› Keskustelut › Metsänhoito › Mikä on luonnontilainen?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 44)
1 2 3 4 5

  • Mikä on luonnontilainen?

    Lähetetty: 9.3.2021, 09:56

    Merkitty: 

    Tuolla toisessa keskustelussa oleva keskustelu puronvarsista herätti uudelleen aikanaan askarruttaneen kysymyksen luonnontilaisuudesta. Mitä se on ja miten sitä ylläpidetään?

    Oma havaintoni on, että käsitteet luonnontilainen ja luonnonkaunis sekoittuvat pahasti. Kaiken lisäksi kauneus on katsojan silmässä. Toisen mielestä ryteköitynyt puronvarsi on luonnontilainen, joka tarjoaa loistavan elinympäristön pikkulinnuille yms. ja on siten luonnonkaunis. Toiselle se taas on ryteikkö.

    Luonnontilaisuuden vaatimus vaihtelee juurikin tämän luonnonkaunis käsitteen ja arvostuksen mukaan. Aika vastikään viljely- tai laidunnusmaana ollut metsä kelpaa luonnontilaiseksi, kunhan siinä on tiettyjä esteettisiä piirteitä. Jostain syystä sitten avohakattu metsä, joka sinällään on saanut kehittyä luonnontilaisesti, ei kelpaa luonnontilaiseksi, koska se on metsätalouden toimesta hakattu.

    Noin loogisesti ajatellen luonnontila on mistä tahansa lähtötilasta saavutettavissa, jos alue saa kehittyä ilman ihmisen vaikutusta. Kuinka kauan pitää olla edellisestä ihmisen toimenpiteestä?

    PS. nuo puronvarsihaasteethan liittyvät paljon siihen, että puronvarsimetsä on jätetty liian kapeaksi. Asiaa pitäisi lähestyä ennemminkin metson soidinalueen tapaan kuin suoraviivainen puronvarren jättäminen hakkuiden ulkopuolelle. Eli hakkuun voisi ulottaa puroon asti, kun pidetään huoli, ettei puronvarsi ole kovin pitkältä matkalta kerrallaan aukeana. Vastaavasti valtaosalla puronvartta on puronvarren kulissimetsää laajempi suoja-alue.

    Tekijä
    isaskar keturi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 9.3.2021, 10:08

    Asiasta voi kinata loputtimiin, kun keskiajalla on pappilan perämetsää harsittu ja sen jälkeen metsä on saanut olla koskemattomana.

    Minusta luonnontilainen on sitä, että alue on saanut kehittyä luontaisesti sellaiseen tilaan, jossa ihmisen vaikutus ei suoranaisesti (enää) vaikuta metsän kehitykseen, vaan metsä uudistuu, kasvaa ja kuolee luontaisesti ja tämä kokonaisuus on tasapainossa. Talousmetsässähän näin ei tapahdu, koska ihminen ohjaa puuston kehitystä. Jos vaikka ensiharvennettu metsä jätetään hoitamatta, kestää todella pitkään, ennen kuin metsä alkaa kuolla itsestään, tilalle kasvaa luontaista puustoa ja puuston uudistuminen ja poistuma ovat tasapainossa. Toki vaihtelua tässäkin tapahtuu tuhojen yms. kautta, mutta eipä asiaa voikaan vuositasolla tarkastella.

     

    isaskar keturi 9.3.2021, 10:19

    Glan on pääasiassa samoilla linjoilla. Siksipä kummastuttaa keskustelu ”luonnontila on ikuisesti menetetty”?!? Miten se voi olla menetetty, koska tulevaisuus ratkaisee, onko alue luonnontilainen.

    En väittänytkään, että talousmetsä olisi luonnontilainen – ei ainakaan minulla.

    Gla ei vastannut siihen keskeiseen kysymykseen, kuinka kauan pitää olla edellisestä toimenpiteestä? Onko muita (objektiivisia) kriteereitä luonnontilaisuuden määrittelyyn.

    A.Jalkanen 9.3.2021, 10:19

    Oikein hyvä kysymys, ja tätä rajanvetoa joudutaan tekemään monesti. Kun olin vuosia sitten  Tapion ja Metsätieteellisen seuran metsäbiologien yhteisellä retkellä Venäjän Paanajärvellä, niin Oulangan tutkimusasemalla meille kerrottiin, että luonnontilaisia metsiä ette tule siellä näkemään. Totta, Paanajärven rannat ovat olleet suomalaisasutuksen piirissä. Matkalla sinne näimme kuitenkin vaikeakulkuisia alueita, jotka näyttivät olleen pitkään hakkuiden ulkopuolella ja hyvinkin ”luonnontilaisen kaltaisia”. Meillä Suomessa sellaiset paikat kuin Värriön luonnonpuisto jossa metsätaloutta ei ole oikeastaan koskaan harjoitettu voitanee katsoa alkuperäisiksi luonnonmetsiksi, mutta sielläkin ihminen vaikuttaa kaukokulkeuman kautta ilman laatuun sekä porotalous maisemaan ja kasvillisuuteen.

    Sertien ja lakien määräysten mukaan joudutaan tällä hetkellä toimimaan, mutta nämä ovat ihmisen näkemys hyvästä, ja ne saattavat muuttua, kun uutta tietoa tulee. FSC:n mielestä metsällä on suuri suojeluarvo jo kun sen lahopuun määrä ylittää tietyn kynnysarvon ja alueen laajuus on riittävän suuri. Lieneekö Greenpeacella muitakin kriteereitä HCV-kartoituksissaan?

    Metsäkupsa 9.3.2021, 10:27

    Erään tilani halki kulkee ”luonnontilainen puro”, joka rajoittaa aikanaan hakkuita paljonkin. Todellisuudessa lampea ovat ainakin metrin laskeneet viljelyksien takia, vanhoita kartoista sen sen hyvin huomaa. Vesi on maa-ainekset kiviä myöten viennyt, jos valoa saisi, niin uskoakseni paljon eläväisemmäksi tulisi. Kuusikko nyt täysin pimentää, kun aikanaan tuulen tuiverrettavaksi suojakaista kivikkoriutan päälle jää, lopputuloksen voi arvata.

    Gla 9.3.2021, 10:49

    ”Gla ei vastannut siihen keskeiseen kysymykseen, kuinka kauan pitää olla edellisestä toimenpiteestä?”

    Aika ei ole kiinnostava asia, vaan luonnon kehityskulku. Sen nopeus riippuu kasvupaikasta (rehevyys, lämpösumma yms.) ja lähtökohdasta.

     

    Timppa 9.3.2021, 10:50

    Näin kirjoittaa Metsäkeskus:

    Metsälain mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen edellytetään aina olevan luonnontilaisia
    tai luonnontilaisen kaltaisia, erottuvan ympäröivästä metsäluonnosta selvästi ja olevan
    pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä.

    pienvesien välittömässä lähiympäristössä
    veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja
    pienilmasto.
    Ohjeet ovat mielestäni selvät.  Jos esimerkiksi kuusikossa on puro, mutta puusto on samanlaista, niin minä ainakin lukisin noita ohjeita niin, ettei kyse ole 10 §:n kohteesta.

    isaskar keturi 9.3.2021, 10:58

    ”Aika ei ole kiinnostava asia, vaan luonnon kehityskulku. Sen nopeus riippuu kasvupaikasta ja lähtökohdasta.” päätyy loogiseen umpikujaan, koska tällä kriteerillä lähes mikä tahansa paikka on luonnontilainen, koska ihmisen vaikutus ei ole metsässä missään jatkuvaa. Ajalla on se merkitys, että luonnontilaisuutta (tai sen kaltaisuutta) yleisesti kuitenkin arvioidaan sen perusteella, että milloin voidaan katsoa, että edellisen toimenpiteen vaikutus ei ole enää kohteen tilan kannalta merkityksellinen. Samaan tilaan olisi voitu päätyä myös ”luonnollisista lähtökohdista”.

    Yksinkertainen määritelmä asialle (luonnontilaisuudelle) olisi se, että kohde vain päätetään jättää toimenpiteiden ulkopuolelle, jolloin se on jatkossa luonnonprosessien armoilla ja siten luonnontilainen, riippumatta tämän hetken tilanteesta.

    hemputtaja 9.3.2021, 11:09

    Voi tuota ”luonnontilaisuutta” katsella toisestakin kulmasta eli niin, että kaikki on luontoa, vaikka edes kantovesoja ei näy ja maa käännetty nurin.

    Olen silmäillyt kunnioitettavaa pläjäystä ”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018. Luontotyyppien punainen kirja. Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöministeriö. Helsinki 2018″. Mielestäni yksi sen perusvirheistä oli joidenkin laaja-alaisten luontotyyppien hylkäys. Esim. ojitetut suot tipautettiin arvioinnista ulos, kuten muitakin hoidettuja alueita. Aikamoinen pinta-ala pois nuin vain.

    Toisaalta jo tööttäyksen alanimi ”Luontotyyppien punainen kirja” vihjaa teoksen lähtöasetelman, että toimintaperiaate ei ole yllätys. Myönnän ja epäilen, että käytetty – ja ulkomailta lainattu – luokitustapa ei oikein sopinut hoidettujen alueiden arviointiin.

    ChesterC 9.3.2021, 11:33

    ”Ohjeet ovat mielestäni selvät.  Jos esimerkiksi kuusikossa on puro, mutta puusto on samanlaista, niin minä ainakin lukisin noita ohjeita niin, ettei kyse ole 10 §:n kohteesta.”

    Jos puronvarsi on hoidettua kuusikkoa,niin se ei ole 10§ kohde. Jos taas puronvarren puusto kerroksellista ja luonnontilaisen kaltaista se on 10§.  Puro sinällään katsotaan ympäristöstään selvästi erottuvaksi ja se taas määrää ympäröivän puuston kuuluvan kohteeseen, vaikka purosta 200 metriä olisikin samanlaista puustoa.

    Rane 9.3.2021, 11:42

    ”Jos puronvarsi on hoidettua kuusikkoa,niin se ei ole 10§ kohde. Jos taas puronvarren puusto kerroksellista ja luonnontilaisen kaltaista se on 10§.  Puro sinällään katsotaan ympäristöstään selvästi erottuvaksi ja se taas määrää ympäröivän puuston kuuluvan kohteeseen, vaikka purosta 200 metriä olisikin samanlaista puustoa.”

    Ensimmäinen ja viimeinen lause ovat ristiriidassa keskenään mutta oletettavasti viimeinen on määräävämpi perustuen pyrkimykseen aiheuttaa mahdollisimman suuri luonnonsuojelullinen haitta?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 44)
1 2 3 4 5