› Keskustelut › Metsänomistus › Miksi Suomelle kävi näin?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 182)
1 2 3 … 6 7 8 … 17 18 19

  • Miksi Suomelle kävi näin?

    Lähetetty: 26.10.2014, 15:56

    Suomi on luonnnonvaroiltaan rikas, pinta-alaltaan suuri, mutta väestöltään pieni eurooppalainen maa.
    Olimme aikaisemmin käytännössä lähes omavaraisia energian ja ruoan suhteen.
    Lisäksi olimme lähes velattomia.
    Nyt tilanne on aivan toinen.
    70% energiasta ja 50% ruoasta tuodaan muualta.
    Nämä ostot tehdään lähes kokonaan velaksi, sillä vientitulomme ovat aivan liian pienet.
    Tässä olisi jollekin tutkijalle selvitettävää, miksi ja keiden toimesta näin on käynyt.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Ammatti Raivooja 7.11.2014, 15:38

    Jos sietokyky on täysi nolla ja pakko olla istutustaimet niin jeessillä on tekemisen meininki. Tuollane aita investointi on pikkujuttu ku pääsee sit 500€/ha/vuosi kasvattaa koivua.

    Ammatti Raivooja 7.11.2014, 17:08

    Tuosta istutustaimen ja luontaisesti tai kylvämällä tulleen syöntieroihin on havaintojeni perusteella numero 1 syy on harva kasvatusasento. Tiheässä olevissa ei välttämättä ole syöntiä ollenkaan ja jos vieressä on harvassa tai siellä täällä niihin kohdistuu syönti. Toinen syy on luultavasti se, harvassa olevat paremman makuisia kuin tiheässä kituneet ja kitkeröityneet.

    mehänpoika 7.11.2014, 18:20

    Vahinko vain, mutta yleensä luontasesti rauduskoivulle taimettuvat maapohjat ovat vähän liian karuja lyhyen kiertoajan vaneritukin kasvatukselle. Tällaisille pohjille soveltuisivat tuottoisampina lähinnä kuusi ja myös mänty.

    Lähellä lehtopohjan vijavuutta olevat uudistusalat joutuisi koivua ajatellen käyttämään istutusta. Näillä pohjilla harvassa asennossa olevat ra-ko-taimet monesti pensastuvat kehityskelvottomiksi, ja alueen joutuu istuttamaan kennokuusentaimilla. Nyt villiintynyt rehevä pohja voi aiheuttaa ongelmia taimikon jälkihuollon osalta. Suurella vaivalla voi saada välttävän kuusikon, mutta osasta voi vatukon vaikutuksesta tulla vajaatuottoinen hatelo. Näitä ei ainakaan suorittava porras motoineen rakasta, eikä myöskään metsänomistajan saama tuotto kohteesta ilauta. Näppejään nuolemaan jää myös teollisuus ja yhteiskunta. Ulkomailta lainatun pääoman tarve ei ainakaan näin pienene.

    Ammatti Raivooja 7.11.2014, 18:40

    Monesti pensastuvat? Sullekin on jo kerrottu, että mahdollisuus siihen on n. 12% Jos ottaa huomioon mitä kaikkia luonnontuhoja kuusta uhkaa niin en pitäisi sitä yhtään varmempana vaihtoehtona. Lehtomaapohjilla on se hyvä puoli, että koivua siellä ei tarvitse raivata ollenkaan jos se ei sinne uudistus siemenestä. Lehtomaisilla sitäkin hurjemmin. Lehtomaisille kankaille koivu uudistuu todella hyvin, eihän kuusikoita tarviisi muuten juuri raivata. Naapurillakin huippupohjat ja sinne se vaa uudistaa luontaisesti. Kummallinen käsitys mehänpojalta kuusen istuttamisen varmuudesta. Kuusikoissa onnistumisprosentti ei ole lähimaillakaan 88% On järjenvastaista istuttaa kuusia hirvipelossa. Hirviharmittelijat pelaavat suoraan kuusibisneksestä hyötyvien pussiin.

    mehänpoika 7.11.2014, 19:34

    Ammatti Raivooja:
    ””On järjen vastaista istuttaa kuusia hirvipelossa. Hirviharmittelijat pelaavat suoraan kuusibisneksestä hyötyvien pussiin.””

    – Niin ne vaan näkyvät tekevän. Ilmeisesti luottamus metsästäjien lupauksiin pitää hirvikanta sellaisena, että hirvivahingot pysyisivät kohtuullisina, on mennyt. Tästä johtunee nykyinen tilanne Etelä-Suomen metsien osalta, kun uudistusaloille on viimeisten parin vuosikymmenen aikana istutettu melkein yksinomaan kuusen taimia. Mäntyä on lähinnä kylvetty tai yritetty uudistaa luontaisesti.

    Koivun taimia buumin alkuaikoina jouduttiin viemään kaatopaikoille, koska suunniteltu kevään koivun istutus muuttui talven aikana monelta kuusen istutukseksi. Kaikki tällainen on ollut nostamassa taimien hintaa, eli on poissa metsänomistajien nettotuloksesta ja samalla valtion puunmyyntiverotulosta. Hirvenlihasta ei valtio ole saamassa ainakaan pääomaveroa, koska koko huvi on tappiollista.

    Ehkä olisi tarpeen tasapuolisuuden nimissä säätää nykytilanteessa hirvenmetsästyksen virkistysarvovero, joka olisi esim. pääomavero (31%) laskennallisesta virkistysarvosta (70 milj. €), mikä nykyisellään toisi valtiolle noin 22 milj. euroa. Eihän kaikki ulkomailta lainattu raha tarvitse valua hirvestyksestä ”hyötyvien pussiin”.

    Gla 8.11.2014, 03:04

    Ammatti Raivooja: ”Mehänpoika kun kerta tykkää tutkimuksista&tilastoista niin antaisiko hän mielipiteensä koivututkimuksesta, jonka mukaan vain 12% koivun taimikoissa on merkittäviä hirvivahinkoja?”

    Minäkin tykkään tutkimuksista&tilastoista, joten annatko tarkempia koordinaatteja tuohon tutkimukseen? Katsotaan, mitä siinä on tutkittu ja miten tuollaiseen tulokseen on päädytty.

    Ammatti Raivooja 8.11.2014, 06:59

    http://www.metla.fi/julkaisut/muut/koivunkasvatus/
    Tuosta kirjasta löytyy. Ei varsinaista tutkimusta mutta tulokset. Aika kovaltahan tuo prosentti kuulostaa, minäkään kyllä nää joka kymmenessä koivikossa merkittäviä tuhoja. Ehkä joka sadannessa.

    MJO 8.11.2014, 10:34

    Mehänpoika: Ehkä olisi tarpeen tasapuolisuuden nimissä säätää nykytilanteessa hirvenmetsästyksen virkistysarvovero, joka olisi esim. pääomavero (31%) laskennallisesta virkistysarvosta (70 milj. €), mikä nykyisellään toisi valtiolle noin 22 milj. euroa. Eihän kaikki ulkomailta lainattu raha tarvitse valua hirvestyksestä ”hyötyvien pussiin”.

    Saisi mehänpoikakin nauttia sen jälkeen kunnon hirvikannasta, kun ei niitä enää kukaan metsästäisi. Tai ehkä muutama salakaato tulisi, kun hirviä riittäisi tulemaan olohuoneisiin asti.

    mehänpoika 8.11.2014, 16:19

    MJO:
    ””Saisi mehänpoikakin nauttia sen jälkeen kunnon hirvikannasta, kun ei niitä enää kukaan metsästäisi.””

    – On siitä jo pitkään ”nautittukin”! Täytynee taas palauttaa mieliin, että metsästäjiltä saadun tiedon mukaan ”nykyinen runsas hirvikanta on metsästäjäjärjestöjen määrätietoisen työn tulos”. Se on toteutettu metsästäjien toimesta pyyntilupiin perustuvan valikoivan hirvenmetsästyksen avulla ilman perusteellista viranomaisselvitystä lisääntyneestä hirvikannasta muille tahoille koituvista haitoista.

    Hirvistä ovat joutuneet kärsimään maantieliikenne hirvikolareiden muodossa, puuntuotanto taimikkotuhojen kautta, maatalous viljelykasaveille ja niittonurmille koituvien menetysten vuoksi, valtiontalous verotulojen ja metsätulojen vähenemisen sekä työttömyyden kautta ja myös muun luonnon käyttäjät syksyisen hirvikärpäsriesan muodossa.

    Nämä haitat on metsästäjien toimesta pyritty kiistämään esim. maantieliikenteen (itse aiheutetut), metsätaimikoiden (hoito laiminlyöty) ja maatalouden (hyvin vähäiset) osalta. Kuitenkaan kattavaa selvitystä hirvivahingoista ja niiden taloudellisesta merkityksestä ei ole tehty. Hirvieläinkolareiden osalta on melko kattava liikenneviraston vuotuinen tilasto. Esim. nykyisin valtio ei enää korvaa hirvikolariin joutuneen auton korjauskustannuksia.

    Kun tilanne on osapuilleen näin, eikä hirvenmetsästäjiä ole verotuksellisin keinoin vielä saatu mukaan hirvistä koituvien haittojen ja menetyksien maksuun, esitin tällä palstalla hirviä metsästäville tahoille, että olisi paikallaan säätää hirvenmetsästyksen virkistysarvo verolle. Esimerkiksi pelkästään metsätaimikoiden ja maatalouden hirvivahinkojen korvausjärjestelmä (pyyntilupamaksut) on jo pitkään ollut voimassa, mutta tämä järjestelmä ei ole kattanut kuin pienen osan syntyneistä vahingoista.

    Tämä on pelkästään minun mielipide, joten siitä ei ole syytä provosoitua. Puolueeton tutkimus varmaan selventäisi asiaa.

    mehänpoika 8.11.2014, 22:15

    Edelliseen viestiin liittyen:
    Hirvikanta pienenee päinvastaisilla toimilla, millä se on saatu runsastumaankin, eli pyyntiluvista vapaa ja hirvien lisääntymistä rajoittava valikoiva metsästys. Valtiovallalla lienee vielä monia käyttämättömiä keinoja vahinkoeläinten vähentämiseksi.

    Eihän sellainen toiminta metsissä tai pelloilla ole hyvää taloudenpitoa, että ensin korkeiden kustannusten kanssa panemme suurin toivein alulle kasvua ja pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä investointeja, mutta kuitenkin annamme metsissä viihtyvän harrastajajoukon vahinkoja aiheuttavien sorkkaeläimien lihaa tuottamalla tuhota uutta kasvua jo ennen varsinaisen sadon tai puuraaka-aineen muodostumista.

    Maanteiden hirvikolareissa loukkaantuneilta ja niissä ajoneuvonsa kolhineilta on viety yhteiskunnan aiemmin antama suoja. Nykyisin vahingot korvaa enimmäkseen autoilija itse kustantamillaan vakuutusmaksuilla.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 182)
1 2 3 … 6 7 8 … 17 18 19