Ammatti Raivooja:
””Sahausyrittäjille tehdyn kyselyn perusteella suurin laatuongelma männyssä on nopeakasvuisuus, sen jälkeen oksat ja sitten muut. Eli ihminen aiheuttaa suurimmat viet mäntyihin kasvattamalla sitä väärin.””

– Olen samaa mieltä, että ihminen on jälleen ollu asialla. Kuitenkin tässä tapauksessa se ei ole ollut metsänomistaja vaan HIRVENMETSÄSTÄJÄ rajoitettuine pyyntilupineen.

Olen nähnyt runsaasti hirvituhoaloja. Olen jo kymmeniä vuosia sitten pannut merkille, että hirvet harventaessaan jo Tapion ohjetiheyteen harvennettua männyn taimikkoa aiheuttavat harvaan asentoon jääneissä rungoissa oksikkuuden ja paksuuskasvun voimakasta lisääntymistä. Tähän ei metsänomistaja ole pystynyt vaikuttamaan millään tavalla jos metsitys ja varhaishoitotyt on tehty asianmukaisesti

Mänty vaatisi hyvälaatuiseksi kehittyäkseen täysin hirvistä tyhjän alueen. Jo taimikkoasteella taimikkoon ei saisi muodostua aukkoisuutta. Lopullinen taimikon harvennus tulisi tehdä vasta 4-6 metrin pituudessa, että taimikosta kehittyisi muutamassa vuodessa latvukseltaan täysin sulkeutunut nuori männikkö. Hirvien aukkoiseksi syömästä taimikosta ei sellaista saa tekemälläkään. Latvuksen sulkeutuneisuus pitäisi sivuoksien paksuuskehityksen kurissa, ja metsästä tulisi myös paksuuskasvun osalta hyvälaatuinen.

Miksi Suomelle kävi näin? Minusta tuntuu siltä, että ilmeisesti ei haluta loukata läheistä ystävää tai henkilöä hänelle mieluisassa harrastuksessaan. Nytkin tähän hirvikirjoitteluun ei monikaan hirvivahingoista kärsinyt nimimerkki ole halunnut ottaa millään tavalla kantaa. Ehkä epäillään nimimerkin antamaa henkilösuojaa. Ehkä läheiset tietävät, kuka on nimimerkin takana.

Hirvikirjoittelua vaimentaa myös kylien avainhenkilöiden kuuluminen hirviseurueeseen. Myös valtakunnan tasolla on käytetty samaa keinoa. Yleensä miespuolinen presidenttikin on viety hirvijahtiin ja seiltä ”tietoiskuun” makkaratulille. Myös vastuulliset ministerit on pyritty saamaan jahtitulien annilla ”omiksi” miehiksi tai naisiksi. Ainakin maa- ja metsätalousministeri Sirkka Anttilasta tehtiin näin nykyisen hirvipolitiikan kannattaja.

Näistä asetelmista ei ole helppoa lähteä kyseenalaistamaan esim. hirvien pyyntilupiin perustuvan metsästyksen vahingollisuutta valtiontalouden tilaan ja muuhun talouselämään. Hirviporukoissa kun on toiminut hyvin omasensuuri. Se on toiminut kuin Eduskunnan ryhmäkuri.

Metsuri motokuskille:
Ei tässä ole ollenkaan tarkoitus vähentää kenenkään metsästysharrastuksia ”samanhenkisten”kanssa. Metsästää pitäisi vain huomattavasti enemmän, että talouselämä pääsisi jaloilleen ja myös pysyisi jaloillaan.

Suomi seisoo tai kaatuu puujaloillaan. Puun kantohinta antaa yrityksille pääomia. Puunkorjuu ja kuljetukset työtä ja toimeentuloa. Metsätalous ja metsäteollisuus antaa vientituloja ja on suuri koneteollisuuden työnantaja. Hirvenmetsästys on pelkkä tappiollinen harrastus.

suorittavalle portaalle:
No luettelemasi harrastukset tulevat kyllä kalliiksi yhteiskunnalle ja myös harrastukseen hurahtaneille. Niissä ei kuitenkaan ole samanlaista hirvenmetsästyksen pyyntilupiin verrattavaa ja peräti lakiin kirjattua lauselmaa harrastuksen kestävyydestä, jota soveltamalla on vuosikymmeniä terrorisoitu maantieliikennettä hirvikolareita aiheuttamalla sekä yksityisten ihmisten metsätalouden ja maatalouden harjoittamista.

Tämä ei ole oikeudenmukaista harrastamista. Nykymuotoisen hirviharrastuksen hyväksyttävyyttä vähentää huomattavasti vielä se, että tämä mahtavaksi paisutettu hirvenlihantuotanto on valjastettu pääosin hyväuskoisten yksityisten metsänomistajien maille. Vieläpä ollaan vaatimassa metsänomistajilta entistä tehokkaampia metsänhoitotoimia muka hirvivahinkojen vähentämiseksi. Maksumiehiksi ei kuitenkaan tarjouduta.

Suorittavalle portaalle:
Mikään asia hirvikannan säätelyssä ja vahingoissakaan ei ole enemmälti muuttunut hirvitarkastuksen ajoista. Esimerkiksi hirvieläinkolarit, mukaanlukien hirvien aiheuttamat, ovat olleet jatkuvasti nousussa. Sama tilanne on ollut metsätaimikoiden vahinkojen osalla VMI:n havainnoinnin ja kirjausten mukaan.

Hirvien määrä ovat viime vuosina ollut taas nousussa, vaikka vaatimukset ovat olleet leikata hirvikantaa edelleen. Sitäkään, että hirvenmetsästyksen pyyntilupakäytäntö käytännössä määrää vuotuisten hirvikolareiden sekä niissä luokkaantuneiden määrän, ei riistakeskus näytä ottavan tosissaan. Sellainen toiminta tuntuu tudella uskomattomalta kun eletään oikeusvaltiossa.

Ei hirvikanta tunnu leikkaantuvan pyyntilupakäytännön vallitessa. Tarvitaan hyvin monesta eri syystä ja erityisesti talouden vuoksi, että hirvenmetsästyksen pyyntilupakäytännöstä pikaisesti luovutaan. Lue VTV:n raportin loppupuoli, niin ymmärrät miksi!