Keskustelut Metsänomistus Miksi Suomelle kävi näin?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 182)
  • Miksi Suomelle kävi näin?

    Suomi on luonnnonvaroiltaan rikas, pinta-alaltaan suuri, mutta väestöltään pieni eurooppalainen maa.
    Olimme aikaisemmin käytännössä lähes omavaraisia energian ja ruoan suhteen.
    Lisäksi olimme lähes velattomia.
    Nyt tilanne on aivan toinen.
    70% energiasta ja 50% ruoasta tuodaan muualta.
    Nämä ostot tehdään lähes kokonaan velaksi, sillä vientitulomme ovat aivan liian pienet.
    Tässä olisi jollekin tutkijalle selvitettävää, miksi ja keiden toimesta näin on käynyt.

  • Puun takaa

    Pitäisiköhän meidän vaihteeksi alkaa pohtia myyrien aiheuttaman vahingon suuruutta suhteessa kahdeksan miljardin euron kestävyysvajeeseen.
    Mihin muuten kaikki myyrätietäjät ovat hävinneet palstalta?
    Ei kait sentään ole vielä kuolleet?

    William Munny

    Julkaisen myyrähutkimukseni kunhan saan yhteenvedon valmiiksi.

    mehänpoika

    No nyt on ainakin nimimerkit Mänty, William Munny ja Puun takaa liittyneet palstalaisen pilkkaajien kerhoon. Tavallaan toisen esittämää mielipidettä pitäisi kunnioittaa.

    On väärin pyrkiä pilkan avulla tukkimaan jonkun turpa, vaikka se ei tunnukkaan miellyttävän. Silloin on mahdollista käyttää ”pisteytystä”.

    Juuri tälaisilla asenteilla on metsästäjien tai asiasta tietämättömien toimesta pyritty säilyttämään nykyinen tuhoisa hirvipolitiikka. Vahinkoja sekä menetyksiä on pyritty vähättelemään ja hyötyjä liioittelemaan.

    Hirvituhojen vaikutuksista puuntuotantoon ja kansantalouteen ei ole mistään saatavissa tutkittua tietoa. Rahoituskanavat ovat olleet hirvipolitiikan tekijöiden näpin alla.

    Esimerkiksi jos totaalinen hirvituho kohdistuu 5-10 vuoden ikäiseen männyntaimikkoon, on metsänomistajalla mahdollisuus hirvivahinkoilmoituksen avulla saada korvaus syntyneestä kasvutappioista ja lisäksi uudelleen metsityksen.

    Tämä ei varmaan ollut metsänomistajan tarkoitus useita hoitokertoja tehdessään. Tällaiset vahingot huonontavat ja ovat jo pitkään huonontaneet metsänomistajien motivaatiota metsien uudistamiseen ja metsänhoitoon yleensä.

    Rahaa paloi, mutta tuottoa ei tullut metsänomistajalle, kuljetuksille, teollisuudelle tai verotuloina valtiolle. Muu butjetoitu määräraha yleensä kiertää talouselämän rattaissa verojen muodossa takaisin valtion kassaan.

    Puun takaa

    Anteeksi Mehänpoika, ei ollut tarkoitus pilkata, yritin vain hieman keventää keskustelua huonolla heitolla.
    Esittämäsi asiat ovat aivan järkeenkäyviä, mutta mielestäni sanoma menee paremmin perille kun ei toista sitä liikaa.
    Välillä kannattaa puhua jostain muustakin.

    Ammatti Raivooja

    Paljon mehänpojan laskelmien mukaan jää teollisuudelta puuta ostamatta mitä ei pystytä mitenkään saamaan kotimaasta? Muuten tappiot on teoreettisia jos ei pysty osoittamaan, että puuta käytetään vähemmän hirvistä johtuen.

    Anton Chigurh

    Onko sinulle puuntakuinen mennyt perille, että hirvituhoala on vähintään 3 miljoonaa hehtaaria? Kahdenkymmenen (20) vuoden uudistusalat.

    Puu on tämän maan ainoa strateginen voimavara. Tässä ei ole vara yhtään kevennellä. Tämä taisto loppuu siihen, kun viimeinenkin hirvi on kinturissa tai suden perseessä puuntuotantoalueella (20 miljoonaa hehtaaria). Hirville jää vielä toistakymmentä miljoonaa hehtaaria ja se riittää aivan varmasti.

    jees h-valta

    Kyllähän puuntakusella aina silloin tällöin ja aika useastikkin lyö ”rajoittimen” päälle jos pitäisi tosiaan ymmärtää jopa asioita joita ei ole aiemmin ”rajoittimien” vuoksi ymmärtänyt. Se on varmaan sen kirjaviisauden tuomaa rajoitetta.

    Puun takaa

    Olen sen täällä aikaisemminkin kertonut, että minun mielipiteeni metsänhoidosta pohjautuvat vain omiin kokemuksiini ja erityisesti tekemiini virheisiin.
    En ole kirjanoppinut, vaikka lukemisesta pidänkin.
    Palstalla on niitäkin jotka eivät ole koskaan tehneet virheitä.

    mehänpoika

    Ammatti Raivooja:
    ””Paljon mehänpojan laskelmien mukaan jää teollisuudelta puuta ostamatta mitä ei pystytä mitenkään saamaan kotimaasta?””

    – Minä en ole näillä palstoilla tehnyt tuollaisesta asiasta laskelmia. On tainnut taas Ammatti Raivoojalla lähteä mielikuvitus laukkaamaan!

    Ole jossain ketjussa maininnut, että Suomen metsistä on monesta eri syystä johtuen teollisuuden käytön ulkopuolella noin kolmannes metsäalasta. Näissä hakkuita ei ole tehty lähimmän 30 vuoden aikana. Loput 70 % ovat talousmetsiä, joista teollisuudelle myyntiin tarjottu puu on yleensä näihin päiviin asti löytänyt ostajansa.

    Puuntuotannon kannattavuus on metsänomistajan kannalta ollut toistuvien hirvivahinkojen vuoksi ongelma, ei niinkään raakapuun kysyntä. Hirvivahingot ja pelkkä hirvivahinkouhkakin ovat jo pitkään heikentäneet puuntuotannon kannattavuutta. Nettotulos ja omistuksen kannattavuus on tärkeintä.

    Jo nyt on nähtävissä viitteitä hyvälaatuisen mäntytukin kysynnän ylivoimaisuudesta kuuseen verrattuna. Kun hirvituhojen pelossa on viimeisen parin vuosikymmenen aikana istutettu lähinnä kuusta, voi puuntuotannon kannattavuus siitäkin kärsiä. Hirvitilanteesta johtuvat odotettavissa olevat metsätuhot ovat vielä asia erikseen

    Puun takaa

    Mitä asioihin vaikuttamiseen tulee, asiallinen ja perusteleva linja on kaikkein tehokkain.
    Olemme iloksemme saaneet todeta, että nyt jopa hallitustasolla on herätty ajamaan aivan niitä samoja asioita mihin täälläkin on kiinnitetty huomiota, eli ympäristölupabyrokratian keventäminen, puu- ja turve-energian uudelleen suosiminen, puurakentaminen, jne.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 182)