Merkittävät hirvituhot. Tuo varmaan ihan oikeassa, että sellaset metsähehtaarit on vähissä mistä ei löytyisi yhtäkää taitettua varpua. Hirvenvastaisessa propagandassa ei ymmärretä eroa merkittävän tuhon eli sellaisen, että viimeisen taimikonhoidon jälkeen näkyisi hirvituhoja vähäiseen maisteluun. 99% sahaamistani koivikoista sisältävät alle 10 katkottua ja syötyä puuta hehtaarilla. Vääristelyä ja valehtelua hirvenvastustajilta.

Kun sevitysmiehet rantautuvat Suomeen Kreikasta 10 vuoden kuluttua, niin ilmeisesti tiukimpana madonlukuna meille on, että ampukaa hirvet, niin Sumi pelastuu.

Ammatti Raivooja:
””Vääristelyä ja valehtelua hirvenvastustajilta.””

– En usko, että kukaan tälle palstalle kirjoittajista katsoo olevansa ”hirvenvastustaja”. Mikäli olen oikein ymmätänyt, hirvikannan tehokkaampaa rajoittamista vaativat ovat ehkä ymmätäneet paremmin hirvivahinkojen vaikutukset Suomen talouden heikkoon tilaan. Eivät he siten ole lainkaan ”hirvenvastustajia”.

Arvostelun kärki on kohdistunut hirvien sijasta ehkä enemmän harjoitettuun hirvipolitiikkaan. Pyyntilupiin sidottu hirvenmetsästys ei ole rajoittanut hirvikannan kokoa metsänomistajien toiveiden mukaiseksi.

Myös maantieliikenteessä joudutaan pitemmälle matkalle lähtiessä ottamaan huomioon hirvikolaririskin mahdollisuus. Siksi varsinkin hämärän tai pimeän aikaan tehtäviä matkoja on jouduttu hirvikolarin pelossa rajoittamaan.

Varovaisuutta on noudatettu, mutta silti hirvikolareiden tilastoitu määrä on jälleen lähtenyt kasvuun. Tämä johtuu hirviseurueiden liian vähäisistä pyyntilupien anomisesta, koska tilastojen mukaan hirvikolareiden määrä noudattelee hirvikannan koon mukaan.

Pyyntiluvista vapaa hirvestys poistaisi tämän ja ehkä myös lähes kaikki muut ongelmat metsissä, pelloilla sekä pitkällä aikajaksolla myös valtiontaloudessa. Sitä vastoin salaa biotalous-termin alle suunnitellun hirvestysmatkailun ja sen palveluiden kehittäminen yhteisillä varoilla olisi lopullinen kuolinisku yksityiselle metsänomistukselle, puuntuotannolle ja myös valtiontaloudelle.

Mitenkähän suuri yleisö suhtautuisi siihen että jos eduskunnassa olisi lähetekeskustelun aiheena Suomen taloudelliset ongelmat ? Vaihtotase on alijäämäinen. Julkinen talous on ylisuuri kansantuotteesen nähden ja työttömyys alkaa olemaan kestämätön.

Niin keskustelu syy-yhteys olisikin Suomen hirvipolitiikka ja sieltä löytyisi ongelmiin ratkaisu. Voisi olla että ei ehkä uskottava ratkaisu ongelmaan hirvet kuitenkaan olisi. Hulluina varmaan pitäisivät koko eduskuntaa.

Energiapolitiikasta on kirjoitus Hesarissa tänään otsikolla ”Ydinvoiman valitseminen kahlitsee energiapolitiikkaa”, kirjoittajjina professorit Hukkinen, Lund ja Wilenius. Ydinsanoma oli lyhykäisyydessään se että ”kasvun ja työn luomisessa kotimaiset uusiutuvat energialähteet ja energiatehokkuus kilpailevat hyvin ydinvoiman kanssa. … Uusiutuvaan energiaan panostamalla voimme kanavoida Suomeen ison osan niistä 8,5 miljardista eurosta, jotka vuosittain valuvat ulkomaille energiatuotteiden tuontiin.”

Toisin sanoen: investoinnit ydinvoimaan määräävät uusiutuvan energiantuotannon kohtalon, eli on valittava kumpaan panostetaan. Hajautettu energiantuotantomalli antaa enemmän mahdollisuuksia innovointiin, uusiin tuotteisiin ja teknologioihin kuin keskitetty ydinvoimaan nojaava malli, ja hajautettu malli on lisäksi kestävämpi kriisitilanteissa.