Keskustelut Metsänhoito Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 174)
  • Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

    Luken hirvitietotaulukoista selviää, että tämän vuosikymmenen alin talvikanta saavutettiin vuonna 2011, noin 85 000 yksilöä.

    Vuonna 2017 talvikanta oli Luken mukaan 88 500 (95 % luottamusväli 76500 – 101000 hirveä).

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2010…..2012

    1351+1222+1366 = 3939.  Kolmen vuoden keskiarvo 1313

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2015…..2017

    1808+1881+1824 = 5513. Kolmen vuoden keskiarvo 1838

    Hirvikolareiden määrä on kasvanut 40%

    Hirvien määrä on kanta-arvioiden mukaan kasvanut vuoden 2011 minimin 85 000 yksilöstä vuoden 2017 määrään 88 500.

    Hirvien määrä on kasvanut arvioiden mukaan 4%.

    Liikennemäärät ovat jonkin verran kasvaneet, mutta myös riista-aitoja on rakennettu lisää, joten kolmen vuoden kolareiden keskiarvot kuvaavat varmaan aika hyvin kolareiden määrän kehitystä ja siten hirvikannan kehitystä.

    Onko mahdollista, että kolarimäärä kasvaa 40% ja hirvikanta vain 4% ?

    Kolarikehityksellä  laskettuna 2017 talvikanta olisi 1,4 x 85 000 = 119 000

    Luke kyllä laskee määrät oikein, mutta laskennan lähtötiedot ovat väärät. Laskenta perustuu lähinnä  koirien antamaan raportointiin hirvikannan koosta ja rakenteesta, jolloin lopputulos on virheellinen.

     

  • Metsuri motokuski

    Nyt olisi varmaan korkea aika että metsänomistajat katsoisivat että ainakin hänen tilansa metsillä on hirvieläimen metsästysoikeus jollakin seuralla tai seurueella. Mieluimmin niin että ne rajoittuisivat johonkin lähialueen seuraan eikä siten sirpalealuettaa pääse syntymään. Varmaan perikunnan ja yhtymät metsät ovat sellaisia joissa nämäkin asiat voivat olla huonommalla hoidolla. Ainakin näin uskon.

    Nythän täällä voisi vaikka joukko metsänomistajia kannustaa muitakin tähän metsästysoikeuden tarkistamiseen. Mieluimmin kuin metsätäjien ja riistaviranomaisten jatkuvaan solvaamiiseen.

    Korpituvan Taneli

    Meidän alueella on kyllä seura käynyt läpi kaikki maanomistajat. Vuokraamattomiakin toki on mutta ne ovat sitten sellaisia, joita ei puhumalla käännytetä. Tietääkseni ei palstoja ole vuokraamatta siitä syystä ettei asiasta olisi huolehdittu tai asiasta oltaisiin jotenkin tietämättömiä.

    Mitenkähän tuollainen sirpale alue määritellään? Tässä lähistöllä on yksi kai joku 30…40 ha tila, mutta kun se ei ole mikään ”sukkanauha”, niin se ei kyllä jaa aluetta. Joka puolella on vuokrattuja alueita.

    Tälläinen säädös on vain haitaksi haittaeläinten metsästykselle. Tämä vain korostaa sitä että koko hirvieläinten metsästys systeemi pitäisi uusia ja tehdä siitä sellainen että luvan antajina olisivat maanomistajat eikä valtio.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Planter

    ”Mitenkähän tuollainen sirpale alue määritellään?”

    Se on alle 1000 ha metsästysalue.

    Esimerkki:

    Etelässä-lounaassa asutuskeskuksien lähellä on paljon repaleisia metsäalueita, jotka rajoittuvat kaavassa muuhun maankäyttöön, esimerkiksi omakotitontteihin, teollisuustontteihin jne. Tällainen pirstoituminen jatkuu kovaa vauhtia.  Lisäksi metsäpalstan omistajien joukossa on lisääntyvässä määrin porukkaa, joille metsätalous ei ole metsätilalla päätarkoitus, jotkut kieltävät kaikenlaisen metsästyksen, esim. eettisistä syistä.

    Jos metsästysseura saa vuokrattua yhtenäisen 900 ha alueen (sirpalealueen), se ei saa tulla sille alueelle metsästämään hirviä, vaikka sillä sillä olisi 10 000 ha alue vuokrattuna muualla ja hommaan kykenevä porukka.

    Jos  tuolta  900 ha:n alueelta ei pysty tallustelemaan 10 000 ha:n alueelle astumatta  jonkun sellaisen maalle, joka ei kuulu kumpaankaan vuokra-alueeseen, niin 900 ha alueella ei metsästetä.Tänne muodostuu väkisin tuollaisia satojen hehtaarien hirviensuojelualueita. Asutuskeskuksien lähellä ne ovat usein paikoissa, joissa sattuu paljon hirvikolareita.

     

    Timppa

    Saa nähdä miten velipojan porukalle käy.  Heillä on eräässä Päijänteen saaressa 700 ha metsästysaluetta ja ampuivatkin tänä syksynä sieltä kaksi hirveä.   Loput alueet kyllä rajoittuvat Päijänteeseen, muttei ihan vieressä ja vesialuetta ei heille ole vuokrattu.

    Planter

    Jos kyseessä on kokonainen saari ja pinta-ala alle 1000 ha, niin käsittääkseni sille voi saa poikkeusluvan. Jos saari on yli 1000ha , siitä vuokrattu vain tuo 700 ha, niin lupaa ei ehkä saisi.

    Timppa

    Kyseessä ei kokonainen saari vaan osa  Muuratsaloa, jonka pohjoisosa on kaupunkimaista asutusta.

    Planter

    Taitaa jäädä rauhoitusalueeksi:

    ”Määräyksen mukaan hirven pyyntilupa voidaan myöntää metsästyslain 27 §:n 1 momentissa säädettyjä metsästysalueen vähimmäispinta-aloja pienemmille alueille, mikäli alue on metsästykseen sopiva, yhtenäinen ja 1) alue on hirvieläinten kulun estävällä aidalla aidattu, 2) alue on tieyhteyttä vailla oleva saari tai 3) alue on asutuksen tms. hirvieläinten kulun estävän seikan pysyvästi ympäröimä ja hirvieläinkannan vähentäminen metsästämällä on hirvien alueella aiheuttamien huomattavien vahinkojen estämiseksi tärkeää”

    Timppa

    Taitaa siis tosiaan  muodostua rauhoitusalueeksi.  Ainakin hirvet sinne pääsevät.  Ei tarvitse katuja pitkin kulkea.  Ei haittaa 1,5 km:n uintimatka syksyisessä vedesää.  Muutaman kerran on meidän puolella koira jäänyt rannalle ihmettelemään, kun hirvi on lähtenyt rauhallisemmalle alueelle.

    Täytyy kyllä ihastella Ministeriön virkamiesten luovaa kykyä vaikeuttaa hirvenmetsästystä  näennäisen järkevin perustein.  Samaa taitaa MTK:kin ajaa.

    Ministeri ja Eduskunnan metsästyskerho peesaavat ihaillen näin fiksua lakia.

    reservuaari-indeksi

    Siispä. Tuota jengiä kannattaa puuntuottajien ehdottomasti äänestää.

    Ja samalla siis reipas heittolaukaus omaan polveen.

    Muistetaan sitten taas valittaa äänekkäästi keskustelupalstalla vikisten kun ei puuntuottajan ääni kuulu.

    Peoleo

    Älä Timppa heitä vielä kirvestä kaivoon. Jos asutus asettaa pysyvän esteen hirvien kululle, niin voi olla että myös leveä vesialue ajaa saman asian. Eli kun metsästysalueen rajaa sekäsvesistö että kaupunkimainen asutus, voi luvanmyöntöedellytykset täytyä. Toisaalta aina ihmetellyt miten tieyhteys alle 1000 ha saareen estää luvan myöntämisen. Hirven kannalta on aivan sama onko saareen tieyhteys tai ei. Silta ei vaikuta mitenkään hirvien kulkuun.  Perusteluna kiellolle lienee jotakin viisaampaa kuin minä pystyn ymmärtämään.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 174)