› Keskustelut › Puukauppa › Miksi moto on jättänyt osan leimikosta tekemättä?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)

  • Miksi moto on jättänyt osan leimikosta tekemättä?

    Lähetetty: 29.12.2024, 07:36

    Aina silloin tällöin vuosien mittaan täällä palstalla on näkynyt mainittavan, että moto olisi jättänyt leimikon kesken ja poistunut paikalta. Se on kuitenkin yleensä jäänyt hieman epäselväksi, miksi näin on tapahtunut. 40 vuoden aikana minulla moto on poistunut kesken hakkuun kaksi kertaa. Toisella kerralla oli syynä laiterikko, ja toisella kertaa kesäharvennuksessa osa käsiteltävästä alueesta osoittautui alkaneiden sateiden takia sen verran pehmeäksi, että se päätettiin hakata loppuun vasta talvella.

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Teema Puukauppa Puukauppa
  • Gla Gla 29.12.2024, 08:10

    Ostaja arveli, että harvennus tehdään samalla kertaa kuin toisen leimikon päätehakkuu. Ei tehty, vaan harvennukseen tuotiin toinen kone.

    Koivikon 2. harvennuskuvio oli pieni, mutta lähistöllä oli muitakin harvennuskohteita, joten homma kannatti näin tehdä. Tämä oikeastaan vaikutti siihen, kenen kanssa kaupat tein. Näkyi se euroissa tai ei, mutta vaikeammin osoitettavia käytännön hyötyjä siitä saattoi tulla.

    Isompi ongelma kuin moton poistuminen kesken kaiken on koneketjun tulon viivästyminen. Etenkin ajokoneen kanssa on joskus kevään painaessa päälle saanut jännittää.

    suorittava porras suorittava porras 29.12.2024, 08:54

    Liian pehmeät olosuhteet ovat varmaan yleisin keskeytyksen syy. Myös puutavaralajien kysynnän vaihtelu on ohjannut korjaamaan vain osan leimikon puista varsinkin kesäaikaan. Mänty kelpaa , kuusi ei ja päinvastoin.

    Harmillisempia tekijän kannalta ovat tilanteet ,joissa edessä on raivaamaton kohde tai jopa selkeä taimikko. Tehdään se mitä on järkevää ja poistutaan paikalta.

    mehtäukko 29.12.2024, 10:17

    ”…miksi näin on tapahtunut…” Suorittavan kertomat syyt useimmiten. Lisäksi se, että leimikon nurkka tai laita on todellisuudessa niin pientä metsää, ettei sitä kenenkään kannata kahlata.

    Gla Gla 29.12.2024, 10:30

    Itse kerroin omista kokemuksista.

    Panu Panu 29.12.2024, 10:48

    Nämä selitykset on minulle annettu:

    – Liian pientä puuta.

    – Liian kivikkoinen.

    – Liian jyrkkä rinne.

    Maan upottavuus ei ole korjuun tekijää tai ostajaa ikinä häirinnyt niin paljon, että homma olisi sen takia jäänyt kesken. Välillä on aika syvää uraa tullut harvennuksilla ja kerran oli tehty toinen ajoura edellisen viereen kun alkuperäinen ura alkoi upottamaan.

    mehtäukko 29.12.2024, 11:04

    Mottimasa toisessa aiheessa…:” Oma kokemus on kun päästää moton vähän hankalempaan ylitiheään rytöön jossa koivut ja haavat jo hakanneet aluskuusten latvat, osin tosi hyviäkin kuusia ja mäntyjä. Moto kaataa ensin rumat koivut ja haavat, sitten latvattomat kuuset, jäljelle jää harvahko hyvä kuusikko, hyviä mäntyjä sinne tänne ja jonkinverran nuorta aluskuusta, oli kyseessä siis ylitiheä metsä ennestään. Tulee ensimmäinen kovempi tuuli tai räntäsade, kaataa puolet…”

    Tässä kohtaa olisi kysyttävä, mistä mikin johtuu? Eikö omistajan kuulu huolehtia oma roolinsa aikanaan kuntoon, kuin päästä syyttämään seurauksista?

    Jalmari Kolu 29.12.2024, 13:44

    Yhden kerran jäänyt kesken. Syynä se että kuljettaja ei huomannut pimeässä olevia varsitien nauhoituksia ja yritti ajaa kuviolle kokonaan väärästä kohtaa. Eli liian jyrkkä rinne.

    Itämaan ihme 29.12.2024, 15:55

    Ostaja piirtää kartan ilmakuvasta, myyjä joo joo miehenä/naisena sen hyväksyy ilman sopimuksen tarkastusta.

    Todellisuudessa pinta-ala ei täsmää myyjän ajattelemaan kuvioon. Sitten kysellään, miksi näin on tehty, kun koneeseen lähetty kartta on se sopimuksen mukainen kuviokartta. Näitä on saanut selvitellä joitakin kymmeniä tapauksia.

    metsä-masa metsä-masa 29.12.2024, 15:57

    Osa leimikosta tekemättä: Palataampa siihen vuoteen kun puunmyyntiä alettiin markkinoida kuutio. fi:n kautta. Uutta sovellusta markkinoitiin ja esiteltiin koulutuspäivinä puunostajille, Uusi mahdollisuus ilman maastokäyntiä innosti lähinnä metsäpäälliköitä ja oston esimiehiä, koska leimikot oli otettavissa ilman maastokäyntiä.

    Kauppoja syntyi, mutta niistä paljastui pian, ettei ne olleet konekorjuuseen sopivia kaikilta osiltaan. Nämä kaupat, jossa motomies oli ensimmäinen joka leimikkoon tutustui toi pettymyksiä koko osto- ja korjuu tapahtumaan. Yleisin syy niissä oli ennakkoraivauksen puute ja vaihteleva poistettavien runkojen koko kuviolla. Käytäntö palasi pian entiseen perinteeseen, jossa leimikon tiedot selvitettiin maastokäynnillä ennen tarjouksen tekoa.

    Omalle kohdalle koneen poisvientiä kesken kuvion on sattunut vai kerran talven viimeisillä lumilla, sekin konerikin takia.

    Panu Panu 29.12.2024, 19:28

    Käytäntö on kyllä viime vuosina mennyt siihen suuntaan, että ostajan maastokäynti ennen tarjouksen tekoa on poikkeuksellista. Tämä johtuu tietysti siitäkin, että omat leimikkoni ovat olleet puumäärällisesti aika pieniä. Isoja leimikoita varmasti käydään katsomassa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)