Miten Hesari voi kilpailuttaa puulla tuotettua lauhdevoimaa ja ydinvoimaa. Ei puulla koskaan tuoteta lauhdevoimaa. Ydinvoima on nykyisin niin kallista, että sen rakentaminen vaatisi valtion tukea, kuten Britanniassa jo tapahtuu. Yksityinen pääoma ei halua rakentaa esim. Fennovoimaa. Ol4 rakentamista ei haluttu aloittaa myönnetyn luvan puitteissa.

Kiitos Ammatti Raivooja lähdemateriaalista!

Tieto, jonka mukaan hirvi olisi vahingoittanut merkittävällä tavalla 12% koivutaimikoista, perustuu VMI9-tuloksiin. Niiden mukaan 21% koivutaimikoista kärsii hirvituhoista. Jotta ymmärtäisi lukuja, täytyy katsoa VMI:n mittausperusteita. Ja siellähän todetaan, että tuho kirjataan hirven aiheuttamaksi vain, jos tuhon aiheuttaja voidaan varmuudella tunnistaa. Tämä on itsestäänselvä asia tutkimustyössä, jotta tutkijat voivat seistä lukujensa takana. Lisäksi jos koealalla on useden tekijöiden aiheuttama tuho, syyksi kirjataan puun laadun ja elinvoimaisuuden kannalta merkittävin tuho.

On siis väärin sanoa, että koivutaimikoista 12% on merkittävällä tavalla kärsinyt hirvistä. VMI:n mittauskriteerit tuottavat tuollaisen tuloksen, mutta me kaikki ymmärrämme, että tulos on todellisuudessa huomattavasti suurempi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että olet kulkenut metsissä laput silmillä, kun mielestäsi todellisuudessa merkittäviä tuhoja on huomattavasti vähemmän kuin 12%.

Koivun kasvatus ja käyttö on mielenkiintoinen kirja. Mutta miksi lainasit tuhoja ja niiden torjuntaa käsittelevästä luvusta vain tuon kohdan? Sehän alkaa seuraavasti:

”Hirvieläimet aiheuttavat usein suurta vahinkoa koivuntaimikoissa. Tämä on yksi tärkeimistä syistä koivun viljelyn vähentymiseen 1990-luvun puolivälistä lähtien. Monin paikoin koivun viljely estyy kokonaan hirvituhoriskin vuoksi.
…
Maan etelä- ja keskiosissa hirvitiheydet ovat nousseet 1970-luvulla ja jälleen 1990-luvulta lähtien lehtipuiden kasvattamista ajatellen liian korkeiksi (kuva 8.3).”

21% voi kärsiä jonkinasteista tuhosta mutta jos se ei ole merkittävää niin sitten se ei ole merkittävää. Jos viimeisessä taimikonhoidossa kaataa hirven syömää pois niin tuho on muuttunut merkityksettömäksi.

”mutta me kaikki ymmärrämme, että tulos on todellisuudessa huomattavasti suurempi.” Tuo on sinun mielipiteesi ja sinulla on yhtälainen oikeus siihen kuin minullakin. Kun tiedämme, että olet henkilökohtaisesti kärsinyt hirvituhoista niin se varmasti tuntuu siltä, että koko maailmalla on sama tilanne. Musta 12% on tosi vähän, ihmettelen miksi kirjassa sitä pidetään todella paljona. Noh, hyvät kertoimet koivikon onnistumiselle silti.

”Monin paikoin koivun viljely estyy kokonaan.” Tämä lause ei tarkoita mitään eikä siinä ole mitään järkeä. ”Koivun viljely mahdollistuu monin paikoin kun käytetään aitoja.”

Onko gla kokeillut kylvöä tai luontaisesti? Niissähän tiheys yleensä riittää järkevään taimikkoon hirvistä huolimatta. Ja oletko kokeillut sitä muovinauhaa millä voi aidat?

Ammatti Raivooja: ”Onko gla kokeillut kylvöä tai luontaisesti? Niissähän tiheys yleensä riittää järkevään taimikkoon hirvistä huolimatta. Ja oletko kokeillut sitä muovinauhaa millä voi aidat?”

Luontaista ja kylvöä olen kokeillut vain täydennykseen ja yhdessä pieneessä aukossa uudistamiseen, josta otin pois vanhan lahon kuusikon nuoren koivikon reunasta. Tuloksia ei ole kerrottavana, mutta ainakaan tuohon aukkoon (luontainen uudistaminen) ei kahdessa vuodessa ole juuri mitään kasvanut, vaikka kuokalla sitä laikutin. Toisaalta nuo alat ovat niin pieniä, ettei niistä tilastokelpoista materiaalia saa. Tutkimus kuitenkin kertoo koivun luontaisen uudistamisen olevan varsin epävarma menetelmä, joten kun omat havainnot tukevat tätä tietoa, lähivuosina tehtäviin aukkoihin laitan vain istutustaimia. Tuohon pieneen koeaukkoon laitan taimet ensi keväänä.

Aitaamaan en taimikoita ryhdy ja muovinauhojen käyttö ko. kirjassakin todetaan tehottomaksi menetelmäksi.

Mänty:
””Kyllä Suomessa on ollut paljon suurempiakin hirvikantoja ja valtiontaloudella on mennyt hyvin.Miten nyt hirvet romuttaa isämaamme, vaikka kanta ei ole mitenkään suuri!????””

– Muuten hyvä kysymys, mutta todellinen hirvikanta on ollut jatkuvasti (lähes 50 vuotta) liian suuri maantieliikenteen, metsätalouden ja maatalouden vaatimuksia ajatellen.

Toivottavasti puolueettomat poikkitieteelliset tutkimukset hirvien vaikutuksista talouselämän heikkoon tilaan käynnistyvät mahdoillisimman pian.

Näihin päiviin mennessä tutkimuksia asiasta ei ole tehty, tai tulokset ovat olleet sellaisia, että niitä ei ole rohjettu julkistaa. Ainakin VTV on jo 1985-luvun paikkeilla kehoittanut päätöksenteon tueksi vastuullista ministeriötä selvittämään hirvistä koituvien hyötyjen lisäksi hirvistä koituvat seuraamukset.