› Keskustelut › Metsänhoito › Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 174)
1 2 3 … 11 12 13 … 16 17 18

  • Miksi hirvikanta-arvioissa sallitaan systemaattinen virhe?

    Lähetetty: 25.11.2018, 11:12

    Merkitty: 

    Luken hirvitietotaulukoista selviää, että tämän vuosikymmenen alin talvikanta saavutettiin vuonna 2011, noin 85 000 yksilöä.

    Vuonna 2017 talvikanta oli Luken mukaan 88 500 (95 % luottamusväli 76500 – 101000 hirveä).

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2010…..2012

    1351+1222+1366 = 3939.  Kolmen vuoden keskiarvo 1313

    Liikenneviraston mukaan hirvikolareita oli vuosina 2015…..2017

    1808+1881+1824 = 5513. Kolmen vuoden keskiarvo 1838

    Hirvikolareiden määrä on kasvanut 40%

    Hirvien määrä on kanta-arvioiden mukaan kasvanut vuoden 2011 minimin 85 000 yksilöstä vuoden 2017 määrään 88 500.

    Hirvien määrä on kasvanut arvioiden mukaan 4%.

    Liikennemäärät ovat jonkin verran kasvaneet, mutta myös riista-aitoja on rakennettu lisää, joten kolmen vuoden kolareiden keskiarvot kuvaavat varmaan aika hyvin kolareiden määrän kehitystä ja siten hirvikannan kehitystä.

    Onko mahdollista, että kolarimäärä kasvaa 40% ja hirvikanta vain 4% ?

    Kolarikehityksellä  laskettuna 2017 talvikanta olisi 1,4 x 85 000 = 119 000

    Luke kyllä laskee määrät oikein, mutta laskennan lähtötiedot ovat väärät. Laskenta perustuu lähinnä  koirien antamaan raportointiin hirvikannan koosta ja rakenteesta, jolloin lopputulos on virheellinen.

     

    Tekijä
    Planter
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Planter 11.12.2018, 10:13

    Olin pyrkinyt yksikertaistamaan asioita VS3 esimerkissä. Kokonaiskaatomäärä oli viime vuonna samaan aikaan 26% suurempi kuin nyt  ja sonneja on tänä syksynä kaadettu neljänneksen enemmän kuin lehmiä. Tästä tein yksikertaisen johtopäätöksen, että kun verotusta pienennetään neljänneksellä ja käännetään kantaa selvästi naarasvoittoisemmaksi, niin kantaa alkaa kasvaa, vaikka se on jo Luken mukaan 4,4 /1000 ha.

    Samanlaisen yksikertaistuksen tein aloituksessa, jos kolarimäärä kasvaa 40%, niin on aika epätodennäköistä, että hirvikanta kasvaisi ainoastaan 4%.

    Hirvikolareista vain 70% päätyy riistakeskuksen riistavahinkorekisteriin. On huomattavasti helpompi laskea kolarihirvet kuin metsässä kirmaavat. Tästä voidaan päätellä, että metsästäjien jäävän kannan arviossa ja havaintoja per päivä määrissä on huomattavasti suurempia virheitä. On erittäin epätodennäköistä, että virhe metsästäjien arvioissa olisi alle 30%.

    Peoleo 11.12.2018, 10:35

    Kun metsästäjät merkitsevät havaintokorttiin päivän aikana metsästyksen yhteydessä nähdyt hirvet, miten siihen syntyy virhe? Näkevätkö väärän määrän? Miten oppisi näkemään oikean määrän?

    MJO 11.12.2018, 11:18

    Kaikki metsästäjät eivät merkitse havaintojaan.

    Planter 11.12.2018, 11:18

    Virhe voi syntyä siinä,  että nähdään, mutta ei merkitä. Ehkä joku haluaa jopa itse säätää hirvikantaa, ei muisteta, ei viitsitä, ei osata…asennne, en ole koskaan koskenut tietokoneeseen, enkä koske.  Ainakin ilmiötä on muuallakin.

    https://www.kainuunsanomat.fi/kuhmolainen/kuhmo/hirvihavainnot-tokkivat-kuhmossa/

    Havainnot vaikuttavat kanta-arvioon. Kanta-arvio vaikuttaa lupien määrään. Reaaliaikainen kanta-arvio on on ollut viiden vuoden ajan noin 20% liian pieni, siitä johtuen lupien määrä on ollut liian pieni ja hirvikanta 20 000-30 000 yli tavoitteen.

    Peoleo 11.12.2018, 12:19

    Olen pyörinyt hirvenmetsästyksessä mukana yli 40 vuotta niin metsästyksen johtajana kuin rivimiehenä ja havainnut, että hirvihavaintokorttiin merkitään joskus jopa enemmän hirviä nähdyksi kuin mitä todellisuudessa on nähty. Näin erityisesti kattavan lumipeitteen maassa ollessa. Havaintokortissa pyydetään merkitsemään nähdyt hirvet, mutta usein merkitään nähdyiksi myös ne hirvet, jotka menevät huomaamatta passiketjun läpi, mutta jättävät tuoreet jäljet lumeen. Tätä on tapahtunut kaikissa niissä hirviporukoissa, joissa olen vuosien varrella ollut mukana.

    Se, että osa porukoista jättää havaintokortin kokonaan täyttämättä tieteiskoneen pelon takia, ei merkittävästi vinouta havaintoja/päivä-indeksin käytettävyyttä. Jo nykyinen vähintään 75% kattavuus on tilastotieteellisesti riittävä. Näin ainakin minulle tilastotieteen luennoilla opetettiin.

    Mitä tulee kanta-arvioon, on nähtävissä, että mitä tiheämpi on hirvikanta, sitä alimitoitetumpi on metsästäjien jäävän kannan arvio. Ei 30% aliarvio tiheän hirvikannan vuosina näytä olevan mikään harvinaisuus. Toisaalta näyttää siltä, että todellisen hirvikannan ollessa  2 hirveä/1000ha tai alle, on metsästäjien jäävän kannan arvio aika lähellä todellista hirvikantaa. On muistettava, että jäävän kannan arvio on ainoastaan yksi niistä indekseistä, joita LUKE käyttää  todellisen hirvikannan koota arvioidessaan eikä lupien myöntö tapahdu pelkästään metsästäjien jäävän kannan arvion perusteella.

    Timppa 11.12.2018, 12:23

    Hirvihavaintoja on kirjattu aiemmin paperilomakkeisiin, jotka lähetettiin jahdin päätyttyä.  Silloin jossakin varmasti sattui, että havainnot ”arvottiin” jahdin loputtua, sen mukaan kuin muistettiin, siihen havaintokorttiin.  (Itsellä oli kyllä jo v. 2000 Exel omassa käytössä, johon merkitsin myös havaintopaikat.)  Nykyinen nettiperusteinen ajantasainen systeemi on varmasti paljon tarkempi.  Eiväthän nuo havainnot tietenkään voi kertoa kannan suuruutta, mutta mielestäni varsin tarkasti muutoksen suunnan.   Sekin kannattaa muistaa, että suuremman kannan aikana havaintoprosentti on pienempi kuin pienen kannan aikaan, jolloin hyvä koira saattaa löytää seudun ainoan hirven,  Kannan suuruus on kyllä määriteltävä muilla tavoin.

    Varsinais-Suomen tämävuotisen vähäisen lehmien kaatoprosentin arvelisin johtuvan kahdesta tekijästä.  Varmasti joissakin porukoissa tietoisesti säästetään lehmiä.  Suurempi vaikutus saattaa kuitenkin olla sillä, että edellisinä vuosina on ammuttu runsaasti lehmiä, mistä johtuen sonneja on runsaasti.  Jos porukalla on viiden aikuisen lupa, niin helposti tulee silloin saaliiksi 3 sonnia.  Vastaavasti kuuden aikuisen luvalla suhde voi kääntyä tilanteeseen 4/2.

    Joskus voi käydä niinkin, että ammutaan sarvensa pudottaneita uroksia lehminä näin loppusyksyllä.  Niin minulle kävi kerran marraskuun alkupuolella.  Oltiin ammuttu runsaasti sonneja ja piti ampua lehmä.  Jostain takaa tuli sarveton hirvi (sitä seurasi jossain kauempana vieras koira).  Katselin tarkkaan, ettei vasa seurannut ja ammuin hirven.  Ilmoitin tietysti radiolla tyytyväisenä tilanteen.  Kun kävelin hirven luo, niin piti oikaista tilanne, että kyseessä onkin sarvensa pudottanut uros.  Enhän siinä mitään syntiä tehmyt, mutta kavereita huvitti.

     

    sitolkka 11.12.2018, 12:31

    Kun saataisiin ensin se tavoite edes välillä 1-2 niin voisi sitten alkaa arvioinista puhua. Minulle ei ole selvinnyt se, millä oikeudella tämä hirvimafia pitää tavoiteluvut noin korkeina.

    A.Jalkanen 11.12.2018, 12:45

    Samaa ihmettelen kuin sitolkka. Kyllä maanomistajien pitäisi saada määrätä, kuinka paljon sorkkaeläinkarjaa heidän maillaan vaeltaa. Sama koskee muuten myös poroja pohjoisessa: laidunnus on täysin vapaata –  myös ihmisten pihoissa. Omaisuuden suojasta ei ole tietoakaan.

    MJO 11.12.2018, 12:48

    Hirviä pyydetään vähemmän, jos on enemmän susia. Hirvi kantaahan nostetaan susialueella, jolloin hirviä varataan susien ruuaksi. Turha jesse kuvitella. että hirviä tapetaan samaan tapaan susien lisääntyessä.

    Planter 11.12.2018, 14:35

    ”Kun saataisiin ensin se tavoite edes välillä 1-2 niin voisi sitten alkaa arvioinista puhua.”

    Ajattelin tässä ketjussa pysyä kannan arvioinissa ja siinä, miten paljon hirviä oikeasti on metsissä, sekin on oleellista. Jos tavoitteeksi saataisiin talvikanta 20 000 ja vähennys tehtäisiin nykyisellä kannanarvioinnilla, niin metsiin jäisi  vielä 40 000.

    ”Jo nykyinen vähintään 75% kattavuus on tilastotieteellisesti riittävä. Näin ainakin minulle tilastotieteen luennoilla opetettiin.”

    Jos samat tyypit käyttäytyvät joka vuosi samalla tavoin, niin  vielä pienempikin kattavuus riittää. Jos vaikka 20% jättää joka vuosi ilmoittamatta havainnot ja loput ilmoittavat havainnot saman kaavan mukaan kuin ennenkin, niin kannan kehityksen suunta pitäisi selvitä.

    ”On muistettava, että jäävän kannan arvio on ainoastaan yksi niistä indekseistä, joita LUKE käyttää todellisen hirvikannan koota arvioidessaan”

    Kyllä muistetaan, mutta jäävän kannan arvio ja havaintoja per metsästyspäivä ovat niitä joihin liittyy suurin epävarmuus. Esimerkiksi arvioinissa käytettävät saaliin sonni, lehmä, vasa määrät ja vasojen sukupuolijakauma ovat tarkkoja.

    Reaaliaikainen (saman vuoden) arvio perustuu suuressa määrin metsästäjiltä saatuun tietoon. Se ei sisällä tarkentavaa takaisinlaskentaa ja on sen vuoksi epätarkin.

    Se on vaan outoa, että virhe on aina samaan suuntaan ja samaa suuruusluokkaa.

    Linkin kartalle voi valita vuoden 2016 ja ruksi kohtaan ”hirvitiheys”. Karttaa klikkailemalla voi ihmetellä takaisinlaskettuja hirvitiheyksiä eri puoilla. Ne olivat silloisen tiedon mukaan laskemassa vuosikymmenen alhaisimpaan arvoonsa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

     

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 174)
1 2 3 … 11 12 13 … 16 17 18