› Keskustelut › Metsänhoito › Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

Esillä 4 vastausta, 171 - 174 (kaikkiaan 174)
1 2 3 … 16 17 18

  • Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

    Lähetetty: 25.11.2018, 11:12

    Merkitty: 

    Luken hirvitietotaulukoista selviää, että tämän vuosikymmenen alin talvikanta saavutettiin vuonna 2011, noin 85 000 yksilöä.

    Vuonna 2017 talvikanta oli Luken mukaan 88 500 (95 % luottamusväli 76500 – 101000 hirveä).

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2010…..2012

    1351+1222+1366 = 3939.  Kolmen vuoden keskiarvo 1313

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2015…..2017

    1808+1881+1824 = 5513. Kolmen vuoden keskiarvo 1838

    Hirvikolareiden määrä on kasvanut 40%

    Hirvien määrä on kanta-arvioiden mukaan kasvanut vuoden 2011 minimin 85 000 yksilöstä vuoden 2017 määrään 88 500.

    Hirvien määrä on kasvanut arvioiden mukaan 4%.

    Liikennemäärät ovat jonkin verran kasvaneet, mutta myös riista-aitoja on rakennettu lisää, joten kolmen vuoden kolareiden keskiarvot kuvaavat varmaan aika hyvin kolareiden määrän kehitystä ja siten hirvikannan kehitystä.

    Onko mahdollista, että kolarimäärä kasvaa 40% ja hirvikanta vain 4% ?

    Kolarikehityksellä  laskettuna 2017 talvikanta olisi 1,4 x 85 000 = 119 000

    Luke kyllä laskee määrät oikein, mutta laskennan lähtötiedot ovat väärät. Laskenta perustuu lähinnä  koirien antamaan raportointiin hirvikannan koosta ja rakenteesta, jolloin lopputulos on virheellinen.

     

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 18.1.2019, 08:49

    Jossain arveltiin näin, että vanhojen sonnien säästäminen lisäisi onnistumisprosenttia ensimmäiseen kiimaan.

    Gla 18.1.2019, 09:28

    AJ, Kärkkäisen kirjoitus oli periaatteessa asiaa, käytännössä se edusti itä-suomalaista suurmetsänomistajan näkemystä. Jos omistaa yhden metsästysseuran alueelta keskimääräiset 30 ha metsää, ei paljon voi kauriskantaan vaikuttaa, kun seura on säännöissä asettanut jäsenkohtaisen kiintiön 1-2 kaurista.  On liian kova työ ampua omilta mailta koko seudun kauriit ja seuraan liittyminen siis leikkaisi mahdollisuuden useampaan kaatoon. Loppuaika pitäisi metsästää kettuja, jotka ovat kauriin vihollisia.

    A.Jalkanen 18.1.2019, 10:26

    Kaikenlaiset hirvieläinten metsästystä rajoittavat turhat kiintiöt ja käytännöt tulisi laittaa kriittiseen tarkasteluun.

    Planter 18.1.2019, 11:34

    Jos palaisi otsikon aiheeseen ja konkretiaan. Olen seurannut näitä Varsinais-Suomen hirvitalousalueita, otetaan yksi esimerkki. Hirvenmetsästys on päättynyt ja luvut lienevät aika lähellä lopullista.

    VS3

    Luken verotussuositus 2018          toteutunut 2018

    Sonneja 105                                      145

    Lehmiä  59                                        119

    Vasoja    239                                     293

    Hirviä kaadettiin kaikkiaa 38 % enemmän kuin Luken suosituksessa.

    Metsästyksen alkaessa Luken arvio oli hirvitiheydestä 4.36/ 1000 ha ja alueellisen riistaneuvoston tavoite  4,45.

    Saattaisi näyttää hyvältä?

    Hirviä kaadettiin kuitenkin 23% vähemmän kuin 2017 ja uros naaras suhde muuttui naarasvoittoisemmaksi.

    Vuoden 2017 saalis oli 719 kpl. Luken suositus vuodelle 2018 oli 403 kpl.

    Vaikka hirvitiheys oli 4,36 niin Luke suositteli 44% kaatomäärän vähennystä.

    Luken mallihan laskee tarkasti, kentältä vaan ei mitään sellaista tietoa hirvikannasta Lukelle, että sitä voisi käyttää kannanarviointiin.

     

     

Esillä 4 vastausta, 171 - 174 (kaikkiaan 174)
1 2 3 … 16 17 18