Kyllä täällä kaikki kelpaa, karsittuna tai kokopuuna. Itse myin kemerakohteita ensikertaa pystyyn n. 30 ha. Ostajan mukaan 6 cm olisi suotavaa olla rinnankorkeusmitan, jotta saanto/ kannattavuus alkasi täsmätä. Eihän muutaman sentin raipoista kuutioita kasaannu, lukua kylläkin. Jepsin kysymykseen onko kosteudella väliä, riippuu onko kauppa lämpöarvon mukaan , jolloin on. Jos taasen kuutiokaupalla, ei maanomistajalle ole väliä on kosteaa tai kuivaa.
Nimenomaan oli lämpöarvon mukaan.. Ja ei tietenkään ole taloudellisesti järkevää, mutta jos ei ole parempaa tekemistä niin. Se risu kyllä katoaisikin tosi nopeasti..
No kuutiokaupassa sitten saa niitä peittoja ilmaiseksi vai käyvätkö itse peittämässä?
Miten se meni se kosteusprosentti siinä että oliko kasa peitetty vai ei? Olisiko ollut järkevää hommata ne peitot jostain? Onko ne arvokkaita?
Itse kaatamani energiapuut on konttimitalla nykyisin mitattu ja olen ollut saantoon tyytyväinen. Ei ole peitteitä ollut, eivät hankintapuita peittele. Aikanaan Jyväskylän energia parivuotta ainakin antoi sateen liotella kaikessa rauhassa. Ei tavara sitten kuormainta oiken siitänyt, kun lehtipuu silppuuntu pätkiksi . Firmat peitepaperia kasoissaan käyttävät, konelevitys ja tavaraa painoksi päälle. Varmaankin maanomistajan lämpöarvokaupassa kannattaisi jotain edullista kevytpeitettä virennellä, mutta tuuli oman haasteensa antaa. Huonopeite saattaa laskea vedet alleen ja estää taasen poudalla tavaran kuivamisen.
Lämpöarvon mukaan mitattavasta en muuta tiedä, kuin aikanaan paikallisella Mhyllä oli toimitussopimus lämpölaitokselle. Yhdistyksen hallituksessa sadekesän jälkeen käsiteltiin asiaa, rahaa puista tuli paljon vähemmän ,kuin kuivasta tavarasta edellisen hellekesän jäljiltä. Eron suuruutta en muista, mutta yllättävän iso se kumminkin oli, koska asiaa jouduimme pohtimaan.
Kosteus ei vaikuta hintaan ainakaan MG:llä, tuoreen puun lämpöarvo on parempi isoissa laitoksissa kuin kuivan. Savukaasujen lämmönvaihdin ottaa kosteuteen menneen lämmön nykyisin talteen.
Meillä on lämpöosuuskunta, joka rakensi lämpökskuksen itselleen ja myös lämpökanaalin entiseen pannuhuoneeseen. Siellä on öljykattilat (2kpl) mukana kierrossa, joten ne saadaan huippupakkasella antamaan lisälämpöä verkkoon.
Osuuskunta hankkii omatoimisesti hakkeet, lähinnä osakkaittensa metsästä. On myös ostettu EI-osakkailta, mutta vain tarpeeseen. Haketus lähinnä urakoitsijan autohakkurilla ja kaappikuorma-autolla kuljetus. Mittaus hakekuutioina. Jokainen erä mitataan ja siitä otetaan näyte, josta otetaan tarkasti kosteus.
Laskutus asiakkaalta kilowattien mukaan, yksikköhinta sopimuksen mukaan.
Nyt kun öljyn – ja sähkön hinta on noussut voimakkaasti, tekevät aktiivisimmat osakkaat jo suorastaan tiliä omassa metsässään. Klapikaupan on jo innokkaimmat lopettaneet kannattamattomana. Omia hakkuukoneita käyttävät muutamat ”isännät”. Aika monella on hakkurikin hankittuna, mutta etupäässä se yksi osakas on urakoinut haketuksen ja kuljetuksen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.