› Keskustelut › Metsänhoito › Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 174)
1 2 3 … 8 9 10 … 16 17 18

  • Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

    Lähetetty: 25.11.2018, 11:12

    Merkitty: 

    Luken hirvitietotaulukoista selviää, että tämän vuosikymmenen alin talvikanta saavutettiin vuonna 2011, noin 85 000 yksilöä.

    Vuonna 2017 talvikanta oli Luken mukaan 88 500 (95 % luottamusväli 76500 – 101000 hirveä).

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2010…..2012

    1351+1222+1366 = 3939.  Kolmen vuoden keskiarvo 1313

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2015…..2017

    1808+1881+1824 = 5513. Kolmen vuoden keskiarvo 1838

    Hirvikolareiden määrä on kasvanut 40%

    Hirvien määrä on kanta-arvioiden mukaan kasvanut vuoden 2011 minimin 85 000 yksilöstä vuoden 2017 määrään 88 500.

    Hirvien määrä on kasvanut arvioiden mukaan 4%.

    Liikennemäärät ovat jonkin verran kasvaneet, mutta myös riista-aitoja on rakennettu lisää, joten kolmen vuoden kolareiden keskiarvot kuvaavat varmaan aika hyvin kolareiden määrän kehitystä ja siten hirvikannan kehitystä.

    Onko mahdollista, että kolarimäärä kasvaa 40% ja hirvikanta vain 4% ?

    Kolarikehityksellä  laskettuna 2017 talvikanta olisi 1,4 x 85 000 = 119 000

    Luke kyllä laskee määrät oikein, mutta laskennan lähtötiedot ovat väärät. Laskenta perustuu lähinnä  koirien antamaan raportointiin hirvikannan koosta ja rakenteesta, jolloin lopputulos on virheellinen.

     

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter 8.12.2018, 11:50

    Me mittaamme joka jahtipäivä lumensyvyytä ja onko sitä. Tiedot menevät joka seuralta LUKElle, joka voi arvioissaan ottaa huomioon miten se vaikuttaa. Ei Utsjoen ensilumen ajankohdalla voi selittää 15 000 hirven häviämistä. Korrelaatio lienee heiveröinen.

    Puuki 8.12.2018, 12:28

    Niinhän se voi olla , että korrelaatiota on vaikea arvioida. Sama juttu kuin esim. kolarien ja hirvien lukumäärän korrelaatiokerroin ei ole arvioitavissa ilman jotain tarkempia tutkimuksia.  Muuttujia on liian paljon.

    suorittava porras 8.12.2018, 14:42

    Miksi vuonna 2016 (100 000 hirveä) oli vähemmän havaintoja kuin 2012, jolloin oli hirvikannan minimi (85 000)

     

    Hirvihavaintoja oli kyllä ainakin 45 000 kpl enemmän vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2012 (tilanne 8.12)  Metsästyspäivien määrä(löytyy samasta tilastosta havaintojen ohella) on myös otettava huomioon havaintoja vertailtaessa.  Vuonna 2012 tehtiin keskimäärin 3,05 havaintoa / metsästyspäivä. Vuonna 2016 havaintoja kertyi 2,9 metsästyspäivää kohti. Tänä vuonna on havaintojen määrä on pudonnut 2,6:een /päivä.

    Planter 8.12.2018, 15:16

    Tässä on ihmetelty edellä esitettyä käyrästöä, joka näyttää havainnot metsästyspäivää kohti. Siis tarkoitin, että vuonna 2016 oli havaintoja metsästyspäivää kohti vähemmän kuin vuonna 2012, jolloin oli hirvikannan minimi.

    Peoleo 8.12.2018, 15:29

    Onko huomioitu, että samankokoisesta hirvikannasta tehdään eri puolella Suomea aivan eri määrä havaintoja metsästyspäivää kohden. Johtuen varmaan maaston ja metsästystapojen eroista. Jos tarkasteluvälillä on hirvikannan  painopiste valtakunnallisesti  muuttunut merkittävästi, ei havaintoja/päivän muutos välttämättä korreloi valtakunnallisen keskimääräisen hirvikannan muutoksen kanssa. Tätäkin indeksiä tulisi tarkastella esim. maakunnittain.

    suorittava porras 8.12.2018, 15:49

    Maakuntataso on toki parempi vertailupohja. Käsittelyssä ollut tilasto antaa edellä esillä olleet  tiedot myös  riistakestusten ja edelleen hirvitalousalueiden tilanteista samalla aikajanalla.  Hirvikannan koko voi vaihdella paljonkin eripuolilla maata. Jossakin metsästetään tehostetusti ja toisaalla annetaan samaan aikaan  kannan kehittyä laskukauden jälkeen. Ei ole yhtä  ja ainutta sapluunaa , joka toimisi aukottomasti maamme kaikissa kolkissa.

    sitolkka 8.12.2018, 17:35

    Hirvi kuuluu suomen luontoon ja sen tekemät tuhot jossain määrin hyväksyn. Mutta valkohäntäpeura on haitallinen vieraslaji, jonka tulisi olla täysin rauhoittamaton eläin ja jokaisen ammuttavissa omilta mailtaan. Ei ole oikein että maahan tuodaan haitallinen laji leviämään ja  tekemään tuhojaan luonnossa. Sen kaikkia vaikutuksia luontoon ei edes tiedetä. Kerrotaan että tuhoaa metsälintujen pesiä ja tuonut loisia sun muuta.  Tästä pitäisi alkaa laatia kansalaisaloitetta. Esimerkiksi kanadanmajava pyritään poistamaan eurooppalaisen tieltä. Valkohantäpeura pitää hävittää Suomen luonnosta kokonaan pois.

    Planter 8.12.2018, 17:49

    ”Jos tarkasteluvälillä on hirvikannan painopiste valtakunnallisesti muuttunut merkittävästi, ei havaintoja/päivän muutos välttämättä korreloi valtakunnallisen keskimääräisen hirvikannan muutoksen kanssa.”

    Kun tarkkailuväli on yksi vuosi 2015-2016, niin ei siinä painopiste hirveästi ehdi muuttua. Merkittävin muutos siinä kohtaa oli siirtyminen sähköiseen hirvihavaintokorttiin.

     

    Peoleo 8.12.2018, 17:58

    Keruutavan muutos ei välttämättä muuta indeksin arvoa. Se on sama lähettikö  seura/seurue havaintotiedot paperilla tai sähköisesti ellei sitten lähettämättä  jättänyt juuri ne porukat, jotka edellisenä vuonna havaitsivat keskimääräistä enemmän hirviä. En tosin usko niin käyneen.

    Planter 8.12.2018, 18:09

    No mitä tapahtui välillä 2015-2016, kun ennuste heitti häränpyllyä ja kanta-arvio oli menossa  20 000 pieleen?

    Keskustelupalstalla tartuin asiaan pari vuotta sittten, kun tässä ketjussa linkitetyssä Metsälehden artikkelissa arvioitiin, että 2016 hirvikanta laskee lähelle 80 000. Linkissä oma ihmettely. Sen jälkeen LUKEn takaisinlaskenta on korjannut vuoden 2016 määräksi yli 100 000, eli juuri siihen mihin olin eri tavoin haarukoiden arvioinut kantaa:

    https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/luken-kanta-arviot-metsassa/

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 174)
1 2 3 … 8 9 10 … 16 17 18