen pelottaa?

    Metsäkeskustelu on junnannut paikallaan puoli vuosisataa. Samat argumentit ovat käytössä, vaikka metsätalous on tehnyt tutkimuksissakin vahvistetusta tuloksellista työtä metsäluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Olen yrittänyt saada keskustelua seuraavalle, mielestäni sekä luonnon, että ilmaston kannalta kriittisellä tasolle. Siinä surkeasti epäonnistuen..

    On selvää, että hakkuut näkyvät aina maastossa ja niillä on aina vaikutusta lajien menestymiseen juuri sillä paikalla. Toiset kärsivät ja toiset hyötyvät. Isossa kuvassa kuitenkin mennään parempaan. Puustoa on enemmän, kuin koskaan. Puusto on järeämpää, sekapuustoa suositaan, lahopuuta tehdään ja kaikki monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet paranevat koko ajan. Sillä ei tunnu olevan mitään merkitystä, kun hakkuiden vähentämistä vaaditaan.

    Hakkuita kuitenkin tarvitaan enemmän kuin koskaan. IPCC:n selkeä ratkaisuesitys ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kestävän metsätalouden lisääminen. Vielä ei ole tullut vastaan maata, jossa metsätalous olisi Suomea kestävämpää. Tästä on helppo tehdä johtopäätös. Kaikki Suomessa kaadettava puu on selkeästi maailmanluokan ekoteko. Vai onko? Sitä emme tiedä, kun asiasta ei suostuta edes keskustelemaan.

    Kysymys, ”mikä on suomalaista puuta parempi vaihtoehto?”, Saa kaikki hakkuiden vähentämistä vaativat hiljenemään. Joka ikinen kerta. Siihen ei vastaa aktivistit, luontopaneeli, ilmastopaneeli, Kotiaho, Halme, ympäristökeskus, ympäristöministeriö, biologit tai poliitikot. Yksikään hakkuiden vastustaja ei suostu keskustelemaankaan  aiheesta. Mikä aiheessa pelottaa? Kannattaako globaalien ilmiöiden, ilmastonmuutoksen ja luontokadon aikakautena vastustaa potentiaalisesti parasta vaihtoehtoa, jos ei pysty esittämään mitään muitakaan vaihtoehtoja? Maailman kulutus kasvoi viime vuonna 28%. Uusiutuvia raaka-aineita tarvitaan enemmän tähän vastaamiseen. Ei vähemmän.

  • A.Jalkanen

    Aivan Jovain. Kuitenkin metsänkäyttöilmoituslomakkeella uudistushakkuille tulee täyttää kohdat 11-16. Kohdassa 11 pitää ilmoittaa kasvupaikan rehevyys (rehevä / karu) ja maalaji (kivennäismaa / turvemaa). Kohdassa toteutustapa (12) valitaan avohakkuu, siemenpuuhakkuu, suojuspuuhakkuu tai kaistalehakkuu. Kohdassa uudistamistapa (14) pitää valita luontainen, kylvö tai istutus. Lisäksi kohdassa 17 pitää ilmoittaa kasvatushakkuun toteutustapa: tasaikäisrakenteinen, poimintahakkuu, pienaukkohakkuu.

    Kyllä näistä saa aikaan melko hyvät tilastot. Ei ole ainakaan luokittelun vika jos metsänhoidon ohjeita sovelletaan tyhmästi.

    Jovain

    Kyllä Metsäkeskuksen taulukko antaa avohakkuiden osuudeksi suometsissä tuon 70 %. Osuus on ilmoitettujen uudistushakkuiden kokonaispinta-alasta vuonna 2024.

    mehtäukko

    No mikä tässä nyt kiikastaa? Antaa tilastonikkareiden täyttää lankenttinsa makunsa mukaan, se ei vaikuta tavan mo:n mopon ohjausliikkeisiin yhtään mitään.

    A.Jalkanen

    Jovain, kirjoitit että kaikista hakkuista (eikä uudistushakkuista), niin sen pienen virheen korjasin. Kts. vesistövaikutukset-ketjusta tarkempi turvemaan hakkuiden tilasto.

    140ärrä

    Jos turvemaan metsä on kasvatettu jaksollisena uudistuskypsään ikään, on sen hakkaaminen jatkuvan kasvatuksen vaatimaan harvuuteen melkoinen riski – myrskyjen jäljiltä voi olla vähänlaisesti enää kasvatettavaa jäljellä. Siksi ”vieläkin ne vain avohakkaavat turvemaita”-tyylinen uutisointi ei anna oikeaa kuvaa muutoksen mahdollisuuksista. Jk:een siirtyminen pitäisi turvemailla päästä aloittamaan huomattavasti aikaisemmin.

    Visakallo

    140ärrä kertoi tuolla edellä aivan olennaisen asian. Valitettavasti olennaisuus ei monestikaan ole kaikkein vahvinta osa-aluetta, kun kysymyksessä on poliittiseen ohjaukseen joutuneet ympäristöasiat.

    juri.laurila

    Olen samaa mieltä, että arvonlisän kasvattaminen on hyvä asia. Ja sitä kehitetäänkin todella upeasti uusien innovaatioiden muodossa. Joista useat mahdollistuvat uusien biotuotetehtaiden myötä.

    On mielestäni jo aika vanhanaikaista puhua metsien kasvattamisesta vain puuntuotannon tarpeisiin, sillä ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on jo vuosikymmeniä vanha, metsäalalle vakiintunut käytäntö. Ilman tätä jo vuosikymmeniä jatkunutta työtä meidän metsiemme kaikki monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet eivät olisi parantuneet, eivätkä ne paranisi koko ajan. Metsätalouden kestävyys on mielestäni uhattuna korkeintaan sen vuoksi, ettei taloudelliselle ja sosiaaliselle kestävyydelle anneta niille kuuluvaa painoarvoa. Ekologinen kestävyys uhkaa kokonaiskestävyyttä alistamalla muita kestävyyden osia, kun kaikki kolme tulisi olla tasapainossa. Metsäala ottaa mielellään uusia monimuotoisuutta tukevia käytänteitä osaksi arkirutiineja, mutta silti koko ajan siirretään prosentteja ja hehtaareita suojeluun, eli pois kestävän käytön piiristä. Vaikka ne eivät parantaisi luonnon tilaa mitenkään.. Koska suojelualueita on niin paljon ja koska luonnonhoitotyö tuottaa tulosta, pitäisi ehdottomasti vähintään harkita yleiseurooppalaista suojelutapaa, jossa myös suojelualueita voidaan tietyin kriteerein käyttää puuntuotantoon. Ottaa niin sanotusti askel eteenpäin tässäkin asiassa. Ja kaikki ne suojellut metsät, joiden monimuotoisuus ei ole merkittävästi vastaavien talousmetsien monimuotoisuutta parempaa, ottaa talouskäyttöön. Maailma tarvitsee paljon lisää uusiutuvia raaka-aineita.  Varovaisuusperiaatteella ajatellen ylisuojelu uhkaa koko planeetan kantokykyä, joka on käsittääkseni vaakalaudalla jo valmiiksi.

    Jovain

    AJ: Ok, tearkoitin tietenkin turvemaiden uudistushakkuita ja avohakkuiden osuutta (70 %) niissä. Metkittävää eroa kivennäismaiden uudistushakkuisiin ei tunnu olevan.

    Jovain

    Kaiketi jatkuva kasvatus hoitomuotona edistää suojelun ja monimuotoisuuden tavoitetta. Ja onhan avohakkuiden osuus kaikista uudistushakkuista tuon 70 prosenttia. Sitä on pidettävä korkeana. Taisi olla Metsäkeskuksen kyselyssä; vain muutama prosentti metsänomistajista ilmoittaa uudistavansa metsiään muuten kuin avohakkaamalla. Peitteinen metsänhoito (jk) soveltuu kaikkialle metsiin ja sitä on pidettävä valitettavana, että sitä suositellaan vain ympäristön ja suometsien hoitoon ja sinnekin vain soveltuviin kohteisiin.

    Metsuri motokuski

    Jovain:Peitteinen metsänhoito (jk) soveltuu kaikkialle metsiin ja sitä on pidettävä valitettavana, että sitä suositellaan vain ympäristön ja suometsien hoitoon ja sinnekin vain soveltuviin kohteisiin.

    Miten voit tällaista väittää koska asiaa vasta tutkitaan. Muutamia tuhannen hehtaarin koealoja on vasta perustettu ja ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa vasta 10 vuoden kuluttua. Taimettuminen on kuitenkin jk:n avain kysymys.  Jos sitä ei luonnollisesti tapahdu niin onhan se mahdotonta onnistua. Tästä asiasta monta tuhatta juttua jo kirjoitettu tälläkin foorumilla mutta ei vaan asia uppoa.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 142)