› Keskustelut › Metsänomistus › Miksi Suomelle kävi näin?

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 182)
1 2 3 … 16 17 18 19

  • Miksi Suomelle kävi näin?

    Lähetetty: 26.10.2014, 15:56

    Suomi on luonnnonvaroiltaan rikas, pinta-alaltaan suuri, mutta väestöltään pieni eurooppalainen maa.
    Olimme aikaisemmin käytännössä lähes omavaraisia energian ja ruoan suhteen.
    Lisäksi olimme lähes velattomia.
    Nyt tilanne on aivan toinen.
    70% energiasta ja 50% ruoasta tuodaan muualta.
    Nämä ostot tehdään lähes kokonaan velaksi, sillä vientitulomme ovat aivan liian pienet.
    Tässä olisi jollekin tutkijalle selvitettävää, miksi ja keiden toimesta näin on käynyt.

    Tekijä
    Puun takaa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • mehänpoika 29.11.2014, 13:44

    Männyn- ja ra-koivutaimikoiden aitaaminen hirvivahinkojen pelossa on lähes sama vaikutuksiltaan kuin taimien suojaaminen hirvikarkoitteilla. Siinä periaatteessa voidaan tehdä karhunpalvelus naapurin mummon taimikolle, johon tuhot ja syönnökset todennäköisesti siirtyisivät.

    Jos ko. menetelmä yleistyisi vaikka puoleen hirvituhoille alttiina olevista taimikoista, voisi se aiheuttaa ylipääsemättömiä kulkuongelmia monessa mielessä. Tuhot eivät sillä tavalla varmaan kuitenkaan vähenisi.

    Metsissä olisi kaikki hyvin kun hirvikanta olisi alle 1 hirvi/1000 metsähehtaarilla. Aitaamisen sijaan esitän tällaista pikku juttua, pienempi hirvikanta, kannattavampi puuntuotanto ja vähemmän tappiollista hirvenlihaa.

    mehänpoika 29.11.2014, 14:58

    Lavuaari-Refleksi:
    ””Hirvipolitiikalla, syödyillä taimikoilla tai millään tuohon Mehänpojan aihepiiriin liittyvällä ei ole yhtikäs mitään tekemistä Euroopan taantumaan (ml. Suomi) kanssa.””

    – Tuo näyttää olevan muutamien palstalaiste mielipide. He saavat mielihyvin pitää mielipiteensä.

    On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että hirvipolitiikasta kansantaloudelle aiheutuvia syy- ja seraussuhteita ei ole virallisesti tutkittu. VTV:kin oli laskelmissaan käyttänyt apuna RKTL:n ja metlan hirvistä tekemiä hyötylaskelmia, joiden poulueettomuus on kyseenalaista.

    Vahinkojen osalta liikenneonnettomuuksista oli käytetty Liikenneviraston hirvieläinkolaritilastoja sekä vakuutusyhtiöiden korvaustilastoja. Metsävahinkojen osalta oli käytetty metlan summittaista arviota. Näiden vaikutuksista kansantaloudelle ei ole tutkittua tietoa, vain arvailuja ja mielipiteitä.

    mehänpoika 2.12.2014, 14:03

    Vielä ketjun varsinaiseen aiheeseen:
    Palstalaisten kannattaisi lukea vielä ketaalleen nimimerkki ”6tukki”:n viesti sivulta 5, viesti 9 Metsänhoito-osiosta, ketju ”Kymmenien miljoonien metsävahingot” avauksineen.

    Ko. viestistä löytyy Ruotsin metsäntutkimuslaitoksen 28-vuotta kestäneen tutkimustyön loppuyhteenveto hirvien aiheuttamista kustannuksista. Tuloksiin voi tutustua googlettamalla skogsskadorkostnader i Sverige ja valitsemalla otsikkolistalta ”Älgen kostar Sverige 23 miljarder varje år” (2,5 miljard.€. 1 € = vähän yli 9,2 Ruotsin kruunua).

    Otsikko on helppo suomentaa. Siinä puhutaan hirvien aiheuttamasta viennin arvon vähenemisestä. Kaadettua hirveä kohti kustannus 2590€ 100 000 hirven kaatomäärällä. Kustannus näkyy viennin arvon vähenemisenä.

    Ruotsissa hirvet aiheuttavat metsänomistajille saman selvityksen mukaan n. 200 miljoonan kruunun menetykset. Kasvutappio noin milj. m3/vuosi.

    Vastaavia tutkimuksia ei ole tehty Suomessa, vaikka hirvitilanne metsänhoidon kannalta on likimain sama.

    Ko. tutkimuksesta puuttuvat hirvien liikenteelle aiheuttamat menetykset. Vain hirvikolarien määrä oli mainittu.

    Myös Suomessa olisi tarpeen hirvipolitiikan tueksi selvittää myös hirvistä koituvat haitat ja menetykset. Se että metsät kasvavat enemmän kuin niille on käyttöä ei riitä perusteluksi viivyttelyyn hirvivahinkotutkimusten käynnistämisessä.

    Ruotsin tutkimuksia tarkastellen voisi selvyyden hirvihaitoista saada parissa päivässä. Tutkimuksia 28 vuotta Ruotsin malliin on liian pitkä aika.

    Metsuri motokuski 2.12.2014, 15:54

    Taimikoiden perustaminen ja hoitamattomuus ei ole hirvistä johtuva ongelma. Ongelmana on laiskuus, rahapula eli metsästä otetaan kaikki mitä vain siitä irti saadaan. Todellinen metsähoitaja ei jätä koskaan taimikoita hoitamatta eikä perustamatta. Valitettavasti meillä on paljon niitä jotka vain perivät metsiä eivätkä perusta niiden hoidosta.

    mehänpoika 2.12.2014, 17:01

    Suomen talousahdinko valtavine velkoineen on tapahtunut pitkän ajanjakson aikana. Tämä ajanjakso on kestänyt suurin piirtein saman ajan kuin korkealla pidetty hirvikantakin.

    1970-luvun alkupuolella J. Virolaisen hallituskaudella Suomella oli vielä kaikki hyvin. Valtiontalous oli niin ylijäämäinen, että piti oikein keksiä, mihin pannaan kassaylijäämä. Silloin annettiin asutustilallisille heidän valtion myöntämiä maanostolainoja anteeksi.

    Tilanne oli jo toinen Kalevi Sorsan kolmannella (!9.2.1982 – 6.5.1983) hallituskaudella. Hirvenmetsästäjä Taisto Tähkämaa oli maa- ja metsätalousministerinä ja Ahti Pekkala Valtionvarainministerinä. Tämä hallitus joutui ottamaan ensimmäistä kertaa Suomelle ulkomaista velkaa.

    Sorsan neljänen hallituksen maa- ja metsätalousministeri Toivo Yläjärvi olisi halunnut muuttaa Suomen hirvipolitiikan, mikä aiheutti riidan silloisen metsähallituksen pääjohtaja P.W. Jokisen kanssa. Yläjärvi jäi ehkä sen vuoksi pois politiikasta. Metsästysasioitakin hoideltiin joskus tämän jälkeen opetusministeriöstä käsin.

    Seuraavat hallitukset ovat saaneet edeltäjältään aina perintönä suuren velkataakan. On tyydytty jakamaan enemmän niukkuutta. Esim. lapsilisiin ei ollut varaa tehdä riittävästi korotuksia. Tämä voi olla osaltaan syynä nykyhetken kestämättömään tilanteeseen, eli väestön ikääntymiseen ja työssä käyvän väestönosan pienuuteen.

    Kun jotain tärkeää ei tutkita tai ei anneta tutkia, katoaa monelta tuotannonalalta motiivi työskennellä. Esim. puuntuotanto on monen kohdalla menettäänyt mielekkyyttään juuri toistuvien hirvivahinkojen vuoksi. Se näkyy liian kevyesti perustettuina taimikkoina ja myös hoitamattomuutena.

    Jossain viestissä mainitut Ukrainan kriisin vuoksi tulleet pakotteet ja veinnin ongelmat ovat tällä hetkellä vain lisäämässä talousahdinkoamme, mutta eivät ole ahdinkomme varsinainen syy.

    mehänpoika 2.12.2014, 21:11

    Metsuri motokuski:
    ””Taimikoiden perustaminen ja hoitamattomuus ei ole hirvistä johtuva ongelma. Ongelmana on laiskuus, rahapula eli metsästä otetaan kaikki mitä vain siitä irti saadaan.””

    Metsälaki velvoittaa perustamaan taimikon uudistushakkuun jälkeen kohtuullisessa ajassa. Toistuvia hirvivahinkoja kärsinyt metsänomistaja kuitenkin pyrkii säästämään taimikon perustamisessa, koska motivaatio voi olla vähentynyt huonojen kokemusten jälkeen. Siksi moni pyrkii perustamaan taimikkonsa mahdollisimman halvan muokkauksen ja luontaisen uudistamisen avulla.

    Hoitamattomuuteenkin voi vaikuttaa sama hirvituhojen aiheuttama motivaation puute. Se voi johtua myös alhaisesta kantohintatasosta tai metsän käyttämisestä vaikkapa pelkästään virkistäytymiseen.

    Laiskuudesta tai rahapulasta johtuvasta hoitamattomuudesta en ole nähnyt tutkimustietoa. Kun metsistämme 1/3 on ns. taloudellisen käytön ulkopuolella, voi tässäkin ryhmässä suurin omistajaryhmä olla metsätuloista täysin riippumattomia. Joko eläketulot tai palkkatulot riittävät elämiseen.

    Tiedetään, että kun ei hakata ei tarvitse hoitaakkaan! Monesti jälkeläisistä sivuun ei haluta metsää luovuttaa. Lapset taas eivät monesti ole kiinnostuneet, koska omistaminen voi kokematonta rasittaa. Ennakkoon pelätään lahjaveroa ja ehkä metsänhoitotöitä tai myyntivoiton veroa tulevaisuudessa.

    Aktiivisesti metsiään hakkaavilla ja hoitavilla (70 %) on suurena huolenaiheena useiden vuosien aikana hirvien vuoksi, jos on juuri perustettuja koivun tai männyn taimikoita. Jo pelkkä hirvituhoriski aiheuttaa lukemattomia taimikoiden katsastusmatkoja sekä ylimääräisiä taimikonhoitokertoja

    Aktiivitiloillekkin muodostuu hoitamattomia kohteita silloin, kun hirvet ovat tuhonneet esim. karun maapohjan männyntaimikon toistamiseen. Silloin metsänomistajan on ollut ikäänkuin pakko luovuttaa alue vuokramiehille hirvenlihan tuotantoon.

    Metsuri motokuski 3.12.2014, 16:47

    Tuolla kun pyörii viikot isäntien metsissä niin ei voi kuin vakuuttua siitä että laiskuus ja rahapula sekä kiinnostuksen puute on syy taimikkojen ja nuorten metsien huonolle hoidolle. En muuten ole vielä täälläpäin nähnyt yhtään täysin pilalle mennyttä hirven syömää taimikkoa mutta kymmeniä tai satoja huonosti hoidettuja taimikoita kylläkin.

    Ammatti Raivooja 3.12.2014, 17:21

    Mä näin yhden viimeksi 2012.

    mehänpoika 3.12.2014, 17:34

    Metsuri motokuskille:
    Pitäisi ottaa ensin malka pois omasta silmästä!

    mehänpoika 8.12.2014, 20:19

    Metsuri motokuski:
    ””Tuolla kun pyörii viikot isäntien metsissä niin ei voi kuin vakuuttua siitä että laiskuus ja rahapula sekä kiinnostuksen puute on syy taimikkojen ja nuorten metsien huonolle hoidolle.””

    – Voi jossain jossain päin Suomen metsiä olla metsiä myös huonolla hoidolla, varsinkin kun tutustuu VMI:n tilastoihin. Silti pitäisi ajatella enemmän todellisia syitä ja varsinkin sitä, mistä nämä syyt mahtavat johtua.

    Minun mielestä suurin syy hoitamattomuuteen voisi lopulta aivan hyvin olla harjoitettu pyyntilupiin sidottu hirvenmetsästys, mikä pitää hirvikannan jatkuvasti liian suurena ja vahinkoja aiheuttavana. Se aiheuttaa taimikoiden hoitoon niin runsaasti epävarmuutta ja kustannuksia, että monella metsänomistajalla ei ole varaa (”rahapula”) hoidattaa taimikoitaan priimakuntoon.

    Raakapuun kantohinnat eivät ole vastaavasti kohentuneet, joten kannattavuus on heikentynyt. Ikääntyneeltä eläkeläiseltä on monesti motiivikin mennyt toistuvien hirvivahinkojen ja jatkuvan kuusenistutuksen kierteessä.

    Yleisesti ottaen omakohtaiset kokemukset hirviin/metsänhoitoon liittyvissä asioissa johtavat usein koko Suomen hirvitilanteen/hirvivahinkojen osalta harhaan. Ainakin tulisi pitää mielessä tärkeimmät hirvipolitiikan vaikutukset, metsien hoitamattomuutta unohtamatta:

    – Etelä-Suomen metsät kuusettuvat kovaa vauhtia, mikä aiheuttaa myöhemmin ylitarjontaa ja monia metsätuhoja
    – liian karuja maita istutetaan kuusikoiksi
    – juurikäävän saastuttamia maita istutetaan uudelleen kuusikoiksi
    – rauduskoivua ei voi turvallisesti istuttaa kuin valtateiden varsille ja pihapiireihin
    – männyntaimikot kärsivät toistuvista hirvituhoista ja sahapuun laatu heikkenee
    – motivaatio metsänhoitoon on vähentynyt ja myös siksi hoitamattomat metsät lisääntyvät
    – metsänhoidon kannattavuuden väheneminen vie motivaatiota ja aiheuttaa painetta raakapuun hintaan
    – nämä kaikki edelliset vähentävät puuston kasvua ja heikentävät raakapuun laatua.

Esillä 10 vastausta, 161 - 170 (kaikkiaan 182)
1 2 3 … 16 17 18 19