› Keskustelut › Metsänhoito › Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 174)
1 2 3 … 13 14 15 16 17 18

  • Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

    Lähetetty: 25.11.2018, 11:12

    Merkitty: 

    Luken hirvitietotaulukoista selviää, että tämän vuosikymmenen alin talvikanta saavutettiin vuonna 2011, noin 85 000 yksilöä.

    Vuonna 2017 talvikanta oli Luken mukaan 88 500 (95 % luottamusväli 76500 – 101000 hirveä).

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2010…..2012

    1351+1222+1366 = 3939.  Kolmen vuoden keskiarvo 1313

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2015…..2017

    1808+1881+1824 = 5513. Kolmen vuoden keskiarvo 1838

    Hirvikolareiden määrä on kasvanut 40%

    Hirvien määrä on kanta-arvioiden mukaan kasvanut vuoden 2011 minimin 85 000 yksilöstä vuoden 2017 määrään 88 500.

    Hirvien määrä on kasvanut arvioiden mukaan 4%.

    Liikennemäärät ovat jonkin verran kasvaneet, mutta myös riista-aitoja on rakennettu lisää, joten kolmen vuoden kolareiden keskiarvot kuvaavat varmaan aika hyvin kolareiden määrän kehitystä ja siten hirvikannan kehitystä.

    Onko mahdollista, että kolarimäärä kasvaa 40% ja hirvikanta vain 4% ?

    Kolarikehityksellä  laskettuna 2017 talvikanta olisi 1,4 x 85 000 = 119 000

    Luke kyllä laskee määrät oikein, mutta laskennan lähtötiedot ovat väärät. Laskenta perustuu lähinnä  koirien antamaan raportointiin hirvikannan koosta ja rakenteesta, jolloin lopputulos on virheellinen.

     

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • puunhalaaja 11.12.2018, 19:23

    Nyt luulisi olevan helppoa kohdistaa lisää lupia niille alueille, joilla on paljon metsä- ja liikennevahinkoja! Paikallisesti tiedettänee myös kesä- ja talvilaitumien sijainnit, eli lisää lupia pitää saada sinne, mistä taimikkovahinkoja talvella aiheuttavat vahinkohirvet tulevat.

    Jos tuollaisiin talvehtimispaikkoihin myönnetään lisää lupia, siellä myös todennäköisesti ammutaan sinne siirtyvät hirvet. Sitten ei keväällä enää olekaan hirviä palaamassa kesäalueille. Mistä seuraa se, että sitten ei syksyllä ole ammuttavaa.

    Jotta kaikkialla pysyy tietty minimimäärä hirviä, pitää jossakin hyväksyä isot hirvilaumat ja metsätuhot. Näinhän se menee.

     

    Gla 12.12.2018, 07:58

    Toistaiseksi suurempi huoli kuin liikapyynti, on ollut metsästäjien ukkoutuminen ja saada riittävä määrä toimintakykyistä porukkaa metsään. Lisäksi jopa Suorittava on todennut, että hirvillä on jalat, joilla ne liikkuu ja paikalliset hirvityhjiöt kyllä täyttyy. Jos puhutaan Kokkola-Joensuu eteläpuolisesta alueesta, hirvien sijaan voi ampua mielin määrin valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita. Ei siis ole pienintäkään syytä millään tavalla rajoittaa metsästystä.

    A.Jalkanen 3.1.2019, 09:35

    Itärajan hirvet, sudet ja taimikot.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/artikkeli-1.353416

    MJO 3.1.2019, 09:45

    Jos tuollaisiin talvehtimispaikkoihin myönnetään lisää lupia, siellä myös todennäköisesti ammutaan sinne siirtyvät hirvet. Sitten ei keväällä enää olekaan hirviä palaamassa kesäalueille. Mistä seuraa se, että sitten ei syksyllä ole ammuttavaa.

    Jotta kaikkialla pysyy tietty minimimäärä hirviä, pitää jossakin hyväksyä isot hirvilaumat ja metsätuhot. Näinhän se menee.

    Mitä haittaa, vaikka kesälaitumille ei palaisikaan 100 000 hirveä? Minulle riittäisi vaikka 5000. Ei joka puskassa tarvita hirviä. Jollei seuraavana syksynä olisi ammuttavaa, niin ei siitäkään olisi haittaa.

    MJO 3.1.2019, 09:54

    Yksi varma merkki jäävästä hirvikannasta voi havaita loppu vuodesta alueella järjestettävistä hirvikoirien haukkukokeista. Jos alueella järjestetään esim. 30 koiran haukkukokeet ja yli 20 koiraa löytää hirven. Silloin on hirvikanta on varmasti yli suuri.

    A.Jalkanen 3.1.2019, 09:57

    ”Jotta kaikkialla säilyisi tietty minimimäärä hirviä.”

    Hirvenmetsästysoikeus menee meillä metsänkasvatusoikeuden edelle. Tiettyä määrää ei voi perustella myöskään susien ravintovaatimuksilla. Niiden reviirit ovat kymmeniä tuhansia hehtaareita ja ne siirtyvät helposti hirvien perässä, koska nykyisten reviirien välissä on tyhjiä alueita.

    puunhalaaja 3.1.2019, 15:02

    MJO, ei minuakaan yhtään haittaisi jos hirviä jäisi palaamatta. Tuo minun kirjoitus oli sarkastinen tiivistelmä riistajengin ajattelusta. Riistakanta koetetaan pitää tietyssä tavoitetasossa. Tavoitetaso ei voi olla pienempi kahdesta syystä: Muuten hirvi degeneroituu (degeneroituminen on uhka vain eteläisessä Suomessa, Lapissa harvempi kanta ei uhkaa lajin geeniperimää. Johtuu terveellisestä tunturi-ilmastosta tai jostain) ja toisaalta harvempi kanta voi aiheuttaa paikallisia tyhjiöitä. Jos nyt sitten hirvien talvehtimisalueilla ammuttaisiin ekstramäärä hirviä, niin varmasti tulisi paikallisia tyhjiöitä toisaalle!

    Paikallinen tyhjiö tai jopa vain nykyistä pienempi saalismäärä johtaa nopeasti harrastuksen tuhoutumiseen. Jos ammuttavaa ei ole, ei nuoret jaksa lähteä metsälle. Ammuskelevat mieluummin kotona pikseleitä tai ajelevat rallia. Tämä flegmaattisuus on hirvenmetsästäjien geneettinen erityispiirre. Esim. suurpetojen metsästäjiä se ei vaivaa, karhua jaksetaan pyytää vuositolkulla ilman saalista.

    MJO 3.1.2019, 15:19

    Eikä hirvi populaatio mitään degeneroidu. Tällaista hirvikantaa ei ole ollut, kuin viimeiset 40-50 vuotta. Ei degeneroitumista tapahtunut satojen ja tuhansien vuosien aikanakaan.

    Miksi se tapahtuisi nyt?

    Samaten paikallinen tyhjiö? Miksi ylipäätänsä jokaisella neliökilometrillä pitää olla hirvi? Minua ei hayttaisi, vaikkei jokaisessa kunnassa olisi hirviä. Ei ole kaikkien kuntien alueella karhuja eikä susiakaan.

    puunhalaaja 3.1.2019, 15:49

    Äläs nyt MJO vänkää vastaan virkamiehille: https://mmm.fi/documents/1410837/1516659/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014/38979cf8-1660-423d-9330-43b4c7803255/Hirvikannan+hoitosuunnitelma+2.12.2014.pdf

    Hirvitiheyden laskiessa tasolle 2,0 – 2,5 hirveä/1000 ha alkaa hirvikannan epätasaisuus lisääntyä ja syntyä hirvityhjiöitä, mutta edelleen voi olla tihentymäalueita, joilla hirviä on tavoiteltua enemmän. Syntyneiden tyhjiöiden uudelleen täyttyminen voi olla hyvin hidasta. Epätasaisuuden lisääntymisen arvioidaan heikentävän hirvikannan vakautta, vaikeuttavan valikoivaa verotusta ja metsästysmahdollisuuksien tasaista jakautumista sekä edistävän perinnöllisen monimuotoisuuden heikkenemistä

    Ihan suoran tuossa kerrotaan, että nykyistä pienempi hirvikanta synnyttää kauhistuttavia hirvityhjiöitä ja lisäksi degenaraatio iskee kiinni. Mutta siis vain napapiirin eteläpuolella, Lapissa kanta voi olla pienempi. Tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta ehkä jäämereltä puskeva raikas ilma saattaa vaikuttaa, tai sitten tunturipurojen raikas soliseva vesi.

    A.Jalkanen 3.1.2019, 19:32

    Kyllä veikkaan että tuo degeneroituminen on tarkoituksellinen harhautus. Onhan Suomen valkohäntäpeurakanta peräisin alle kymmenestä yksilöstä ja hyvin se porskuttaa menemään. Ruotsin susissa on epäilty geneettisiä vikoja mutta niitähän ei ole siellä kuin muutama sata ja eivät saa täydennystä mistään.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 174)
1 2 3 … 13 14 15 16 17 18