Keskustelut Metsänhoito Mikä on järkevin harvennustiheys ?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 101)
  • Mikä on järkevin harvennustiheys ?

    Merkitty: 

    Kun ajatellaan ammattitaitoisesti ja järkevästi, ensiharvennetussa metsässä tärkeintä on vihreän latvuksen määrä ja valtapuiden elinvoima. Jos ne ovat kunnossa, harvennuksen jälkeinen kasvu on hyvä.
    Toinen tärkeä kriteeri on se, miten nopeasti ylitiheys alkaa taas kurittaa metsää harvennuksen jälkeen. Tiedämme, että suositeltu nykyinen 900 kpl/ha EH- tiheys merkitsee vain 3,6 m puuväliä, mikä ei edistä tuuhean ja voimakkaan latvuston kasvattamista EH:n jälkeen kuin pari vuotta.
    Jos puuväli on 4 metriä (625 kpl/ha) voidaan pitkälatvuksista metsää kasvattaa 6-10 v ennen kuin latvusto taas alkaa karsiutua ylitiheyden ja valon puutteen takia.
    Pitkälatvuksiset, voimakkaat ja terveet valtapuut ovat metsänkasvatuksen kannattavuuden perusta. Nykyiset harvennusohjeet tukevat tätä tavoitetta heikosti. Varttunut kasvatusmetsä vaatii runkojen järeyttämiseen 400 kpl /ha tiheyden (puuväli 5 m), mitä valitettavasti toteutetaan ylen harvoin.
    Kaikki alkaa jo istutustiheydestä. 1200 kpl/ha (3 m puuväli) tuottaa paljon voimakkaampia ja nopeammin paksunevia taimia jo 4-6 m pituisena kuin 1800 kpl/ha (2.3 m puuväli).
    Jos ymmärrämme kasvattaa taimikon ja nuoren metsän täysipitkällä latvustolla ja varttuneen metsän yli puolet pituudestaan vihreänä, joudumme poikkeamaan yleisistä harvennussuosituksista, mutta saamme paljon terveemmän, tuhokestävän ja kannattavamman metsän (tukkiprosentti ainakin 2 x parempi) kokonaiskasvun yhtään kärsimättä.
    Tällaisessa metsässä myös kiertoaikaa voi kannattavasti ja hyvän kasvun vallitessa jatkaa jopa vuosikymmeniä.
    Tämä kuitenkin vaatii latvuksen sulkeudutta valtapuiden harventamisen (rahakkaalla !) ns. superharvennuksella alta päin 200 runkoon/ha (7 m puuväli) riittävän puukohtaisen kasvutilan ja valon saannin vuoksi.
    Tällä menetelmällä voimme lykätä kallista, työlästä ja stressaavaa uudistamista pitkälle eteenpäin eli jopa toiselle vuosisadalle.

  • Nuakka

    Näin rehevien maapohjien omistajana ei tuo ”superharvennus” kovin houkuttele. Pari tällaista turhaan harvennettua kuviota olen uudistanut, ja oli nimittäin heinää ja lepikkoa vaikka muille jakaa. Mieluummin  melkein kaikki (kuusikoiden) harvennukset vähän varovaisemmin, tai kohta ollaan ennakkoraivausta tekemässä 2-3 kertaa kiertoaikana.

    mehtäukko

    ”…Miksi näistä nyt pitää niin suuri asia tehdä?..”  Hyvä kysymys.

    Ymmärtääkseni palstalla keskustellaan todenperäisistä metsätaloudellisista aiheista? (poislukien trollien molotus) Kuuluuko sellaiseen keskutelun pähkäilyyn tökerö liiottelu?

    Jankutus alv-hankkeista kuuluu sarjaan, jossa löysennyksen sijaan tyypiltä on koko mutteri kateissa.

    A.Jalkanen

    Näitä kasvulukuja kun lueskelee, niin tulee jonkin verran katetta sille VJJ:n arviolle, että metsän kasvu voidaan hyvällä hoidolla kaksinkertaistaa. Riippuu siitä mikä on vertailukohta – huonoon hoitoon verrattuna todennäköisesti kyllä. Kasvatetaan parhaita puita parhaissa oloissa – ja sopivan tiheässä.

    R.Ranta

    Mehtäukko: ”Mikäs herättäjä- juhla oli RR:n  ”mä- taimikot pohjoisessa 30- vuodessa tukkipuiksi”…?”

    Mehtäukon herättäjäjuhlista en tiedä, mutta ostin vuosituhannen vaihteessa (olisko ollu 1998) Kemijokivarresta Kaihuavaaran kupeesta (Kaihuavaara oli silloin METLA:n tutkimusmetsä) palstan n. 100 ha. Rinteessä olevalla kuviolla oli silloin auratulla alueella n.  3 m pitkä männyntaimikko, joka ensiharvennettiin n. 15 vuotta sitten, Nyt siinä on metsä, jossa 80 %  puista saa jo yhden normaalin tukin. Nyt siihen suunnitelaan toista harvennusta.

    Rukopiikki

    1998 taimikko oli 3m pitkää ja 15 vuotta sitten ensiharvennus. Nyt kiinnostaa mikä oli puuston pituus ja litrakoko ensiharvennuksessa? Itse olen pitänyt että ensiharvennettava oltava väh. 10m pitkää ja omissa ensiharvennusmetsissä on pienoisia tukkipuitakin.

    Rukopiikki

    Tuntuu että rehevän maan auraukset puskee niin paksua oksaa, että niitä puita saa paremminkin koittaa karsittaa kuin liian kiireellä harventaa.

    mehtäukko

    Esitetyn mukaan RR on ensiharventanut 3 metrisenä ostetun taimikon 10 vuotta siitä, eli 2008. Onko tällaisista vastaavista ihan julkaistuja juttuja ja kuvien kera?

    Klusterin korjuussa tavoite on 80-100L/ runko, joka on noin 13-15 metristä. Alle 50 litraisissa ostopomo saa nootin.

    Visakallo

    Näinhän se mehtäukko on, mutta elävässä elämässä joutuu kuitenkin aina välillä toteamaan, että tavoitteet ja toteutumat eivät aina tahdo kohdata. Puunkorjuu ei tee tässä poikkeusta muiden alojen kanssa.

    Gla

    Visakallo: ”Alle kymmenvuotiaissa kuusikoissa on nyt jo metrisiä pituuskasvuja. Joku voi taas vetää herneen nenään, mutta miksi tosiasioita ei voisi kertoa?”

    Tässä on ehkä kyse siitä, että joku kertoo metsiensä parhaista onnistumisista. Se ei kuitenkaan kuvaa toiminnan keskiarvoa, vaikka sillä on enemmän merkitystä. Olisihan minullakin esittää huimia kasvuja. Ne eivät ole kuitenkaan sitä, mitä vastaavan kasvupaikan, puulajin ja kokoluokan puustot minulla keskimäärin kasvaa. Mainostajilla on tapana käyttää sanaa ”jopa”, mutta itse jätän sen mainostajien oikeudeksi antaa asiasta turhan positiivinen käsitys.

    Jos tuon kuusikon kaikkien runkojen vuosikasvut mitataan, tuleeko keskiarvoksi yli 100 cm ja mikä on vastaavan kasvupaikkatyypin kasvujen keskiarvo? Tarkkaan ottaenhan sinulla voi olla ko. kuviolla 2 kpl 101 cm vuosikasvuja ja keskiarvo 70 cm, jolloin kommenttisi on yhä totta.

    Mikä korpityyppi on kyseessä, onko kavupaikkatyyppi lehtoa vastaava vai joku karumpi versio aiheesta?

    Visakallo

    Kaikkein vähiten odotin GLA:n tarttuvan näihin tämän kesän hyviin kuusenkasvuihin. En olisi asiaa edes maininnut, jos se ei olisi kiinnittänyt huomiotani useamman omistajan useammalla kohteella. Kyseessä ei todellakaan ollut mikään mainoskampanja, enkä edes käyttänyt sanaa jopa, vaan jo. Kuten hyvin tiedämme, puiden pituuskasvu voi vaihdella samallakin kohteella eri vuosina hyvinkin paljon. Nyt sattui ainakin täälläpäin olemaan hyvä puunkasvukesä. Lämpöä ja vettä tuli sopivassa suhteessa. Olen mielestäni kaikkien näiden vuosien aikana kertonut avoimesti myös rajuistakin epäonnistumisista, ja itse aiheutetuista tappiosta, ja näyttänyt niiden ”tuloksia” myös kesäretkeläisillekin. Kun on ollut pitkään metsänomistajana, epäonnistumiset ja onnistumiset ehtivät näkyä melko suoraan omassa rahapussissa. Kun taannoin kerroin, miten hirvet voivat aiheuttaa 10 000 eron vahingon/ ha metsänomistajalle, yksi kevytnimimerkeistä teki siitä pilkanaiheen. Se vain kertoo hänen kokemattomuudestaan ja tietämättömyydestään, jota ennen sai nimittää myös tyhmyydeksi.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 101)