Planterin esille tuomasta LUKEN kaaviosta ei voida vetää mitään johtopäätöstä kannan koon kehityksestä. Jos esimerkiksi vuosien 2016 ja 2017 metsästyksillä on voimakkaasti pienennetty hirvitalousalueen hirvikantaa, voi 2018 lehmäkaatojen tämän hetkinen kertymä kertoa kannan edelleen jopa pienentyvän. Toisaalta, jos -16 ja -17 vuosina kanta ei pienentynyt, ei nykyinen metsästysmäärä ole todennäköisesti pienentämässä kantaa. Päinvastoin.

Tilastot ovat osoittaneet, että saaliin rakenne kertoo kohtalaisen hyvin metsästyksen vaikutuksesta kannan koon kehitykseen. Tämäkin tosin sillä ehdolla, että pyyntilupapäätöksiin ei ole asetettu saaliin rakennetta rajoittavia ehtoja. Myös ”vakavat” suositukset heikentävät tämänkin indeksin käyttökelpoisuutta.

Pääsääntö näyttää ns. vapaassa metsästystilanteessa olevan, että mikäli aikuissaaliin naarasosuus on yli 50%, on toteutunut metsästys pienentämässä talvehtimaan jäävää hirvikantaa. Tällöin vasaosuus saaliissa myös jää alle 50%:n. Jonkin verran näyttää olevan alueellista vaihtelua valtakunnassa. Esim. Lapissa jo alle 55%:n jäävä urososuus kertoo pääsääntöisesti kannan pienentymisestä.

Miksi saaliin ikä- ja sukupuolirakenne kertoo metsästyspaineesta. Yksinkertaisesti siitä syystä, että uros sarvineen on halutuin saalis ja se voidaan ampua heti tunnistettaessa. Naaraan ampuminen on vaikeampaa, koska se voidaan ampua vasta kun on varmistuttu, että sitä ei seuraa vasaa. Nopeissa tilanteissa myös vasattomia naaraita jää edellä mainitusta syystä ampumatta.  Naaraiden osuus saaliissa kasvaa jahdin edetessä, kun urosten saanti vaikeutuu niiden määrän metsässä pienentyessä ja vasattomien naaraiden osuus vasojen ampumisen seurauksena kasvaa, joten niitä saadaan helpommin saaliiksi. Eli nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä pienempi on saaliin uros- ja vasaosuus, sitä suurempi osa metsästä olleesta hirvikannasta on saatu orteen. Edellyttäen, että metsästys on saatu toteuttaa ilman edellä mainittuja ”rajoituksia”.

Tämä näyttää pätevän myös valkohäntäpeuran metsästykseen.

Peijais puheissa mainostettu, kuinka ammutaan vain kaksoisvasoista toinen ja uroksista 5 piikkiset ja sitä pienemmät. Seuraavassa lauseessa kehutaan, miten hienoa on, kun metsissä on riistaa!

Kumma, jos noilla ehdoin jää naaraat ampumatta.

”Kartat ja raportit”taulukkokokonaisuudesta löytyy myös urosten suhteellinen osuus aikuissaaliista ,samoin vasojen kokonaissaaliista.

Hirvitalousaluekohtaisesta kannan reaaliaikaisesta verotusennusteesta puolestaan näkyy tavoitekannan rakenne (uros-naaras) ja se  kuinka alueella on onnistuttu pääsemään tavoitteeseen hirvien määrän ja kannan rakenteen suhteen.

Omalla paikkakunnallani tavoitteeseen pääsemiseksi olisi kaadettava 20 vasaa. Aikuiskiintiö(naarasvoittoinen) on jo täynnä. Saattaapi jokunen vasa jäädä juoksemaan.

Minusta pitäisi kanta pitää mahdollisimman lisääntymiskykyisenä, mutta hyvin pienenä. Vain siten saadaan pienestäkin kannasta metsästettävää. joka ilmeisesti olisi sitten hyvin vasavoittoista.

Kantatavoite vain pitäisi lainsäädännöllä asettaa johonkin alle 2 hirveä per 1000ha ja valkohäntäpeuralla kantatavoite pyöreä nolla. ellei pian saada näitä lukuja edes tavoitteeksi, niin sitten pitää koko nykyinen luparuljanssi heittä roskikseen ja siirtyä vapaaseen metsästykseen, joka tosin voisi olla, ainakin alkuun, samalla tavalla seuravetoista kuin nytkin.

Terveisin: Korpituvan Taneli