› Keskustelut › Metsänhoito › Mikä on järkevin harvennustiheys ?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 101)
1 2 3 … 8 9 10 11

  • Mikä on järkevin harvennustiheys ?

    Lähetetty: 29.7.2023, 10:47

    Merkitty: 

    Kun ajatellaan ammattitaitoisesti ja järkevästi, ensiharvennetussa metsässä tärkeintä on vihreän latvuksen määrä ja valtapuiden elinvoima. Jos ne ovat kunnossa, harvennuksen jälkeinen kasvu on hyvä.
    Toinen tärkeä kriteeri on se, miten nopeasti ylitiheys alkaa taas kurittaa metsää harvennuksen jälkeen. Tiedämme, että suositeltu nykyinen 900 kpl/ha EH- tiheys merkitsee vain 3,6 m puuväliä, mikä ei edistä tuuhean ja voimakkaan latvuston kasvattamista EH:n jälkeen kuin pari vuotta.
    Jos puuväli on 4 metriä (625 kpl/ha) voidaan pitkälatvuksista metsää kasvattaa 6-10 v ennen kuin latvusto taas alkaa karsiutua ylitiheyden ja valon puutteen takia.
    Pitkälatvuksiset, voimakkaat ja terveet valtapuut ovat metsänkasvatuksen kannattavuuden perusta. Nykyiset harvennusohjeet tukevat tätä tavoitetta heikosti. Varttunut kasvatusmetsä vaatii runkojen järeyttämiseen 400 kpl /ha tiheyden (puuväli 5 m), mitä valitettavasti toteutetaan ylen harvoin.
    Kaikki alkaa jo istutustiheydestä. 1200 kpl/ha (3 m puuväli) tuottaa paljon voimakkaampia ja nopeammin paksunevia taimia jo 4-6 m pituisena kuin 1800 kpl/ha (2.3 m puuväli).
    Jos ymmärrämme kasvattaa taimikon ja nuoren metsän täysipitkällä latvustolla ja varttuneen metsän yli puolet pituudestaan vihreänä, joudumme poikkeamaan yleisistä harvennussuosituksista, mutta saamme paljon terveemmän, tuhokestävän ja kannattavamman metsän (tukkiprosentti ainakin 2 x parempi) kokonaiskasvun yhtään kärsimättä.
    Tällaisessa metsässä myös kiertoaikaa voi kannattavasti ja hyvän kasvun vallitessa jatkaa jopa vuosikymmeniä.
    Tämä kuitenkin vaatii latvuksen sulkeudutta valtapuiden harventamisen (rahakkaalla !) ns. superharvennuksella alta päin 200 runkoon/ha (7 m puuväli) riittävän puukohtaisen kasvutilan ja valon saannin vuoksi.
    Tällä menetelmällä voimme lykätä kallista, työlästä ja stressaavaa uudistamista pitkälle eteenpäin eli jopa toiselle vuosisadalle.

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 1.8.2023, 07:20

    Se korpityyppi täytyy olla ravinteikas, koska siinä kasvoi aikaisemminkin hyvin järeä ja nopeakasvuinen kuusikko. Turvekerros on paksu ja paikoitellen ”pohjaton”, eli alue on joskus kauan sitten ollut järveä. Kannonnosto sujui helposti, koska juuret olivat aivan pinnassa, eikä yhtään kiveä ollut. Piti vain olla tarkkana, että koneet pysyivät ”pinnalla”.

    Jovain 1.8.2023, 07:55

    Tiedä sitten auttaako kehuskelu metsien kasvusta ja tuotosta, enemmän olisin huolissani metsien tilasta. Se on aivan muuta mitä täällä annetaan ymmärtää. Kannattaa olla varovainen, sillä esim ulkoistaminen tallin takana tuntuu olevan aika rajua. Saa mutterit kyytiä, siinä on vaan se vaara, että menee koko kalusto.

    R.Ranta 1.8.2023, 10:33

    Positiivisista kasvukokemuksista varmaan on mukavampi kertoa ja nuorissa puustoissa muutos näkyy. Minäkään en Lapin metsiä pariin kesään ehtinyt käydä kiertelemässä ja ihan aidosti tunnelma oli tosi myönteinen. Sielläkin nuorissa metsissä muutos nosti mielialaa niin, että innolla sitä muillekin kertoo.

    Totuus on kuitenkin se, että pitkä on puulla elinkaari, jopa hyvissä olosuhteissa ja siksi sitä korkoakin joutuu pohtimaan.

    ”Vaikka kuolisit huomenna, istuta silti omenapuu.”

    Rukopiikki 1.8.2023, 11:01

    Umpeenkasvaneiden järvien turve on usein ravinteikasta ja multavaa. Siinä on vähän sitä järven mutaa ja vesikasvillisuutta. Vesikasvillisuuden jäänteet löytyvät sieltä turpeesta kun tarkkaan katsoo.

    Rukopiikki 1.8.2023, 11:04

    Lappi on laaja alue ja esim. Rovaniemen ja Inarin metsien vertailu ei ole erityisen mielekästä. Lämpösumma on hyvä tieto. Rovaniemellä Kemijokivarressa on lämpösummia joita löytyy Kainuusta. Kuitenkin kun lähtee Rovaniemeltä pohjoiseenpäin, niin lämpösummat alkaa äkkiä pudota.

    pihkatappi 1.8.2023, 17:09

    Tai jos menee Kemijokivarresta eteläänkin 20 km.

    Mt pohjan männiköissä omasta mielestä riittävään laatuun pääseminen on tärkein tavoite. Jos jokaisen männyn tyvellä on yli 6 sentin vahvuista oksaa, peli on menetetty, ei harvennusta vaan kasvatus suoraan päätehakkuuseen. Tuohon pääsee, kun harventaa liian innokkaasti taimikkoa. Muilla puulajeilla ei vastaavaa ongelmaa juuri ole. Harvennuksessa voi miettiä, paljonko niitä tulevaisuuden tukkirunkoa on ja harvennusmallin sovellusta siltä pohjalta. Toki realismia on, että korkeintaan 1200 runkoa mahtuu tukiksi hehtaarilla.

    pihkatappi 1.8.2023, 17:55

    Pitää vielä palata Kaihuan vaaralle tässä säikeessä. Näkyy nimittäin meidän tilalle joen takaa ja yksittäisenä vaarana on komia. Onhan tuolla kerran retkeiltykin, ja nyt tuli hyvä syy käydä katsomassa Reiman tilanhoitoa, opintomatka. En ota kuvia ja noudatan jokamiehenoikeuksia.

    Visakallo 1.8.2023, 18:36

    Minun harras toiveeni on aina ollut, että ne, joille metsillä on selkeä taloudellinen merkitys, saisivat tehdä työtänsä rauhassa ilman turhaa syyllistämistä ja ylimääräisiä velvoitteita. Taas ne, jotka haluavat suojella metsänsä, heille annettaisiin siihen aito mahdollisuus kohtuullisine korvauksineen. Mennyt neljä vuotta meni metsistä ymmärtämättömän puna-vihreän huutokuoron miehitys (naisitus) -vallan alla. Onneksi mitään aivan peruuttamatonta he eivät sähläyksellään (tai juuri siksi) saaneet aikaan. Uusi hallitusohjelma vaikuttaa metsien osalta selkeästi aikuismaisemmalta ja järkeenkäyvältä.

    Reima Muristo 1.8.2023, 18:44

    <p>Tämä aihe on jo käyty riittävä useasti läpi. Aiheen aloittaja esittää kysymyksen ja vastaa siihen itse. Kaikki kriittiset kommentit rasitinen natsimode poistaa.</p><p>Touhu on kuten entisajan kinkereillä, väärin tekijät laitetaan jalkapuuhun stasi-mhy:n konttorin eteen. Ymmärrys ei riitä että omassa metsässään pitäisi saada toimia omilla luvilla.</p>

    Gla 2.8.2023, 08:24

    Visakallo: ”Kaikkein vähiten odotin GLA:n tarttuvan näihin tämän kesän hyviin kuusenkasvuihin.”

    Koitin vain ymmärtää, mistä närkästyminen johtuu. En kyseenalaistanut lukuja, mutten huomannut sinunkaan lukujen olevan vain tämän kesän lukuja.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 101)
1 2 3 … 8 9 10 11