Johtukko mielstäsi Suomen taloudellinen tilanne hirvipolitiiasta vai ei?

Jos, niin voitko arvioida suuruusluokkaa?

Kiitos vastauksestasi. En ehkä jaksanut lukea noin pitkiä viestejä, mutta löytyyhän sieltä referoituna.

-Hirvien takia 30% metsistä kasvatuksen ulkopuolella.

-Puun hinta laskisi ja teollisuuden kilpailukyky paranisi.

-Olisi tarjolla (teollisuudelle) enemmän ja laadukkaampaa puuta-

Ei tarvinnutkaan lukea rivien välejä. Kylälhän sinä olet sitä mieltä että Suomen talouden tilanne on (ainakin pääosin) lamassa harjoitetun hirvipolitiikan takia. Mm. tuosta puupula-asiasta voisi lukujen valossa olla vähän toistakin mieltä, samoin siitä onko 30% kasvatuksen ulkopuolella juuri hirvien takia. Samoin siitä, olisiko puun hinnan laskeminen puuntuottajan etu.

En itse metsästä mitään. Metsissäni on ollut hirvituhoja ja se on harmittanut minua kovasti. Olisi mielstäni silti aika rohkeaa väittää, että Suomen talous on hirvien syömistä taimikoista kiinni.

Sinun kannattaisi ehkä ihan piirun verran rauhoittua. Asiasi on hyvä, mutta nuo jutut menee nini kovasti yli että olet jo päässyt ns. Anton -sarjaan. Siinä sarjassa ei enää oikein oteta (enä äpitkään aikaan) mitään, niitä asiallisiakaan kirjoituksia, vakavasti.

Heittelit joskus niitä ”hirvituhot 100 miljardia vuodessa” -lukuja. On ollut puupulaa ja vaikka sun mitä hirvistä johtuvaa. Metsäteollisuus ei ole investoinut hirvien takia. Ei näitä kaikkia tässä viestiketjussa. Ne vaan jää kuitenkin mieleen ja väistämättä tulee lukijan mieleen vaikkapa Mika Waltarin (muistaakseni) lausuma: ”Typeryyden edessä olen voimaton.”

Metsuri motokuskille:
Ei puun hinnan tarvitse laskea tai nousta sen vuoksi, jos hirvituhouhkasta päästäisiin eroon. Pääasia on, että puuntuotannon kannattavuus metsänomistajan kannalta jollain keinoin paranee.

Kuitenkaan en usko hirvenmetsästysturismin lisääntymiseen ja sen mukanaan tuomiin biotalouden työpaikkoihin, kuten ehkä valtakunnan riistakonserni kuvittelee. Sen pelkkä kehittely nostaisi entisestään puuntuotannon kustannuksia, jonka seurauksena teollisuudella voisi tulla vaikeuksia puuhuoltoon.

Metsästäjäjärjestöjen (riistakonsernin) toimenpiteillä on hirvivahinkojen kautta suuri vaikutus puuntuotannon kustannuksiin, jolla taas on suora vaikutus puun hintaan.. Puun hintataso puolestaan vaikuttaa suoraan metsäteollisuuden kannattavuuteen, sen kilpailukykyyn ja sitätietä menekkiin.

Miehitykseltään nykyisen kaltaiseksi paisutettu metsästysorganisaatio on suuri kuluerä velkaantuvan maan taloudelle. Siksi sitä tulisi supistaa yhdessä hirvikannan kanssa.

Eiköhän rakkaan Suomemme alamäki johdu jostai ihan muusta, kuin jostain hirvenkantturoista.

Mänty:
””Eiköhän rakkaan Suomemme alamäki johdu jostai ihan muusta, kuin jostain hirvenkantturoista.””

– Mänty on ilmeisesti lukenut liikaa metsästäjien toimittamia lehtiä tai sitten on perusteellisesti tullut aivopestyksi. Myös hirvestäjät ajattelevat hirvenmetsästyksen olevan yhteiskuntataloudellisesti tuottoisaa puuhaa. Ainakin hyvin usein uutisoidaan hirvestäjien pitävän vahinkoja tekevää hirvikantoja kurissa niin, että hirvikolarit ja vahingot metsissä sekä pelloilla jäisivät siedettävälle tasolle.

Mm. tällainen uutisointi on täyttä puppua. Onhan metsästäjien mukaan nykyinen runsas hirvikanta metsästäjäjärjestöjen määrätietoisen työn tulos.

Minä en ihmettelisi ollenkaan, jos nykyvuosikymmenillä koettu talouden alamäki johtuisi juuri liiallisena pidetystä hirvikannasta. Tätä ei ole ilmeisesti virallisesti tutkittu, vaikka VTV on aiemmin ohjeistanut selvittämään hirvistä koituvat hyödyt ja haitat tarkoituksenmukaisen hirvikannan määrittämiseksi. Valitettavasti MMM:n alainen RKTL selvitti vai hirvistä näennäisesti koituvia hyötyjä.

VTV:n hirvitarkastuksen mukaan hirvi on Suomessa nykyisellään yhteiskunnalle pelkkä rasite. Vaikka VTV tarkastuksessaan huomioi RKTL:n kyseenalaiset hyödyt sellaisenaan, jäivät yhteiskunnalle koituvat menetykset todella suuriksi. (aiempi viesti)

Hirvivahinko metsässä ja pellolla kohdistuu alkutuotantoon, eli raaka-ainetuotannon kannattavuuteen. Siten sillä on moninkertaiset kerrannaisvaikutukset kaikkialla tuotannossa ja heijastusvaikutukset kaikkialle kansantalouteen. Tätä on annettu jatkua melko vähin äänin jo lähes viisikymmentä vuotta.

Esim. taimikon hirvivahinko ei taida näkyä yhteskunnan tilinpidossa muilta osin kuin maksettujen hirvivahinkokorvausten osalta metsätalouden tulona tulopuolella. Siitä metsänomistaja maksaa pääomaveroa. Esim. omana työnä useita vuosia turhaan tehty taimikonhoito kelpaa vähennyskelpoiseksi kustannukseksi vai työmatkojen osalta.