Keskustelut Metsänomistus Miksi Suomelle kävi näin?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 182)
  • Miksi Suomelle kävi näin?

    Suomi on luonnnonvaroiltaan rikas, pinta-alaltaan suuri, mutta väestöltään pieni eurooppalainen maa.
    Olimme aikaisemmin käytännössä lähes omavaraisia energian ja ruoan suhteen.
    Lisäksi olimme lähes velattomia.
    Nyt tilanne on aivan toinen.
    70% energiasta ja 50% ruoasta tuodaan muualta.
    Nämä ostot tehdään lähes kokonaan velaksi, sillä vientitulomme ovat aivan liian pienet.
    Tässä olisi jollekin tutkijalle selvitettävää, miksi ja keiden toimesta näin on käynyt.

  • mehänpoika

    Mänty:
    ””…muutamalla syödyllä taimikolla ei ole mitään tekemistä tämän maan ahdinkoon. (rahallisesti)

    – Ei tosiaankaan ”muutamalla syödyllä taimikolla”, mutta kun niitä on pilvin pimein. Ne on metla VMI:n yhteydessä määrävuosina havainnoinut ja koonnut. Vaikka Etelä-Suomessa on pari viimeistä vuosikymmentä istutettu lähinnä vain kuusen taimia, ovat hirvivahinkojen määrät olleet silti kasvussa.

    Muistan hyvin ajan, kun talouselämä polki paikallaan ja siihen tarvittiin piristysruisketta. Puukauppa haluttiin käyntiin vaikka devalvoimalla markka. Kilpailukykyä saaneet sahat ja paperiteullisuus nostivat puun hintaa, kaupat käynnistyivät ja talouselämä lähti rullaamaan. Nykyisin metsäteollisuuden merkitys on pienempi mutta edelleen suuri ja merkittävä.

    Lue tämän palstan sivulta 4 viestin 3 kolme viimeistä riviä. Niissä selviää minun mielipide valtion tulo/menoarvion lukujen sekä hirvituhojen eroavaisuuksista. Toisessa raha kiertää mutta toisessa sitä ei muodostu. Lähes 50 vuotta tätä on annettu tapahtua. Menetykset yhteiskunnalle seurannaisvaikutuksineen voivat hyvinkin olla jo 100 miljardia euroa eli enemmän kuin valtion velka tällä hetkellä. Tutkimaton juttu vielä ainakin.

    mehänpoika

    Niko se jaksaa panna kaikki asiat leikiksi!

    William Munny

    Pitäisin erittäin tuomittavana mehänpojan ja muutaman muun hänen kaltaisen vääräuskoisen yksilön harjoittamaa terroria.
    Asiaa pitäisi ajatella siltä kantilta että hirvet syövät huonoimman puuaineksen pois,jolloin kasvamaan jää geneettisesti paras aines.
    Hutkimuksissani olen päätynyt siihen loppu päätelmään,että hirvistä on todella suurta apua laatupuun kasvattamisessa.
    Myöskin myyrillä näkyisi olevan samanlainen vaikutus puiden perimään.
    Siitä lisää tuonnempana.

    mehänpoika

    William Munnyn mielipide ei ansaitse kommenttia! On se niin ”hirvioskovaisen” mielipide kuin olla voi! Annan kuitenkin yhden pisteen…

    Niko

    Mehänpoika on laskeskellut:
    ” Lähes 50 vuotta tätä on annettu tapahtua. Menetykset yhteiskunnalle seurannaisvaikutuksineen voivat hyvinkin olla jo 100 miljardia euroa eli enemmän kuin valtion velka tällä hetkellä. Tutkimaton juttu vielä ainakin. ”

    Hyvä laskuharjoitus. Jos 50 vuoden aikana Suomen tulo-ja menoarvio (budjetti) olisi ollut tasaisen tappavasti 50 miljardia. Mainitsemasi 100 miljardia jaettuna 50 vuodelle = 2 miljardia/v, jätetään korkovaikutukset ja budjetin loppusumman vaihtelevuus 50v. aikana selvyyden vuoksi pois.

    Johtopäätös: Joka vuosi 50 v ajan hirvivahinkojen merkitys Suomen budjetissa 4%.

    Olisi mehänpoika näyttänyt komeammalta, jos olisit laittanut 1000 miljardia, etkä olisi ruvennut nollien kanssa kursailemaan.

    mehänpoika

    Nikolla se mielikuvitus lentää…

    Ammatti Raivooja

    Mehänpoika kun kerta tykkää tutkimuksista&tilastoista niin antaisiko hän mielipiteensä koivututkimuksesta, jonka mukaan vain 12% koivun taimikoissa on merkittäviä hirvivahinkoja? Onko luku niin iso hänen mielestään, että se estää koivun uudistamista?

    mehänpoika

    Ammatti Raivaajalle:
    En ole lukenut ”koivututkimusta”. Mielestäni ei sinällään tuo prosenttiluku (12%) tutkituista koivuntaimikoista, joissa on ollut merkittäviä tai pahenpia hirvivahinkoja estä millään tavalla koivun uudistamista. Sen estämiseen vaikuttavat ylivoimaisesti enemmän metsänomistajien pitkän ajan omakohtaiset kokemukset koivulle uudistamisesta nykyisen hirvikannan vallitessa. He eivät halua jatkuvasti tehdä tyhjää työtä. Siksi he istuttavat mieluummin hirville vähemmän mieluisia kuusen taimia. Tältä osin tutkimuksiin ei ilmeisesti luoteta.

    Olen kuullut monenlaisia tutkimuksia koivun taimikoista. On tutkittu rauduskoivulle istutettuja taimikoita sekä luontaisesti ja kylväen uudistettuja. Istutetut ra-ko-taimikot tuntuvat maistuvan erikoisen hyvin hirville.

    Viime vuosikymmenillä ra-koivujen istutukset ovat keskittyneet lähellä talouksia tai vilkkaita teitä. Istutuspinta-alat ovat hirvituhouhkan vuoksi jääneen aika pieniksi. Näitäkö taimikoita nyt on tutkittu?

    Ammatti Raivooja

    Sitten nämä omakohtaista tuhoa kärsineet muistavat kertoa näistä kokemuksista kaikille, jolloin syntyy nykyisenkaltainen harhakuvitelma siitä, että hirvet syövät järestään kaikki koivut. Ei mehänpoika ole ensimmäinen koivun hirvipelottelija.

    mehänpoika

    Ammatti Raivoojalle:
    Kyllä siinä ihmettelemistä todella onkin, että harrastuksen ylläpitämistä varten pitää ylläpitää niin tiheää hirvikantaa, että metsänomistajien itsensä vaivoin istutetut ja myöhemmin hotamansa koivuntaimet jalostuvat hirvenlihaksi. Kyllä se pienentää hirvenmetsästyksen virkistysarvoa kymmeniä prosentteja ja muutenkin alentaa hirvestyksen julkisuuskuvaa.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 182)