Keskustelut Metsänhoito Mikä on mielestäsi hirvituho?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 38)
  • Mikä on mielestäsi hirvituho?

    Täällä käydyissä hirvituhokeskusteluissa on mielestäni ilmennyt erilaisia käsityksiä siitä, mikä on metsän hirvituho. Henkilökohtaisesti en laske tuhoksi satunnaisia ja vain yksittäisiä hirven katkomia tai syömiä puita. Minulle hirvituho tarkoittaa metsäkuvion puulajin, eli yleisimmin männikön ja rauduskoivikon vaihtumista huonolaatuiseksi hieskoivikoksi. Muutaman aarin alat voi vielä laskea luonnon monimuotoisuuden piikkiin, mutta puolesta hehtaarista ylöspäin ei. Mitä mieltä te toiset olette?

  • mehtäukko

    Onhan se noinkin.

    Toisaalta jos olen siihen alle puolen hehtaarin tilkkuunkin tehnyt työlään uudistamisoperaation ostopanoksilla ja työllä,  tuimasti laskua pukkaisin sorkkakarjan hallitsijalle.

    jees h-valta

    Jos olen aikanaan maksanut esim. hybridihaavan taimesta taimisuojineen lähes 1,50 euroa/kpl en ole samaa mieltä etteikö yksittäinen puukin kuuluisi korvata. Ja todella laskea yksittäin mukaan hirvituhoon vaikka vieressä kasvaisi mitä tahansa puuta. Muuten olen samaa mieltä aloittajan kanssa kyllä vaikka en nyt tiedä sitten kuinka huonoksi hieskoivun voi laskea esim. rehevän kasvupaikan puuna.

    Visakallo

    Minä taidan tietää. Hirvituhoalueilla myös ne hieskoivut ovat hirvien moneen kertaan riipimiä ja katkomia, joten niistä ei aina tahdo tulla edes kuitua.

    Jätkä

    Kyllä Jeessille pitää korvata yksittäinenkin Hybridihaapa, jos sen hirvet ovat raiskanneet. Jos omavastuu on muutaman satasen, niin senhän voi omavastuusta vähentää sen 1,5 €.

    Mielestäni hieskoivikkokin paikkaa hirvien raateleman alueen, jos siihen kuitupuusta tulee riittävä runkoluku.

    Ei hirvien nyppimät satunnaiset puut ole oikeasti maininnan arvoisia, mutta hirvet pitäisi suomen metsistä hävittää kokonaan pois.

    Planter

    Riistavahinkolaissa määritellään korvattava hirvieläinvahinko:

    Riistavahinkolaki

    3 §
    Hirvieläinvahingot
    3) metsävahinkona korvataan metsälle ja metsänviljelyaineistolle aiheutunut vahinko.

    19 §
    Taimikon ja sitä varttuneemman puuston korvaaminen

    Taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon katsotaan alentuneen merkittävästi, jos vahinkoalueella on yksi tai useampi vähintään 0,1 hehtaarin suuruinen yhtenäinen hirvieläimen vahingoittamien puiden alue.

    Metsuri motokuski

    Minusta hirvituho on yhdenkin arvopuun taimen tuhoaminen. Se on sitten jo eriasia minkälainen tuho on niin merkittävä että se aiheuttaa korvaustoimenpiteitä. Tuntuu siltä että nykyinen korvausraja on liian suuri. Lupamaksuja käytetään muuhunkin kuin hirvivahinkojen korvaukseen, joka minusta on väärin.

    mehänpoika

    Mielestäni hirvieläimen aiheuttama vahinko kasvatettavalle puustolle on hirvituho silloin, kun hirvieläinten metsästys on sidottu myönnettäviin pyyntilupiin. Siis, jos hirvenmetsästys perustuisi pyyntiluvista vapaaseen metsästykseen, olisi silloin mahdollisesti sattuva hirvieläintenkin aiheuttama tuho selkeästi luonnon aiheuttama.

    Nykyisin vähemmän selkeitä luonnontuhoja metsässä ovat esim. myrskytuho, metsäpalo ja hyönteistuho. Niissä on monesti syyllisenä useita vuosikymmeniä jatkunut liian tiheänä pidetty hirvikanta sekä sen tuhoista johtuneet puulajivalintaongelmat. Nämäkin metsätuhot lienevät entistä enemmän yksisilmäisen hirvipolitiikan tulosta, eli hirvituhoa.

    Metsäkupsa

    Oma kantani on,että muutamakin aari tuhottua taimikkoa on liikaa.Olen pyrkinyt metsän pitämään hyvässä kunnossa läpeensä ja itse olen mielestäni sen verran pientilallinen,että siellä täällä puolihehtaari ”kesanto”syötyjä kuvioita sydäntäkin särkee.Usein tuhokuvio on huonon hoidon ja hirvien laiduntamisen summa,joita ostotiloilta väliin kylkijäisinä riesaksi saa.

    Gla

    Planterin mainitsema laki on hyvä yhtenäisten vahinkojen osalta. Silloin, kun syötyjen puiden määrä alkaa vaikuttaa tukkiprosenttiin, puhutaan mielestäni vahingoittuneesta alasta.

    Toisaalta vahinkoa aiheutuu myös silloin, kun uudistamisvaiheessa tai taimikon harvennuksessa puulajivalinta kohdistuu uhkan tai toteutuneen vahingon takia kuuseen, vaikka koivu tai mänty olisi parempi valinta.

    Planter

    Valtion metsien inventointiohjelma (VMI) käyttää erilaisia tuholuokkia. Mielestäni VMI:n pitäisi ohjata hirvikannan säätelyä.  Jatkuvasti inventoitavat 60 000 koealaa antavat oikean kuvan hirvituhoista, niiden kehityksestä ja vaikutuksesta.

    Esimerkiksi Etelä-Suomessa ei ole koskaan aikaisemmin ollut kuusi valtapuulajina. Ilmastonmuutos vaatisi siirtymistä päinvastoin kuusesta mäntyyn ja koivuun, mutta hirvi pistää kuusettamaan.

    Maksetut hirvituhokorvaukset eivät kerro totuutta tilanteesta, koska korvaussysteemiä muutetaan jatkuvasti ja sen perusteella näyttää, että tuhot olisivat pudonneet kymmenenteen osaan, vaikka VMI mukaan tuhot eivät ole vähentyneet.

    Muutenkin olisi aika erikoista, että tuhot vähenisivät, kun hirvikanta kasvaa.

    http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/Tiedostot2016/Hirvituhot_VMI-tulosten_perusteella.pdf

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 38)