Keskustelut Metsänhoito Mikä puiden kaadossa oikein vaivaa nykyajan ihmisiä?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)
  • Mikä puiden kaadossa oikein vaivaa nykyajan ihmisiä?

    Olen nähnyt nuo Padasjoen lehtikuuset. Ne ovat aivan karmean näköisiä ja oikeasti vaarallisia. Omalla paikkunnallani on vastaava koivukuja, josta on tuulella kaatunut jo useampia puita. Pari vuotta sitten oli parista sekunnista kiinni, ettei jalankulkija kuollut tielle rojahtaneen koivun alle. Siitä huolimatta puut ovat edelleen pystyssä, ja mm. koululaiset kulkevat tietä pitkin kouluun. Jollekin ihmisille lahot puut ovat tärkeämpiä kuin ihmiset.

    https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2432963

  • Jätkä

    Lehtikuuset eivät ole läheskään aina lahoja. Vanhat koivut ovat lähes aina lahoja.

    Silti kannattaa tosissaan harkita tuollaisten puiden pitämistä – Onko siinä järkeä vai ei?

    Visakallo

    Näistä lehtikuusista on putoillut oksia tielle ja ihmisten pääälle. Karmean näköinen puurivi, koska puut ovat olleet liian kauan hyvin lähellä toisiaan.

    Metsäkupsa

    Maailma on sillä mallilla,että epäilen osan ihmisistä luulevan,että puu ovat ikuisia,eikä mitään vanhaa puustoa anneta poistaa.Ainakin monissa kaupungeissa löytyy joukko ihmisiä vastustamaan lahohkon puustorivistön uusimista useimmiten.Nykyisin ihmiset vieraantuneet usein tavallisesta elämästä ja luonnon kierron ymmärtäminen on jäänyt somemaailman jalkoihin.

    pikkutukki

    Sama ilmiö monessa muussa . Jonkun pitää kuolla , sitten lahot puut poistetaan . Jonkun pitää kuolla , sitten tiet sorastetaan . Esimerkkejä varmaan paljon eri asioista . Yksityinen ihminen usein ennakoi ja korjaa asian , mutta yhteisöillä ei , vastuu katoaa jonnekin , eikä asioita hoideta kunnolla !

    Kuitupuunkasvattaja

    Lehtikuusi ei ehkä ole laho, mutta lehtikuusella on todella hauraat oksat. Oksan momentti (voima x varsi) runkoa vastaan voi olla myös kohtalokkaan suuri, koska oksa on usein pitkä ja lähes kohtisuoraan rungosta. Koivulla oksisto on usein muodoltaan erilainen ja terve koivu saattaa olla myrskyssä jopa kestävämpi kuin terve lehtikuusi.

    Jos tie olisi edelleenkin kartanon yksityistie, olisi ongelma toisenlainen. Korvausvastuu vahinkotilanteessa saattaisi silti olla taajaman lähellä yksityistielläkin puiden omistajaa kohtaan velvoittava.

    Nimetön

    Somessa vasta harmiteltiin Jyväskylän likellä aukkohakkuuta jonka läpi kulki jonkulainen luonnopolku mitä luonnossa liikkujat käyttivät. Paljon kouluja käynyt vasta eläköitynyt kuntoilija arveli että 10000vuoden päästä maisema on ennallaan. Kyseinen henkilö oli työuransa paperikoneen valmistajan alihankkijalla. Monelta suhteellisuudentaju puuttuu tykkänään.

    Gla

    Ei pelkästään museovirasto halua museoida asioita, moni muu on samaa mieltä. esimerkkinä maaseudun alueet, jotka on merkattu maisemallisesti arvokkaiksi ja jonne siksi voi olla vaikeata saada rakennuslupaa. Sitä nuo ei tajua, että kyse on ihmiskulttuurista, mikä syntyy ihmisen elämästä. Eri aikoina eletään eri tavoin, mutta jotkut lyhytnäköisyydessään ottavat oikeudekseen pysäyttää ajankulun nykyhetkeen.

    Rane2

    Kun katsoo jutun linkistä aukeavaa karttaa huomaa että ei vain Suomi ja Ruotsi ole huomattavasti metsäisempiä kuin 100 vuotta sitten vaan koko Euroopassa metsien (tumman vihreä väri)määrä on lisääntynyt.Puita riittää kyllä kaadettavaksi.(Siirtele väliviivaa edestakaisin niin eron huomaa helposti.)

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.222198

    Perassic Park

    Yleensä innokkaimmat suojelijat ovat niitä joita itseä suojelu ei koske.

    Kuten kulttuurimaiseman, myös vanhojen rakennusten suojelu on yleensä totaalinen miina omistajalleen.

    Esim vanhat maakuntien  liikerakennukset ovat todella vaikeita saada järkevään käyttöön, jos vaikka pankkikonttori on lopettanut.  Kulut hakkaavat, mutta järkevää käyttäjää ei kerta kaikkiaan löydy. Siihen päälle asemakaavaan mätkäistään SR= suojeltu rakennus -status. Tällöin alkaa omistamisen iloa piisata jo kohtuuttomasti.

    Visakallo

    On jotenkin surkuhupaisaa, että täälläkin kunta joutuu hakemaan itseltään maisematyölupaa suoraan omistamansa kuusikon harventamiseen. Toista metsäkuviota vasten olevan kuusikon harventaminen kun ei oikein paljon maisemaa muuta!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 15)