Uudessa metsälaissa ei ole enää edes taimikon perustamisilmoitusta.
Avohakkuun jälkeen maapojan voi siis jättää 10-25-vuodeksi täysin oman onnensa nojaan.
Kuka tällaista vapautta tarvitsee ja ketä se palvelee?
Miksi te olette noin huolissanne muiden metsästä?
Ihan sama, tai vielä suurempaa huolta kannettiin edellisestä lakiuudistuksesta, jolla poistettiin pakollinen vakuustalletus.
Ei siinäkään kummemmin käynyt, tuskin nytkään.
Viiden vuoden kuluttua tiedetään paremmin, vaikka tämä viisvuotis tarkastelu taidettiin laista jättää pois,.
”Miksi te olette noin huolissanne muiden metsästä?”
Tämä on kysymys, joka säännöllisesti esitetään, yleensä hoitorästeistä puhuttaessa.
Johonkin rajaan saakka ei huolta tarvitse kantaa. Taustalla on kuitenkin syitä, jotka oikeuttavat huolen. Suomi on investoinut rahaa puuntuotannon kasvattamiseen. Nyt kun tilanne on määrän suhteen hyvä, on vaarana työn tuloksen heittäminen hukkaan. Unohdetaan, että vain 50 vuotta sitten tilanne oli aivan toinen eli että nykytila ei ole itsestäänselvyys. Lisäksi täytyy muistaa puuntuotannossa se, että yksin ei kukaan pärjää. Teollisuus katsoo markkinoita kokonaisuutena ja jos puuta ei riittävästi saada tehokkaassti metsistä tehtaalle, kiinnostus investointeihin hiipuu. Tällä hetkellä tilanne on hyvä tässäkin suhteessa, mutta sekään ei ole itsestäänselvää. Taimikot on syytä hoitaa ja tiet pitää kunnossa. Mutta taimikon perustamisilmoituksen rooli tässä kuviossa on mielestäni merkityksetön.
Toki se helpottaa metsänomistajaa, kun taimikon perustamisilmoitusta ei tarvitse tehdä.
Myöskään metsäkeskuksilla ei ole enää tämän suhteen tehtäviä.
Ensimmäisen kerran metsänkäyttöilmoituksen teosta eteenpäin tulee vasta 10-25-vuoden päästä tilanne, jossa voitaisiin käytännössä kontrolloida, onko alue metsittynyt vaiko ei.
Jokainen ymmärtää, ettei niin pitkän ajan jälkeen millään järkevillä kustannuksilla pysty metsää perustamaan, jos uudistuminen ei ole jostain syystä toteutunut.
Puun takaa:
”Ensimmäisen kerran metsänkäyttöilmoituksen teosta eteenpäin tulee vasta 10-25-vuoden päästä tilanne, jossa voitaisiin käytännössä kontrolloida, onko alue metsittynyt vaiko ei.”
Voi herranpieksut ja vielä rouvan jalaas.
Tartteekos se metsäkeskus herätyksen että katto ny onko se pala uudistettu?
Kun kerran metsänkäyttöilmoitus on tehty, niin 5 vuotta sen jälkeen voi ihan vapaasti käydä kattomas. Riittää otantatarkastuksiinkin enemmän aikaa kun ei tarvitse ilmoituksia mapittaa.
Ei tälleen Satakuntalaisena voi kyllä ymmärtää tuota puuntakusen uudistumismurhetta. Kyllä täällä suomenkolkassa uudistuu alta kymmenen vuoden lähes ensimmäiseen harvennuskuntoon. Vaikkei laittaisi rikkaa ristiin. Kuten olette nähneet kuvistanikin. Mutta eihän se tietysti tasainen taimikko ole mutta siitähän niitä hyviä jk-pohjia sitten aukenee. Kammotus jota vielä kolmisen vuotta sitten piti meitä puunmyyjiä viedä oikein vanhoille Serlachiuksen tiluksille varoittelu/pelotteluretkelle.
Nyt on Grouppi ensimmäisiä ollut omaksumaan palvelua myös jk-kasvatuksen ihannoijille. Aika sujuvaa markkinasurffailua.
No, toivotaan, että systeemi pelaa jotenkin.
Jos ei pelaa, niin korjataan sitten.
Eihän meillä, jotka huolehdimme metsistämme pitkäjänteisesti, ole mitään ongelmaa.
Jessehän on sitten tehnyt kalliin hukkainvestoinnin istuttamalla kalliita haavantaimia, jos siellä kerran metsät itsestäänkin uudistuvat.
Miksi moiseen ryhdyit?
Pelto noin kaksimetrisellä kontoheinällä ei aivan uudistu luontaisesti. Se oli ensimmäinen syy ja se kalleus on hyvin kaksipiippuinen ja jopa harhauttava käsite. Pitkässä juoksussa kun ensimmäinen uudistushakkuu h-haavasta tehty sen kalleus on museomielikuvaa. Ja syyn miksi aloitin juuri h-haavalle oli että se oli paras mahdollinen nousija sieltä peltoheiton rytöstä. Sen ominaisuudet aivan kuin testattiin siinä ja hyväksi havaittiin. Ja toki hintatakuu oli yksi ainutlaatuinen etu myös. Joka teki myöhemmin itsensä tarpeettomaksi jo e-puun nousubuumin myötä. Kaksikymmentä vuotta kasvatusta ja kaikki loppua kohden edelleen hallinassa. Voiko puulta parempaa toivoa. Ei suuria takaiskuja vaan joka vuosi uusia aloja tyytyväisenä tulokseen.
Keväällä uutta sarkaa kannonnostoalalle jos eräs firma saisi kantonsa vielä pois saroilta. Luontaista on joukossa joka h-haavikossakin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.