Planter peräänkuulutti luotettavaa ja ajantasaista hirvikolareiden tilastointia. Liikenneviraston ja vakuutusyhtiöiden tilastot tulevat melkoisella viiveellä ja nekään eivät välttämättä kata kaikkia kolareita. Ehkä kattavin tieto kolareista on riistanhoitoyhdistyksien SRVA-toimijoilla, jotka käy lähes kaikilla kolaripaikoilla hätäkeskuksen antaman ilmoituksen perusteella, joko korjaamassa raadon talteen (nykyään kuuluu rhy:lle) tai jäljittämässä mahdollisesti loukkaantunutta hirveä ja tarvittaessa lopettavat sen. Poliisit vaivautuvat paikalle vain osassa tapauksista eli silloin kun se jatkotoimenpiteiden kannalta on välttämätöntä. En osaa sanoa miten kattavasti nämä SRVA-käynnit kirjautuvat riistavahinkorekisteriin. Tavoitteena lienee kuitenkin 100% kattavuus.

Peurojen ja kauriiden kohdalla osa kolareista jää aina ”pimentoon”. Autoilijat eivät jää aina edes tarkistamaan tilannetta törmäyksen jälkeen tai nostavat kuolleen elukan kyytiin ja jatkavat matkaa ilmoittamatta kolarista mihinkään mikäli autoon ei ole tullut korvattavia vaurioita. Näin erityisesti rekan ollessa törmäyksen toinen osapuoli.

Varmaan päätekijä hirvieläinkolareille on hirvieläinkannan koko mutta ei asia ole noin yksinkertainen. Meidän hirvialueen läpi menee  4 – tie ja aikoinaan kolareita tapahtui todella paljon kyseisellä tiepätkällä joka oli seuramme alueella. Nyt ei moneen vuoteen ole tapahtunut ainoatakaan. Hirvet ovat muuttaneet kulkunsa siten että siirtyminen talvi- ja kesälaitumille ei tapahdu enää kyseisellä tiealueella. Hirviä kyllä edelleen piisaa mutta ilmeisesti metsät ovat muuttuneet siten että nykyiset hirvet eivät tunne aluetta omakseen ja siirtyvät muualle ylittämättä 4 – tietä ainakaan tuolta kohtaan.

Onnettomuuksiin vaikuttaa ilman muuta myös liikennemäärä ja se on eriosissa Suomea hyvinkin erilainen. Se että hirvikanta vähennetään vähiin suurten liikennemäärien alueilla vaikuttaa tilastoihin hyvinkin paljon. Kun taas täällä maalla saa hirviä olla paljonkin että hirvikolareita ei satu kun ihmiset osaavat ne ottaa huomioon jo ajaessaan ja liikennemäärät ovat pienet. Meille ei ole uutta että kun aamulla töihin mennään niin hirvi seisoo keskellä tietä.

Tilastot ovat tilastoja niin kuin sanotaan. Joillekkin ne sanovat paljonkin mutta joillekin ei arvostus ole niin merkittävä kun kaikki muuttuvat tekijät tiedostetaan.

Valtakunnallinen riistakolmioaineisto kertoo että joko hirvien määrä on kasvanut tai ne liikkuvat enemmän (syntyy enemmän jälkiä). Kolarien määrän nousu kertoo samaa. Tilanne lienee muualla jokseenkin hallinnassa mutta vakava Lounais-Suomessa, jossa on iso liikennemäärä ja iso hirvieläinkanta. Villisikakolari ei sekään ole vähäpätöinen juttu, joten sen kanta olisi painettava mahdollisimman vähiin.