Keskustelut Luonto Miksi vaihtoehdoista puhuminen pelottaa?

  • Tämä aihe sisältää 142 vastausta, 28 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten A.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 142)
  • Miksi vaihtoehdoista puhuminen pelottaa?

    Metsäkeskustelu on junnannut paikallaan puoli vuosisataa. Samat argumentit ovat käytössä, vaikka metsätalous on tehnyt tutkimuksissakin vahvistetusta tuloksellista työtä metsäluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Olen yrittänyt saada keskustelua seuraavalle, mielestäni sekä luonnon, että ilmaston kannalta kriittisellä tasolle. Siinä surkeasti epäonnistuen..

    On selvää, että hakkuut näkyvät aina maastossa ja niillä on aina vaikutusta lajien menestymiseen juuri sillä paikalla. Toiset kärsivät ja toiset hyötyvät. Isossa kuvassa kuitenkin mennään parempaan. Puustoa on enemmän, kuin koskaan. Puusto on järeämpää, sekapuustoa suositaan, lahopuuta tehdään ja kaikki monimuotoisuuden kannalta tärkeät rakennepiirteet paranevat koko ajan. Sillä ei tunnu olevan mitään merkitystä, kun hakkuiden vähentämistä vaaditaan.

    Hakkuita kuitenkin tarvitaan enemmän kuin koskaan. IPCC:n selkeä ratkaisuesitys ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kestävän metsätalouden lisääminen. Vielä ei ole tullut vastaan maata, jossa metsätalous olisi Suomea kestävämpää. Tästä on helppo tehdä johtopäätös. Kaikki Suomessa kaadettava puu on selkeästi maailmanluokan ekoteko. Vai onko? Sitä emme tiedä, kun asiasta ei suostuta edes keskustelemaan.

    Kysymys, ”mikä on suomalaista puuta parempi vaihtoehto?”, Saa kaikki hakkuiden vähentämistä vaativat hiljenemään. Joka ikinen kerta. Siihen ei vastaa aktivistit, luontopaneeli, ilmastopaneeli, Kotiaho, Halme, ympäristökeskus, ympäristöministeriö, biologit tai poliitikot. Yksikään hakkuiden vastustaja ei suostu keskustelemaankaan  aiheesta. Mikä aiheessa pelottaa? Kannattaako globaalien ilmiöiden, ilmastonmuutoksen ja luontokadon aikakautena vastustaa potentiaalisesti parasta vaihtoehtoa, jos ei pysty esittämään mitään muitakaan vaihtoehtoja? Maailman kulutus kasvoi viime vuonna 28%. Uusiutuvia raaka-aineita tarvitaan enemmän tähän vastaamiseen. Ei vähemmän.

  • jees h-valta

    Me emme todella voi vaikuttaa muualla maailmassa tehtäviin asioihin josta tietenkin surullishupaisa on tuo EU ja sen metsää koskevat päätökset suomalaisille metsänomistajille. Tuntuu että pohjoinen havumetsävyöhyke on siellä aikomus suojella/ennallistaa, vaikka EU:n ei pitänyt metsäasioissa olla osallisena mitenkään. Meillä on asiat hyvin hoidettu omalla kansallisella päätännällä ja yksityismetsänomistajien omalla tahdolla. On meillekkin tullut ongelmailmiöitä kuten sijoitusorganisaatiot ulkoa. Taloudellisen tuoton maksimointi ajaa kotimaamme metsiä huonompaan jamaan kuin on totuttu. Onhan siellä jokunen yltiöahne yksityisomistajakin kieltämättä kuten raakkujoen liepeiltä havaitsimme. Mutta pääsääntöisesti hussen ajatus että meidän pitää olla parempia on kyllä todellista jo nyt. Noihin metsäyhtiöiden säästäviin hakkuisiin kannattaa oikeasti tarttua. Itellä on vain hyviä kokemuksia esim. Metsä-Groupin Plus-mallista. Toki olen aiemmin toteuttanut jo sitäkin enempää säästöpuustoa mutta ehkä tämän mallin runkojen jättökoko on hiukan suurempi mitä olen itse jättänyt. Puhdasta aukkoa en itsekkään maanteiden varsilla hyvällä mielellä katsele.

    Makarov

    Eihän ne kyllä kauaa aukkona ole, muutama vuosi niin aukkoa ei edes huomaa.

    Jovain

    Ei pidä yksittäisen metsänomistajan tuudittautua liialliseen optimismiin, että tilanne valtakunnassa on hyvä tai vielä parempi. Avohakkuiden osuus kaikista hakkuista luokitellaan jopa lähes 70 prosentiin. Se on paljon ja aika kaukana paremmasta suojelusta ja metsien monimuotoisuudesta. Siitä syystä peitteisen metsänhoidon toivoisi lisääntyvän.   Eikä metsätalous Suomesta ole loppumassa, vaikka metsänhoidon tapoihin kiinnitetään enemmän huomiota.  Aikoinaan julkilausumalla pelastettiin myös määrämittaan harsinta, johon valitettavasti valtakunnan tasolla ollaan palaamassa. Vajaatuottoiset metsät ovat lisääntyneet.

    A.Jalkanen

    Avohakkuiden osuus kaikista hakkuista luokitellaan jopa lähes 70 prosentiin.

    Siis uudistushakkuista, jotka jaetaan avohakkuisiin ja luontaisen uudistamisen hakkuisiin. Kumpaankohan kaistaleet luetaan? Kaikista hakkuista avohakkuun osuus on pieni; harvennuksia tehdään paljon isommalla pinta-alalla.

    Jovain, lue. Jaan huolen jatkuvan kasvatuksen hakkuiden laadusta, niitä pitäisi seurata tarkasti.  https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kun-vapaus-koitti-metsanomistajille/#d22ca7cc

    mehtäukko

    EDIT

    Metsuri motokuski

    Jovainilla se vaan riittää fakta tietoa. Nyt sitten määrämittaharsinta ja vajaa tuotto. Varmaan on niin että metsänhoidon suositukset ohjaavat määrämittaharsintaan ja vajaa tuottoon. Minä en vain ole tällaista huomannut.

    Jovain

    Metsänkäyttöilmoituksella uudistushakkuita ei luokitella avohakkuisiin ja luontaisen uudistamisen hakkuisiin. Kyllä ne kuuluvat samaan luokitukseen uudistushakkuisiin.

    mehtäukko

    EDIT

    MaalaisSeppo

    EDIT

    140ärrä

    Vaihtoehdoista puhuminen ei pelota, vaan sitä ei haluta tehdä, koska tarkoitus on saada minimoitua suomalaisten metsien käyttö. Ilmasto- ja monimuotoisuusasiat ovat vain keppihevonen tämän asian ajamiseen, eikä niiden todellinen toteutuminen paina mitään. Jatkuvan kasvatuksen monimuotoisuusvaikutus pitkällä aikavälillä on, että kaikki talousmetsä on samanlaista harvaa kuusikkoa. Siinä sitä on monimuotoisuus huipussaan.

    Metsätaloudessa on varmasti korjaamisen varaa edelleen, mutta sellaista ekokatastrofia, jota julkisessa keskustelussa nyt maalaillaan, ei todellakaan ole olemassa.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 142)