› Keskustelut › Metsänhoito › Mikä on järkevin harvennustiheys ?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 101)
1 2 3 … 6 7 8 9 10 11

  • Mikä on järkevin harvennustiheys ?

    Lähetetty: 29.7.2023, 10:47

    Merkitty: 

    Kun ajatellaan ammattitaitoisesti ja järkevästi, ensiharvennetussa metsässä tärkeintä on vihreän latvuksen määrä ja valtapuiden elinvoima. Jos ne ovat kunnossa, harvennuksen jälkeinen kasvu on hyvä.
    Toinen tärkeä kriteeri on se, miten nopeasti ylitiheys alkaa taas kurittaa metsää harvennuksen jälkeen. Tiedämme, että suositeltu nykyinen 900 kpl/ha EH- tiheys merkitsee vain 3,6 m puuväliä, mikä ei edistä tuuhean ja voimakkaan latvuston kasvattamista EH:n jälkeen kuin pari vuotta.
    Jos puuväli on 4 metriä (625 kpl/ha) voidaan pitkälatvuksista metsää kasvattaa 6-10 v ennen kuin latvusto taas alkaa karsiutua ylitiheyden ja valon puutteen takia.
    Pitkälatvuksiset, voimakkaat ja terveet valtapuut ovat metsänkasvatuksen kannattavuuden perusta. Nykyiset harvennusohjeet tukevat tätä tavoitetta heikosti. Varttunut kasvatusmetsä vaatii runkojen järeyttämiseen 400 kpl /ha tiheyden (puuväli 5 m), mitä valitettavasti toteutetaan ylen harvoin.
    Kaikki alkaa jo istutustiheydestä. 1200 kpl/ha (3 m puuväli) tuottaa paljon voimakkaampia ja nopeammin paksunevia taimia jo 4-6 m pituisena kuin 1800 kpl/ha (2.3 m puuväli).
    Jos ymmärrämme kasvattaa taimikon ja nuoren metsän täysipitkällä latvustolla ja varttuneen metsän yli puolet pituudestaan vihreänä, joudumme poikkeamaan yleisistä harvennussuosituksista, mutta saamme paljon terveemmän, tuhokestävän ja kannattavamman metsän (tukkiprosentti ainakin 2 x parempi) kokonaiskasvun yhtään kärsimättä.
    Tällaisessa metsässä myös kiertoaikaa voi kannattavasti ja hyvän kasvun vallitessa jatkaa jopa vuosikymmeniä.
    Tämä kuitenkin vaatii latvuksen sulkeudutta valtapuiden harventamisen (rahakkaalla !) ns. superharvennuksella alta päin 200 runkoon/ha (7 m puuväli) riittävän puukohtaisen kasvutilan ja valon saannin vuoksi.
    Tällä menetelmällä voimme lykätä kallista, työlästä ja stressaavaa uudistamista pitkälle eteenpäin eli jopa toiselle vuosisadalle.

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 31.7.2023, 09:47

    Se kiirehän tuli siitä ,kun oli istutettu aikanaan  liikaa taimia. Virheestä on Jalkasen tapauksessa opittu ja nyt tarjotaan parempaa vaihtoehtoa. Toiset tinkaavat vaihtoehdoksi homman jatkamista ennallaan ,että saadaan energiarisuista tiliä. Metsällä ei niin väliä eikä lopputuloksella tulevaisuudessa.

    A.Jalkanen 31.7.2023, 10:08

    Sopisiko mielestänne aloittajan ehdotus rapiat 600 koivulle ja lehtikuuselle runkoluvuksi ensiharvennuksen jälkeen? Vastaavasti havupuut jättäisi vielä hieman harvemmiksi. Huomioidaan lisäksi kasvupaikka, eli havupuilla rehevän paikan aloitustiheys olisi hieman korkeampi kuin karumman paikan.

    Koivu/lehtikuusi 600 runkoa. Jos aloitustiheys on 1200, niistä lähti 50 prosenttia pois ja saanto on 100 litran runkokoolla 60 m3.

    Kuusella 900 runkoa. Pois lähtisi 40 prosenttia (600/1500) ja harvennuskertymä olisi 100 litran rungoille sama 60 m3.

    Männyllä 1200 runkoa. Poistuma 45 prosenttia (1000/2200) ja saanto 75 litran rungoilla 75 m3.

    Puuki 31.7.2023, 10:10

    E-puu on nyt taas yksi puutavaralaji muiden joukossa.  Taimikonhoidosta sen tekeminen ei vapauta ; se on vain tehtävä eri lailla kuin kuitupuun korjuuseen tähtäävässä metsänhoidossa. Myös ennakkoraivausta voi joutua tekemään ennen energiapuuharvennusta.

    Gla 31.7.2023, 10:10

    Kiinnostavaa, että yksi lehtiartikkeli muutti Sahalan luvut vallitsevaksi totuudeksi. Samoin kävi aikanaan ns. ruotsalaistyyppisellä raivauksella. Kokemusta tuskin aiheesta oli, mutta tieto menetelmän erinomaisuudesta oli vahva.

    Nyt kun katsotaan riistainfon suosituksia, jään odottelemaan niihin liittyvien ristiriitojen sovittamista Sahalan malliin.

    Gla 31.7.2023, 10:13

    Kannattaakohan taimikonhoidossa suunnitella ensiharvennuksen puutavaralajeja?

    mehtäukko 31.7.2023, 10:34

    Sp..”Se kiirehän tuli siitä ,kun oli istutettu aikanaan  liikaa..”, kyllä, mutta sen virheen korjaamiseksi syötettiin toista virhettä,- ennenaikainen motokorjuu. Se on myös raivaamattomaan rankametsään mitä järkyttävin suositus.

    Itseasiassa mehtäukko on aina soveltanut th:ssa kasvupaikalle parhaimman puulajin/laadun menettelyä (+ 1600-2000…) Ja silläpä olemattomien taimi- ja harvennustiheyksien suosittelu ei ota tulta.

    Visakallo 31.7.2023, 14:31

    Se 10 vuotta taisi olla vähän sellainen huomion herättäjäksi laitettu luku, mutta kyllä se aivan totta on, että nykyiset taimet istutettuna hyvin muokattuun  maahan kasvavat aivan eri tahtiin kuin kuin silloin ”vanhaan hyvään aikaan”.  En todellakaan olisi vuonna 1990 pienehköjä koivuntaimia istuttaessani vielä uskonut, että niitä jo vuonna 2002 harvennetaan motolla, mutta niin vain kävi!  Vahinko, ettei siitä tullut silloin otettua kuvia. Seuraava harvennus oli 2012, ja kolmas 2022. Päätehakkuu on suhdanteista riippuen 2030 paikkeilla. Myös kuusentaimet kasvavat entiseen aikoihin verrattuna aivan hurjasti. Eivät todellakaan juro! Tänä keväänä turvekorpeen istuttamani kuusentaimet ovat nyt yhden kasvukauden jälkeen jo tuplanneet pituutensa. Alle kymmenvuotiaissa kuusikoissa on nyt jo metrisiä pituuskasvuja. Joku voi taas vetää herneen nenään, mutta miksi tosiasioita ei voisi kertoa? Olen siitä hyvässä asemassa, että olen aina kokenut metsänhoidon mielekkääksi työksi. Tiedän, ettei kaikilla ole siihen mahdollisuutta eikä kaikilla haluakaan, mutta jokaisella on myös toimilleen olemassa perustelut.

    mehtäukko 31.7.2023, 14:50

    Mikäs herättäjä- juhla oli RR:n  ”mä- taimikot pohjoisessa 30- vuodessa tukkipuiksi”…?

    Pitäisi olla jutuissa realismia edes siteeksi.

    Visakallo 31.7.2023, 14:59

    No, ei kait nyt kukaan sentään käsittänyt, että ne olisivat vielä kunnon tukkipuita, mutta tottahan se on, että parhaimmilla paikoilla niistä muutamista nopeimmin kasvaneista voisi sen yhden hoikan tukin tehdäkin. Pohjoisessa kasvunopeus on niin paikasta kiinni. Saman mäen toisella reunalla puu kasvaa, mutta toisella ei. Eikös noita nyt jokainen pohjoisessa liikkunut ole nähnyt, jos näkö on vielä jollain lailla tallella. Miksi näistä nyt pitää niin suuri asia tehdä?

    Visakallo 31.7.2023, 15:06

    Minun metsäni ovat täällä Etelä-Suomen pohjoisreunalla, mutta aika kivisiä ja karuja, 150 metriä merenpinnasta maapohjiakin löytyy. On muutamalle sellaiselle kuviolle tehty 32 vuotiseen kylvömännikköön jo 2. harvennus. Eihän niistä tukkia tullut kuin parikymmentä prosenttia, mutta tuli kuitenkin.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 101)
1 2 3 … 6 7 8 9 10 11