Keskustelut Metsänomistus Mikä on tärkein metsän tuottama hyöty metsänomistajille?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)
  • Mikä on tärkein metsän tuottama hyöty metsänomistajille?

    ”Puuntuotanto on metsänomistajille tärkein metsän tuottama hyöty eli ekosysteemipalvelu. Maanomistajat tunnistavat myös muita hyötyjä – muun muassa marjastuksen, ulkoilun ja maiseman – mutta puuntuotanto on tärkein, eivätkä muut ekosysteemipalvelut saa sitä häiritä, Pellervon taloustutkimuksen, Metsäntutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimuksesta selviää.”

    Yllättäen puuntuotanto on tärkein muillekin kuin puuntuottajille.

    Tuskin kenellekään on yllätys se, että metsästystä (lähes tappava loinen) ei ole mainittu hyödyksi, mutta jopa marjastus ja ulkoilu eivät saa häiritä puuntuotantoa.

  • Gla

    Minusta on hienoa, että pörssimaailman kvartaalimeininki ei ole metsässä vielä yleistynyt.

    Vaikka omistaja ei uudistamaansa 50 ha aluetta saisikaan hakata, sijoitetun pääoman ja kuvion arvon kehityksen kannalta ratkaisu oli varmasti hyvä. Tilannetta ei kannata pilata kasvattamalla sitä liian tiheänä ja sitten ajattaa motoa vioittamaan nuorta puustoa tilanteessa, jossa alusta alkaen itse saa metsää suunnitelmallisesti hoitaa.

    jees h-valta

    Minulle taas alusta alkaen on ollut selvää että vuosittain pitää metsästä myös tuloa tulla. Onko se sitten kvarttaaleittain tahi kokovuosi mutta ehkä hinnantarkistussopparit hiukan rytmittääkin vuotta. Tuppaa nimittäin tuota menoakin vuosittain aiheuttamaan.
    Tällekkin vuodelle pitäisi vielä toteutua kolme energiapuukauppaa ja yksi päätehakkuuala.

    Gla

    Minä taas hyväksyn sen, että tuloja tulee aikanaan. Ja vaikka keskimääräistä omistajaa olenkin 20 vuotta nuorempi, kaikilta kuvioilta ei ehkä tule koskaan. Tärkeämpää kuin kassavirran jatkuvuus on toiminnan kannattavuus. Jatkuvuutta koitan parantaa hehtaareilla, mutta näin palkansaajana silläkin saralla on aikaa kiiruhtaa hitaasti. Velan määrän kun pidän kurissa, vastoin vallitsevaa nuorisomuotia.

    jees h-valta

    Palkansaajahan tässä myös ollaan mutta en kyllä käy töissä rahoittaakseni sillä metsätaloutta ikäänkuin kalliina harrastuksena. Mielestäni silloin ollaan jo todella metsässä!
    Jos nyt uudistan lahovikaisia kuusikoitani nopeakasvuiselle lehtipuulle huolehdin mielestäni molemmista paremmin. Kassavirta pelaa ja tuotto säilyy parempana kuin lahopaskaa kasvattamalla.
    Nyt terveellä lehtipuun kierrolla kerkeän ehkä vielä samoihin kuusikon päätehakkuualoihin kierrättää lehtipuun päätehakkuunkin.
    Tervehdytän samalla metsää ja parannan ravinteisuutta.
    Näitä männiköitä sitten siinä sivussa eri ikäluokkia myös kierrättäen. Paljon kuutioita vuodessa myytyä takaa hyvän rahan liikkuvuuden ja tuotto ei ole mitenkään siitä kuviosta ainakaan pois tai huono.

    Gla

    Sekoitit pari asiaa. Lehtipuulle uudistamisessa ei ole mitään vikaa. Eikä kassavirran hitaus tarkoita kallista harrastusta. Tietysti sidotun pääoman määrä kasvaa, mutta sehän on muutenkin tavoitteena useimmilla kun puustopääomaa pyritään kasvattamaan.

    Me taidetaan olla suunnilleen samanikäisiä. Jos tavoiteena on päätehakata nyt uudistettava koivikko, en kyllä valitsisi tiheikkökasvatusta menetelmäksi. Vaikka toisaalta, voihan sopivasti metsätöitä tekemällä hyvinkin elää satavuotiaaksi. Viime viikonloppunakin paino putosi 2-3 kg, vaikka nestettä meni 4-5 litraa/päivä.

    metsänvartija

    Metsäkupsan kanssa samoilla linjoilla.

    Aina on löytynyt töitä ja rahaa. Metsätyössä yhdistää retkeilyn ja luonnossa olemisen. Ei työaikalakeja eli vapaus.

    Vapaus olla ja tehdä sitä mistä pitää.

    Metsässä on tilaa olla rauhassa ja luonto on Suomessa puhdasta.

    Solisevat kevät purot, kesäaamut, syksyinen utu, ensilumi metsälammen rannalla, kestohanget, syyspimeän kietoutuva hämärä taimikossa, sissiteltan lämpö ja turva metsässä…

    jees h-valta

    Glalle: En ole erityisesti lehtipuulle valinnut tiheikkökasvatusta.
    Vaan päävaltapuuna noissa e-puukohteissa on kyllä mänty muilla luonnon lisukkeilla varustettuna.
    Lehtipuu kasvaa istutettuna minulla jopa harvassa eli kolmen metrin istutusvälillä. Noissa joita kuusikkojen tilalle kasvattelen.
    Noissa männylle alunperin suunnitelluissa (muiden pääasiassa kasvattamia) usein vain parhaiten on valinnaisvarustusta juuri lehtipuusta.
    Mutta sehän aika paljon siitä havupuun päältä lähtee ja vain aukkokohtiin jää lehtipuu.
    Enkä kasvata tiheikköasennossa yhtään pidempään kun se alkaa kelvata ostajalle e-puukaupan kohteeksi.
    Ja uskon sen jälkeisen kyllä olevan vähintäänkin riittävän harvaa nopeaan päätehakkuukasvuun. Joka voi mennä vielä ainakin kaksivaiheiseksi eli lehtipuu ensin pois.

    jees h-valta

    Glakin varmaan reuhunnut istutushommissa. Mutta uutena huomiona muillekkin varoitukseksi ettei noita mäkäröitäkään kannata ihan antaa ihoa rikki kauheasti syödä. Itselle aiheutti sen joku myrkky hiukan ongelmia ja kipuja rintakehään. Ilmeisesti sisäelimet eivät aivan pystyneet sen myrkkyjä käsittelemään ja teki lihastulehduksen pahemman kaulanalueen syöntikohdan alapuolelle.

    Gla

    Viikonloppuna jo pelkkä kuumuus saattoi aiheuttaa oireita.

    Itse käytän pitkähihaista ja korkeakauluksista puseroa helteelläkin. Urheilukaupasta löytyy esim. juoksulenkeille tarkoitettua ohuesta, mutta suht tiiviistä kankaasta tehtyjä pukuja. Toimii tosi hyvin metsässä, kun valitsee vaalean värin, jota aurinko ei kuumenna. Lisäksi ei haittaa, vaikka vaatteet ovat hiestä märkänä. Hyttysmyrkkyä vielä vaatteisiin. Lapsille tarkoitettu tavarakin (esim. OFF Kids Aloe vera) toimii hyvin ja pitäisi olla vähemmän haitallista, kun ihollekin sitä kuitenkin tulee laitettua.

    Taannoisessa makasiinissa eräs metsäpalveluyrittäjä sanoi suosivansa suunnitusvaatteita. Itse en pidä niitä kuuman kelin vaatteina, koska kangas on liian harvaa ja kaula-aukko avara. Sateella tilanne on toinen. Mutta hänellä onkin työtahti aivan eri luokkaa kuin minulla, joten suoraa vertailua ei voi tehdä.

    jees h-valta

    Pidänpä kyllä mielessä Glan vinkit. Kyllä sitä kantapäätuntumaltakin jo alkoi käsittää ettei se kuumuus paljon pahene vaikka hiukan takkia jo heittikin viimeisenä istutuspäivänä päälle. Juomalla se kompensoitiin. Mutta se vahinko oli silloin jo käynyt kun kaikki syötävät kohdat joihin kevyen paidan puolesta pääsi kiinni oli syöty. Ja kun ei aivan muina keväinä ole vastaaviin olosuhteisiin vielä tutustunut. Uuutta oppia tuli jälleen.
    Punkkikin oli jälleen iholla kiinni ja se reikä paraneekin sitten vasta viikkojen kuluessa. Tekee niin pätevän poteron että kestää arpeutua monta viikkoa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 32)