› Keskustelut › Metsänhoito › Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 174)
1 2 3 … 7 8 9 … 16 17 18

  • Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

    Lähetetty: 25.11.2018, 11:12

    Merkitty: 

    Luken hirvitietotaulukoista selviää, että tämän vuosikymmenen alin talvikanta saavutettiin vuonna 2011, noin 85 000 yksilöä.

    Vuonna 2017 talvikanta oli Luken mukaan 88 500 (95 % luottamusväli 76500 – 101000 hirveä).

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2010…..2012

    1351+1222+1366 = 3939.  Kolmen vuoden keskiarvo 1313

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2015…..2017

    1808+1881+1824 = 5513. Kolmen vuoden keskiarvo 1838

    Hirvikolareiden määrä on kasvanut 40%

    Hirvien määrä on kanta-arvioiden mukaan kasvanut vuoden 2011 minimin 85 000 yksilöstä vuoden 2017 määrään 88 500.

    Hirvien määrä on kasvanut arvioiden mukaan 4%.

    Liikennemäärät ovat jonkin verran kasvaneet, mutta myös riista-aitoja on rakennettu lisää, joten kolmen vuoden kolareiden keskiarvot kuvaavat varmaan aika hyvin kolareiden määrän kehitystä ja siten hirvikannan kehitystä.

    Onko mahdollista, että kolarimäärä kasvaa 40% ja hirvikanta vain 4% ?

    Kolarikehityksellä  laskettuna 2017 talvikanta olisi 1,4 x 85 000 = 119 000

    Luke kyllä laskee määrät oikein, mutta laskennan lähtötiedot ovat väärät. Laskenta perustuu lähinnä  koirien antamaan raportointiin hirvikannan koosta ja rakenteesta, jolloin lopputulos on virheellinen.

     

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • PekkaPuuntuottaja 2.12.2018, 08:00

    Onko hirvikannan pienentämisen eteen tehty mitään konkreettista? Taas ollaan menossa isolla askeleella huonompaan suuntaan. Tuntuu ettei asia hyppää missään muualla silmille kuin metsälehden foorumilla.

    Eikö metsäliitto ota näkyvästi kantaa asiaan?

    suorittava porras 2.12.2018, 09:06

    En tiedä ,mikä on huono suunta. Ainakin nyt hirviä on reilut 50 000 yksilöä vähemmän ,kun syyskuun alussa. Kyseisellä vuosittaisella verotusmäärällä kanta tippuu varmasti . Kantatavoitteetkin on asetettu suurimmassa osassa maata välille 2,5-3yksilöä /1000ha. Pahimmillaan on liikuttu yleisesti jopa 10 hirveä/1000ha lukemissa.

    jees h-valta 2.12.2018, 09:16

    Suorittavan ihanne taitaa olla likempänä kymmentä tuhannella ha:lla. Ja mites se kantaa alentaa jos nyt on hiukan lahtia tehty kun keväällä syntyy hyvinkin korvaava määrä ja ylikin.

    Planter 2.12.2018, 10:02

    ”Kantatavoitteetkin on asetettu suurimmassa osassa maata välille 2,5-3yksilöä /1000ha.”

    Täällä ”tavoite” on ja on ollut 4-5/1000 ha ja kanta on ollut Luken takaisinlaskennan mukaan koko 2000-luvun yli 4 / 1000 ha.

    ”Ainakin nyt hirviä on reilut 50 000 yksilöä vähemmän ,kun syyskuun alussa. Kyseisellä vuosittaisella verotusmäärällä kanta tippuu varmasti .”

    Tässä tullaankin aloituksen aiheeseen, kanta-arvion systemaattiseen virheeseen. Nykyisellä hirvikannan rakenteella menee aika tarkkaan niin, että jos puolet edellisen vuoden talvikannasta kaadetaan syksyllä, kanta pysyy samana, jos kaadetaan enemmän kanta pienenee.

    Kun kanta-arviot ovat liikkuneet haarukassa 85 000 – 90 000 ja kaadetaan 50 000 – 55 000, niin kannan pitäisi pienentyä selvästi. Aiemmin tässä keskusteluketjussa oli linkki parin vuoden takaiseen Metsälehteen, jossa Luke arvio, että niin tulee käymään…. mutta ei käynyt, koska kanta-arvio antoi taas liian pienen määrän, takaisinlaskennan mukaan hirviä olikin ollut yli 100 000.

    Ainakin osasyynä oli se, että Luke otti mukaan kanta-arvioon hirvitalouskohtaisen hirvikolarikehityksen. Otti sen riistakeskuksen riistavahinkorekisteristä, jonka kolarikehitys oli laskeva, vaikka liikenneviraston kehitys oli nouseva.

    Toinen  lisäsyy saattoi olla siirtyminen sähköiseen hirvihavaintokorttiin. Paperisista korteista oli aiemmin mennyt perille  vain 80…85% ja sähköisen systeemin piti korjata tilanne, niin että likimain kaikki menevät perille. Olisi olettanut, että olisi tapahtunut jokin pieni hyppäys havaintojen määrässä ylöspäin, koska takaisinlaskennan mukaan hirvimäärässä ei tapahtunut laskua. Meni pikemminkin päivastaiseen suuntaan.

    Kun systemaattisesti kanta-arvio on alakantissa ja luvat myönnetään sen mukaan, ei kanta laske. Sitä sitten hämmästellään joukolla, miksi ei laske.

     

    Planter 7.12.2018, 17:38

    Esitetään arvoitus näinkin päin:

    Vuosi      Saalis                      Jäänyt talvikanta, Luke

    2015        44112                     99958

    2016        49646                    100259

    2017        56581                     88392

    Syksyllä 2015 ammuttiin 44 000 hirveä jäi 100 000.

    Syksyllä 2016 ammuttiin  5500 enemmän  jäi edelleen 100 000.

    Syksyllä 2017 ammuttiin  7000 enemmän, hirvimäärä putosi 12 000.

    Arvoitus kuuluu miksi 2017 hirvikanta ei pudonnut 7000 vaan 12 000?

    Planter 7.12.2018, 17:48

    https://hirvitieto-api.luke.fi/2018/maa/850/figure/10.png

    Seuraava arvoitus. Edellä huomattiin, että 2015 ja 2016 hirvimäärät olivat samat. Miksi seurueiden havaintomäärissä on erittäin suuri ero?

    Miksi vuonna 2016 (100 000 hirveä) oli vähemmän havaintoja kuin 2012, jolloin oli hirvikannan minimi (85 000)

    puunhalaaja 7.12.2018, 18:18

    Urjalassa oli syksyllä MTK:n järjestämä peurailta, siellä asiaa pohdittiin monelta taholta. Kävi minulle uutena asiana ilmi sekin, että vasta muutaman vuoden LUKE on ollut mukana kantaa arvioimassa. LUKEn mukaantulon myötä tiedot ovat tarkentuneet ja kannan todellinen koko on tajuttu paremmin.

    Puuki 7.12.2018, 18:24

    Johtuisko tuo ihan vain siitä, että v.-16 lumi tuli maahan n. kuukautta myöhemmin ja jäljet näkyy paremmin lumessa kuin lumettomassa maassa .

    Planter 8.12.2018, 09:48

    Lumi-selitys ei ole oikea vastaus arvoitukseen. Ensilumi tarkoittaa, että jossain päin Suomea on aamulla sentti lunta. Se ei tarkoita pysyvää lumipeitettä, ei kerro mitään syksyn-syystalven lumitilanteesta. Vuoden 2016 lopulla pysyvä lumipeite tuli keskimääräistä aikaisemmin ja lunta oli tavanomaista enemmän, joten jälkiä olisi pitänyt näkyä tavanomaista enemmän, ei vähemmän.

    http://www.ilmastokatsaus.fi/wp-content/uploads/2017/05/lumitalvi.png

    Yhteenvetona lumitalvesta voidaan siis todeta, että lunta oli tavanomaista enemmän niin alkutalvesta kuin lopputalvesta, mutta keskitalvella sitä oli pääsääntöisesti keskimääräistä vähemmän. Väittämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa kaikkialla Suomessa, vaan tarkastelu koskee Suomea keskimäärin.

    Vaikka LUKEn mukaan 2016 oli yhtä paljon hirviä kuin 2015, niin havaintoja päätyi Lukelle 15 000 vähemmän. Liikenneviraston mukaan hirvionnettomuudet kuitenkin lisääntyivät 4%  vaikka hirvihavainnot vähenivät 15 000.

    Puuki 8.12.2018, 09:58

    Jotain korrelaatiota on ensilumen tuloajalla ja pysyvän lumen tulolla . Näkeehän tuon noista taulukoistakin jos ei muuten ole muistissa.  Lumen paksuudella ei ole niinkään vaikutusta vaan sen satamisen ja jälkien näkymisen välillä.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 174)
1 2 3 … 7 8 9 … 16 17 18