Keskustelut Metsänomistus Miksi metsätaloutta tuetaan?

  • Tämä aihe sisältää 128 vastausta, 35 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta sitten Panu toimesta.
Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 128)
  • Miksi metsätaloutta tuetaan?

    Tällä hetkellä keskustelupalstan yläpuolella on mainos Kemera-tuesta, ”jaossa 43 miljoonaa” ja linkki metsaan.fi-palveluun.

    Muissa sijoitusmuodoissa kuten osakesijoituksessa en ole törmännyt siihen, että valtio tyrkyttäisi minulle tukirahaa. Ruotsissa metsätalouden tuet on käsittääkseni lopetettu. Päästäisiinkö tuista nyt eroon kun kepu hävisi vaalit?

     

  • suorittava porras

    Sellaisia kohteita on tullut tehtyä ,että valtio jää muolemaan näppejään. Raha on mennyt hukkaan. Pahasti myöhässä olevat kohteet kannattaa jättää varoittavaksi esimerkiksi ilman toimenpiteitä. Yleensä myöhemmin ilmi käyvä epäonnistuminen  kammetaan liian helposti työn toteuttaneen tahon syyksi. Ei riitä ,että sama taho ei saa välttämättä työstään edes riittävää korvausta. Tuki valitettavasti sumentaa fiksujenkin ihmisten silmät ja ajatukset.

    Metsänmiehen kanssa yhtenevät havainnot ja johtopäätökset .

    Teufelin Zumi

    Ei se kemera ole mikään laina, se on veron korotus muille. Eikä se ole myöskään palkkio, hyvä kantohinta palkitsee ja tuo myös verotuloja.

    Rane

    ”kannattaa jättää varoittavaksi esimerkiksi ilman toimenpiteitä.”

    Tämä on niinkuin hevonen paskantaisi väljään veteen,plöp,plöp,plöp…

    suorittava porras

    Unohtui mainita ,että päälle vielä pikku sakko.

    Visakallo

    Eiköhän kuitenkin suurin osa valtakunnan kemerakohteista ole hoidettu oikeaaikaisesti. Kuten Suorittava on muissa yhteyksissä todennut, hänen havaintonsa koskevat vain omia työkohdealueittaan.

    suorittava porras

    Aika yleinen ilmiö on edelleen venyttää toimenpiteiden aloittamista ,jotta saadaan isompi kemerapotti.  Varhaisperkauksen -sen tärkeimmän toimenpiteen-tukieuroja jää huolestuttavan paljon hakematta ja töitä toteuttamatta. Kokemuksiani tukevat tilastot.

    Puuki

    Kemeran sääntöjä pitäisi muuttaa , kun se 7 v. on usein liian pitkä aika varhaisperkauksen ja th:n välillä . Ehtii mennä vesakko liian pitkäksi . Päättäjille se valitus pitää kohdentaa eikä mo:lle., jos muutosta haluaa asiaan.  Nykyinen e-puutukihan onkin poistumassa seur. lain uudistuksessa.  Saa firmat kaivaa  rahan sen jälkeen omasta pussistaan jonka ovat tähän mennessä saaneet tukena . Mutta ei ole niille mikään ongelma koska puun e-sisältö on suuri ja sen arvo on  noussut ja nousee entisestään.

    Varhaisperkaustuen nihkeä hakumäärä johtunee nousseista kustannuksista. Eräskin firma kertoo esitteessään min ha-maksun olevan 500 €/ha. Tuki on pieni tekijä siinä , kun on esim. helppo kohde jota sahaa vähintään  1 ha:n päivässä.

    Mettämakuri

    Yleensä Herran haltuun jätetyt taimikot ovat riitaisen kuolinpesän omistuksessa.

    Paljon oon raivannut 10 vuotta myöhässä olevia, pääpuulaji on lähes aina hieskoivu.

    Metsänmies

    Visakallo:”Eiköhän kuitenkin suurin osa valtakunnan kemerakohteista ole hoidettu oikeaaikaisesti.” Näin varmaan on. Mutta on huomattava määrä niitäkin alueita, missä hoitotyöt ovat todellakin myöhässä. On kohteita, missä varhaisperkausta ei ole tehty lainkaan, jopa niitä, joissa ei ole tehty edes varsinaista taimikonhoitoa. Olen kymmenien vuosien aikana ollut hoitotöissä eri pitäjissä ja maakunnissa Lappeenranta-Jyväskylä-Kajaani- Ilomantsi piirin alueella ja samalla tavalla niitä myöhässä olevia alueita on kaikkialla ollut. Suurin osa on oikea-aikaisia, mutta myöhästyneiden kohteiden osuus on jostain syystä selvästi lisääntynyt. Syyksi epäilen sitä, että tilat pirstoutuvat, nuorempi väki hakee elantonsa kaupungeista ja omistajille metsä on muuttunut toissijaiseksi tulonlähteeksi, eikä sen hoitoa katsota niin tarpeelliseksi. Eikä välttämättä ymmärretäkkään metsätalodesta paljoakaan.

    Metsänmies

    Puuki:”Kemeran sääntöjä pitäisi muuttaa , kun se 7 v. on usein liian pitkä aika varhaisperkauksen ja th:n välillä . Ehtii mennä vesakko liian pitkäksi . Päättäjille se valitus pitää kohdentaa eikä mo:lle., jos muutosta haluaa asiaan.  Nykyinen e-puutukihan onkin poistumassa seur. lain uudistuksessa.  Saa firmat kaivaa  rahan sen jälkeen omasta pussistaan jonka ovat tähän mennessä saaneet tukena . Mutta ei ole niille mikään ongelma koska puun e-sisältö on suuri ja sen arvo on  noussut ja nousee entisestään.

    Varhaisperkaustuen nihkeä hakumäärä johtunee nousseista kustannuksista. Eräskin firma kertoo esitteessään min ha-maksun olevan 500 €/ha. Tuki on pieni tekijä siinä , kun on esim. helppo kohde jota sahaa vähintään  1 ha:n päivässä.” Puuki on oikeassa Kemerassa olisi todellakin korjaamista. Varhaisperkauksen yläraja (3 metriä) on liian korkea. Tuo ehkä tarpeellisin hoitotyö olisi tehtävä viimeistään taimikon ollessa 1,5metriä, mieluummin jo metrin vaiheilla.Toinen kemeratuki olisi myönnettävä silloin kun hoitotyö on uudestaan tarpeellinen, vuosista välittämättä. Jos tuo Puukin mainitsema minimi 500€ /hehtaari on totta , se on todellakin järjetön. Paljastan tässä erään yrityksen minimitaksan varhaiaperkaukselle, siis yritykselle, ei työntekijälle. 215€/ hehtaari. Silläkin pärjää, mutta kohteen on todellakin oltava helppo.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 128)